Pulinaketju
- Ketjun aloittaja Yölento
- Aloituspäivämäärä
Ainakin Tampereen Ovumiassa oli ihanat lääkärit ja hoitajat
Ja muutenkin ensiluokkainen palvelu. Meillä kaikki meni hyvin ja poika saatiin syliin asti, vaikka eihän siihen ole takuuta tietenkään. Toivottavasti pääsette nopeasti eteen päin asiassa sitten kun tositoimet alkaa!
Marcipa
Piirimestaruustason postaaja
Tsemppiä Alcyone. Toivottavasti kaikki on hyvin vuodosta huolimatta. Eihän se välttämättä tarkoita keskenmenoa.
Lapset kotiutuivat koulusta. Kaikkien kolmen luokalla oli lähes kaikki oppilaat olleet paikalla, yksi tai kaksi puuttui. Luokissa oli ilmeisesti turvavälit metrin luokkaa ja ruokailussa samoin. Jatkuvasti pestiin käsiä. Yläkoululaisen opetus on lukion tiloissa, niin ovat saaneet väljyyttä alakoululaisille.
Lapset kotiutuivat koulusta. Kaikkien kolmen luokalla oli lähes kaikki oppilaat olleet paikalla, yksi tai kaksi puuttui. Luokissa oli ilmeisesti turvavälit metrin luokkaa ja ruokailussa samoin. Jatkuvasti pestiin käsiä. Yläkoululaisen opetus on lukion tiloissa, niin ovat saaneet väljyyttä alakoululaisille.
Meillä molemmat lapset on Ovumiassa tehty, olen ollut todella tyytyväinen. Kaikki on toiminut loistavasti.
Alcyone
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Kiitos!
Koko alkuraskauden ajan on huolettanut, kun raskausoireet on niin vähäiset. Tänään ei ole enää mitään muuta, kuin rinnat vähän aristaa. Lämmötkin on muutaman päivän olleet matalammalla, kuin mitä aiemmin oli.
Olin aiemmin pitkään koulussa töissä. Nyt onkin saanut sydän sykkyrällä seurata koulujen uusia järjestelyjä ja huoli on kova entisten työkavereiden, ystävien ja tietysti lasten hyvinvoinnista. Tiedän ihan tasan tarkkaan, miten utopistisia kouluille jaetut ohjeet ovat käytännössä toteuttaa. Toivottavasti kaikki menee hyvin.
Olen aina halunnut enemmän lapsia, kuin yhden. Elämäntilanne oli kuitenkin pitkään sitä vastaan. Lasten kanssa työskentely oli todella mukavaa ja lievitti valtavasti sitä tuskaa, kun en enempää lapsia saanut. Voi olla, että tulee vielä vielä palattua koulun puolelle töihin, sillä ajatus monellakin tapaa lapsettomasta tulevaisuudesta on masentava. Lapset on vaan niin ihania!
Helena80
Keskustelun kolmiottelija
Mun kollegat just kertoivat, että 2m väli on ollut aivan mahdoton ylläpitää tänään oppilaiden välillä. Hyvä, jos
metrikään on onnistunut. Ja kun ohje oli, että ollaan pihalla mahdollisimman paljon, niin nyt siellä on hirvittävät
ruuhkat, vaikkea mitään pallopelejäkään saa pelata.
Teknisiä vaikeuksia on ollut monessa luokassa ja se on aiheuttanut harmaita hiuksia. Mäkin yritän parhaillaan
järjestää sijaiselle huomisaamuksi toisen tilan, jossa tekniikka toimisi, kun alkuperäisestä tilasta oli eristyksen
aikana hajonneet laitteet.
Mulla on kans ikävä oppilaita, et ehkä mä en sitten vielä siirrykään pois tältä alalta :D
metrikään on onnistunut. Ja kun ohje oli, että ollaan pihalla mahdollisimman paljon, niin nyt siellä on hirvittävät
ruuhkat, vaikkea mitään pallopelejäkään saa pelata.
Teknisiä vaikeuksia on ollut monessa luokassa ja se on aiheuttanut harmaita hiuksia. Mäkin yritän parhaillaan
järjestää sijaiselle huomisaamuksi toisen tilan, jossa tekniikka toimisi, kun alkuperäisestä tilasta oli eristyksen
aikana hajonneet laitteet.
Mulla on kans ikävä oppilaita, et ehkä mä en sitten vielä siirrykään pois tältä alalta :D
Mutta katsotaan, kun tilanne rauhoittuu. 
Alcyone
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Olin ultraan mennessä 99,9 % varma, että seuraava osoite on Naistenklinikka, josta haen tyhjennyslääkkeet.
Mutta ei siinä sitten käynytkään niin, vaan hän elää!
Tässä kuva pienestä:
Näin sykkeen jo ennen, kuin kätilö ehti sanoa asiasta. Oli niin ihanan napakka ja tasainen syke!
Kohdusta löytyi pieni hematooma, joka ilmeisesti tänään vuoteli. Se on onneksi ihan eri kohdassa, kuin pikkuinen. Nyt uskaltaa ainakin hetken iloita, on ihan käsittämättömän helpottunut olo. Aion kyllä käydä ultrassa parin viikon päästä uudelleen ihan varmuuden vuoksi ennen neuvolan ensikäyntiä.
Mun laskelmien mukaan tänään on 7+0, mutta ultra näytti vähän enemmän. Olen siis ilmeisesti saanut ovistikkuun plussan samana päivänä, kun ovis oli. Onneksi talleteltiin silloin!
Sitä vaan ihmettelen, kun kohtu on tuossa kuvassa noin lytyssä. Toisessa kuvakulmassa se oli kyllä pyöreä. Onko kellään kokemuksia littanasta kohdusta ultrakuvassa? 
Valtavasti kiitoksia teille kaikille tuesta! Se on ollut todella merkittävää ja varmaan ainoa asia, jonka ansiosta ylipäätään selvisin ultraan saakka.
Mutta ei siinä sitten käynytkään niin, vaan hän elää!
Tässä kuva pienestä:
Näin sykkeen jo ennen, kuin kätilö ehti sanoa asiasta. Oli niin ihanan napakka ja tasainen syke!
Kohdusta löytyi pieni hematooma, joka ilmeisesti tänään vuoteli. Se on onneksi ihan eri kohdassa, kuin pikkuinen. Nyt uskaltaa ainakin hetken iloita, on ihan käsittämättömän helpottunut olo. Aion kyllä käydä ultrassa parin viikon päästä uudelleen ihan varmuuden vuoksi ennen neuvolan ensikäyntiä.Mun laskelmien mukaan tänään on 7+0, mutta ultra näytti vähän enemmän. Olen siis ilmeisesti saanut ovistikkuun plussan samana päivänä, kun ovis oli. Onneksi talleteltiin silloin!
Sitä vaan ihmettelen, kun kohtu on tuossa kuvassa noin lytyssä. Toisessa kuvakulmassa se oli kyllä pyöreä. Onko kellään kokemuksia littanasta kohdusta ultrakuvassa? Valtavasti kiitoksia teille kaikille tuesta!
Se on ollut todella merkittävää ja varmaan ainoa asia, jonka ansiosta ylipäätään selvisin ultraan saakka.
Alcyone
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Kiitos Yölento ja MiisaS! Niin mäkin ajattelin, että syke on tärkein ja kokokin on oikein hyvä. Onneksi oli taitava (ja hurjan mukava) kätilö ultraamassa, koska pientä oli vaikea saada kuvaan. On kuulemma kiilautunut jonnekin kohdun perukoille piiloon. Hän on varmaan introvertti, kuten vanhempansa. 
Niin mäkin ajattelin, että syke on tärkein ja kokokin on oikein hyvä. Onneksi oli taitava (ja hurjan mukava) kätilö ultraamassa, koska pientä oli vaikea saada kuvaan. On kuulemma kiilautunut jonnekin kohdun perukoille piiloon. Hän on varmaan introvertti, kuten vanhempansa. 
Lillukka80
Jostain jotain jo tietävä
Hei minä oon vähän seuraillut täällä juttuja mutten ole oikein jaksanut osallistua. On ihan tosi väsy, johtuneeko sytostaateista vai raskaushormooneista.
Maanantaina kävin taas verikokeissa ja iltapäivällä sain lääkäriltä huolestuneen soiton. Sytostaateista huolimatta hcg:t oli tuplaantuneet. Koska olin oireeton en tarvinnut lähteä suoraan päivystykseen, siirsi vastaanottoaikaa ja labrat loppiviikosta keskiviikkoon ja sain ohjeet soittaa päivystykseen heti jo on kipuja.
En nukkunut seuraavana yönä, mietin mitä kaikkea mun pitää hoitaa siltä varalta et joudun hätäleikkaukseen. Aamulla voin niin pahoin et ajoin töihin vaan hakemaan läppärin, kävin pari asiaa ohjeistamassa kolleegalle ja alaisille ja sit kotia. Nakuttelin kuitenkin pari tuntia kotona töitä mutta ei ollut kovin skarppi fiilis. Hoidin siskolle avaimen, jotta pääsee kämppään koiraa hätätilassa hoitamaan ja olo rauhottui heti. Tein myös isommat ruokaostokset.
Eilen menin aamulla labraan ja sitten aamupäivästä naikkarille. Koko reissu kesti lopulta 4h. Hcg:t oli nousseet edelleen, joskin vaan 600 yksikköä enää maanantaista. Arvasin kyllä tuon koska rinnat on kipeytyneet tosi paljon viime viikosta. Myrkystä huolimatta alkiolla oli verenkierto. Kasvanut ei ollut enää kuin millin luokkaa viikon aikana. Tästä seurasi sitten uusi solumyrkkypiikki. Nyt sitten ei tartte miettiä vauvahommia tänä kesänä. Olen ensiviikon loppuun saikulla ja tänään olen lähinnä nukkunut ja katsonut sarjoja koska väsy. Nyt illasta on ollut hiukka etova olo, joka luultavasti johtuu solumyrkyistä.
Mä luulen, etten nyt täällä kovin paljon pyöri vähään aikaan... jotenkin kaikki vauva-aiheiset mainoksetkin ärsyttää. Kai se on osa tätä asian käsittelyä. Päätin hoitaa syömishäiriöt kuriin kesän aikana ja panostaa oman yleiskunnon kehittämiseen jotta oon sitten syksyllä iskussa kun aletaan uudelleen baby-projektiin.
Maanantaina kävin taas verikokeissa ja iltapäivällä sain lääkäriltä huolestuneen soiton. Sytostaateista huolimatta hcg:t oli tuplaantuneet. Koska olin oireeton en tarvinnut lähteä suoraan päivystykseen, siirsi vastaanottoaikaa ja labrat loppiviikosta keskiviikkoon ja sain ohjeet soittaa päivystykseen heti jo on kipuja.
En nukkunut seuraavana yönä, mietin mitä kaikkea mun pitää hoitaa siltä varalta et joudun hätäleikkaukseen. Aamulla voin niin pahoin et ajoin töihin vaan hakemaan läppärin, kävin pari asiaa ohjeistamassa kolleegalle ja alaisille ja sit kotia. Nakuttelin kuitenkin pari tuntia kotona töitä mutta ei ollut kovin skarppi fiilis. Hoidin siskolle avaimen, jotta pääsee kämppään koiraa hätätilassa hoitamaan ja olo rauhottui heti. Tein myös isommat ruokaostokset.
Eilen menin aamulla labraan ja sitten aamupäivästä naikkarille. Koko reissu kesti lopulta 4h. Hcg:t oli nousseet edelleen, joskin vaan 600 yksikköä enää maanantaista. Arvasin kyllä tuon koska rinnat on kipeytyneet tosi paljon viime viikosta. Myrkystä huolimatta alkiolla oli verenkierto. Kasvanut ei ollut enää kuin millin luokkaa viikon aikana. Tästä seurasi sitten uusi solumyrkkypiikki. Nyt sitten ei tartte miettiä vauvahommia tänä kesänä. Olen ensiviikon loppuun saikulla ja tänään olen lähinnä nukkunut ja katsonut sarjoja koska väsy. Nyt illasta on ollut hiukka etova olo, joka luultavasti johtuu solumyrkyistä.
Mä luulen, etten nyt täällä kovin paljon pyöri vähään aikaan... jotenkin kaikki vauva-aiheiset mainoksetkin ärsyttää. Kai se on osa tätä asian käsittelyä. Päätin hoitaa syömishäiriöt kuriin kesän aikana ja panostaa oman yleiskunnon kehittämiseen jotta oon sitten syksyllä iskussa kun aletaan uudelleen baby-projektiin.