Pikkukakkosta odottavat ♡

Niin ja tuli vielä mieleen rintapumpusta, että mulla oli sähkökäyttöinen itellä, mutta nyt varmaan hommaan käsikäyttöisen, sillä siinä sähköpumpussa oli se tyhmä, että sitten oli pakko istua pistorasian vieressä koko ajan. Käsikäyttöisellä olis voinut vähän paremmin hoitaa jotain muita juttuja samalla toisella kädellä ja ainakin olisi vapaa pumppailemaan missä tahansa :)
 
Jälkikäteen viisastuneena hommaisin sen rintapumpun nyt ehkä etukäteen ja sen Avantin tai Emman (oli kätevä). Kyllä sen ehtii myöhemminki, mutta tarve tuli aika yllättäen ja pian. :)

Meillä vauva nukkui ensimmäiset kuukaudet perintösängyssä ja siirtyi sitten vasta myöhemmin pinnikseen. Laskettava laita ois varmaan tosi kätevä, mutta meillä on niin korkea sänky, ettei vauva samalla tasolla kyllä ois siltikään. Täytyy myöntää, että aika usein torkahdin kaikkien oppikirjojen vastaisesti yöllä imettäessä makuultani ja vauva nukkui sitten kainalossa aamuun asti. Meillä mentiin vatsavaivojen vuoksi vasta aamuyöstä nukkumaan, joten olin todella väsynyt ensimmäiset 3 kk. Tokihan se hirvitti, jos jotain sattuisi. Piti oikein ottaa itseä niskasta kiinni ja alkaa imettää viimein istualtaan.

Telakallinen (isofix) kaukalo oli kätevä; ei tartte vöiden kanssa taistella. Reippaasti yli vuosikkaaksi olisi mennyt, mutta ostettiin Cybex Sirona (0-18 kg), joten tyttö alkoi istua siinä jo n. 9-10 kk iässä. Alkoi kuitenkin olla painoa sen verran, että ei jaksanut enää kaukalossa kannella. Sironassahan menisi jo vastasyntyneestä asti supistajalla, mutta on se kaukalo itsessään eri kätevä, kun ei tarvitse nukkuvaa vauvaa vöistä irrotella. Niinpä tullaan ostamaan kaukalo joka tapauksessa. Esikoinen saakin istua Sironassa nyt sitten sinne 3-3,5-vuotiaaksi, jolloin voi varmastiki siirtyä turvavyöistuimeen. Meillä mennään siis 5-pistevaljailla selkä menosuuntaan mahdollisimman pitkään ja jos oikein alkaa matkanteko vastustaa niin voi sitten jossain vaiheessa muuttaa toisinpäin palkilliseksi istuimeksi.

Kyllä sen leikkaushaavan paraneminen kesti kauan, mutta monella kuulemma tosiaan se alapään parantuminenki. Tietysti huolettaa kaikki sektion riskit, mutta aina se suunniteltu parempi on, ku kiireellinen tai hätäsektio. Mulla on vain jotenkin tunne siitä, että mulla ei normaali synnytys onnistu. Täytyy pohtia lähempänä sitten tarkemmin. Oli silti uskomatonta, kuinka en hätääntynyt synnytyksessä missään vaiheessa, vaan sitä luotti paikalla olleiden ammattitaitoon. Onneksi sitä löytyi. :)
 
Kyllä meillä esikoinen ainakin tirsas perhepedissa ihan vauvasta lähtien. Ja silloin tällöin vieläkin saa tulla viereen jos haluaa. Uskon että tulokas tulee myös tissille ihan viereen ja sit saa nukkua vieressä. Mä jotenkin luotan siihen että nukun kyllä ihan vauvanmuotoisesti ite.
 
Mä en uskaltanut nukkua vauva kainalossa. Alkuun imetin öisin aina istuen, etten nukahtais kesken. Se jäi sit, ku yöimetykset väheni. Joskus nukahdin vauva vieressä ja säikähdin ihan hirveästi. Ja sit olin taas seuraavalla herätyksellä ihan sekasin, kun en muistanut, että olin laittanut pojan takas omaan sänkyynsä. :) Vauvan ollessa isompi otin sen aamulla sänkyyn miehen paikalle, mut sekin jäi sit kun se sai jollain ihmeellä tiputettua itsensä sängystä, vaikkei vielä edes liikkunut mihinkään... Uskon, et seuraavakin vauva opetetaan heti omaan sänkyyn nukkumaan, jos ei jotain ihmeellistä tapahdu.
 
Meillä esikoinen nukku vierässä n. 8kk ikään asti ja niin varmaan nukkuu tämä uusikin tulokas :)

Sent from my GT-I9505 using Vau Foorumi mobile app
 
Tuli mieleen semmonen kysymys että miten hoidatte neuvolakäynnit, varsinkin ne kellä pienempi lapsi? Hoidossa vai otatteko mukaan? Mää oon miettiny että miten toimin kun varmaan tulee sellasia kertoja että pakko ottaa mukaan mutta mietityttää että mitäköhän siittä tulee... :D esikoinen 1v 8kk on erittäin vilkas tapaus nii mietin että miten joku sydänääntenki kuuntelu onnistuu :D

Sent from my GT-S7560 using Vau Foorumi mobile app
 
Mä aion ottaa esikon 9 kk mukaan. En viitsi aina vaivata appivanhempia hoitopyynnöillä. Ensikäynnille pääsen yksin, sitä aikaa ei poju kyl varmaan viihtyiskään, kun käskettiin varata 2 h. Ainakin kun ite olin opiskelijana neuvolassa niin lapset sai ottaa odotushuoneesta jotain leluja mukaan huoneeseen ja yleensä ne viihtyi ihan hyvin. Sydänäänten kuuntelu oli jännää, jotkut pelästy sitä ääntä. :)
 
Loma-aikana joudun ottaan esikoisen mukaan neuvolakäynneille, ellei mies vapaalla ja ellei muuta hoitoa järjesty. Loman jälkeen onki tietty sit hoidossa muutenki. Nyt np-ultraan mennään kaikki, koska mieski haluaa tietty mukaan, ku ei eka neuvolaan päässy, jossa jo ultrattiin. Eka käynti oli ihan hyvä käydä yksin, ku siellä meni sen verran paljon aikaa ja mielellään en ota kylla lasta mukaan, kun sisätutkimusta yms. Loppuvaiheessa pitää sit ainaki varmaan ottaa mukaan, kun äippäloma alkaa. Tosin voi olla, että tyttö jatkaa hoidossa joululomaan asti.
 
Muokattu viimeksi:
Mä jouduin nyt ekalle käynnille ottaan tytön mukaan ja aika vaikeeta se oli tytön kanssa. Syksyllä on sitten hoidossa ja hoidan neuvolakäynnit koulupäivän aikana :) Sit kun äippälomalle jään niin pakko ottaa mukaan neuvolaan kun tyttö jää sit kotiin mun kanssa :)

Sent from my GT-I9505 using Vau Foorumi mobile app
 
DT: meillä ainakin lukee ultra-ohjeissa, että sinne ei saa tuoda lapsia? Kandee tarkistaa, ettei mies joudukin jäämään oven ulkopuolelle!
Meillä saa neuvolaan tuoda lapsia, mutta ei varmaan lääkäritarkastuksiin.. Mullakaan ei oo ongelmaa vielä, sit loppuvaiheessa varmaan vasta, kun jään lomalle ja muksu tarhasta pois.
 
Meilläkään ultraan ei lapsia saa ottaa mukaan. Neuvolassa likat tulee olee matkassa, kun mies on töissä enkä naapureita viitsi aina vaivata :) naapuri lupas ultran ajan kattoo muksujen perää.

Sent from my GT-I9100 using Vau Foorumi mobile app
 
Enpä ole edes ajatellut, ettei lapsia saisi ultraan ottaa mukaan, sillä ainakin kaverit ovat käyneet ultrassa lapset mukana. Ehkäpä meillä ei täällä sellaista sääntöä siis ole. Ei meillä anneta mitään ohjeita ultraa varten muutenkaan. :) En isompaa lasta tietty mukaan tässä vaiheessa ottaisi, mutta pientä ei voi yksin jättää edes käytävään ja olisi kyllä melko ikävää, ellei lapsen isä pääsisi tämän vuoksi, etenkään kun epävarmaa pääseekö jatkossa kaikkiin mukaan muutenkaan töidensä puolesta.
 
Muokattu viimeksi:
Ei meilläkään saa lapsia ottaa ultraan mukaan, meillä menee kyllä tyttö mummulle tai jollekin kaverille siks aikaa. Jostain luin sellasen jutun et kun oli menny lapsen kans ultraan ni ei ollu suostunu ultraan vaan oli varattu uus aika ja sanottu et tuu tolloin ilman lasta. Et kyllä kandee selvittää ettei käy ikävästi!
 
Ei saa meilläkään Jyväskylän gravidalla tuoda lapsia mukana ultraan. Mummi tulee tytön seuraks siks aikaa♡

Sent from my GT-I8190N using Vau Foorumi mobile app
 
Joo samat ohjeet annettiin minulle MarinaMelina. Luulen että kyse on siitä, jos ultrassa ei olekkaan kaikki hyvin tms niin onhan se traumaattista lapsille. Ja usein näitten ikävien juttujen jälkeen joutuu myös jäämään osastolle (itselläni kävi näin että gravidasta synnärille suoraan) joten lapset on hyvä olla hoidossa :) Eka neuvola käytiin ilman tyttöä, mutta tulevia neuvoloita varten joudun tytön kyllä mukaan ottamaan ja varmasti mielellään tulee :)

Sent from my GT-I9105P using Vau Foorumi mobile app
 
Kyl mä uskon et siinä on myös se että jos ei oo toista aikuista mukana nii kuka sitä lasta vahtii jos mutsilla on anturi värkissä!? Ja tietysti vastuukysymykset, eli jos napero ehtiikin vilkkaasti tehdä jotain sopimatonta tai vaikka rikkoo jotain nii mitäs sitten? Ei oo varmaan terkalla/ sairaalalla/ gynellä/ neuvolalla/ tai muulla paikalla varaa siihen et joka toinen ultrattava ottaa muksun mukaan ja joka toinen muksu hajottaa jotain - vaikka ne kuinka korvattais. Ja kysymys kuuluu että mitä ihmettä te selitätte lapselle että miks toi setä/ täti nyt laittaa kortsun tollasen jötkäleen päälle ja liukkarin voimin ujuttaa sen äidin sisälle, ihan tarpeeks traumaattista katseltavaa pelkästään se....
 
Juu, varmistin kavereilta ja meillä ei oo koskaan kenellekään sanottu mitään lapsen ottamisesta mukaan ultraan, mutta kaikilla ollut tosiaan myös isä mukana. Pienemmällä paikkakunnalla voi tietysti olla hieman eri systeemit kuin isommilla. Varmasti tällaisesta kiellosta olisikin ohjeistettu etukäteen, etenkin kun tuli ekalla neuvolakäynnillä puheeksi, että voi olla, että joudun ottamaan lapsen välillä mukaan. Meillä ei ole tosiaan mahdollista viedä kenellekään lasta hoitoon. En häntä siis halua mukaan, mutta pakon sanelema juttu. Pitää varautua siihen, että ei onnistu suunnitellusti.

Tietysti isommalle lapselle voisi olla traumaattista, ellei kaikki olisikaan hyvin, mutta joutuuhan ne ikävät asiat aina lapsille selittämään joka tapauksessa. Kyllähän lastakin ahdistaa, kun perheessä surua yms. eli ei vanhemmat pysty aina tunteitaan peittämään eikä se minun mielestäni ole tarpeellistakaan, päinvastoin. Isompi lapsi voisi myös aivan hyvin odottaa kotona tai mukaan tullessaan vaikkapa käytävässä hetken. Tutkimuksethan voi tehdä ensin ja huikata lapsi sitten katsomaan. En nt-ultraan isoa lasta ottaisikaan mukaan, mutta myöhemmässä vaiheessa (loppuraskauden ultra tai rakenne, ellei muuta ole) moni kuulemma suosiikin lapsen mukaan ottamista, jolloin vauva mahassa tulee hieman konkreettisemmaksi, odotus jännittäväksi ja mustasukkaisuuskaan ei välttis myöhemmin niin voimakasta, kun lasta valmistelee monin tavoin vauvan tuloon.

Tietystikään pientä lasta ei voi ottaa mukaan ilman aikuista, joka esim. pitää häntä sylissä eli vastaa siitä, ettei riko mitään. Lapsen huomion voi kiinnittää muualle, jos ultrattaisiin emättimen kautta (kuten eka neuvolakäynnillä tehtiin, kun vatsanpeitteiden läpi ei saatu tarpeeksi tarkkaa kuvaa), mutta yleesähän nt-ultra jo vatsanpeitteiden läpi. Vastaavasti isä voi odottaa lapsen kanssa hetken verhon takana/käytävässä, että kuva saadaan näkymään. En usko, että se nyt pienelle lapselle olisi niin traumaattinen kokemus ja vaatii kamalia selittelyjä, kun vanhemmat suhtautuvat asiaan normaalisti. Isommallekin lapselle voi selittää asian juuri niin kuin se on. :)

Ymmärrän kyllä hyvin, jos jossain kielletään lapsen mukaan tulo. Meitä on moneksi ja tutkimustilanteessa lääkärin saatava työrauha. Helpompi siis kieltää, kuin alkaa eritellä, kuka saa tulla ja millä ehdoilla. Onneksi ekalle neuvolakäynnillä mies oli vapaalla, kun silloin tosiaan ultrattiin eka kerran niin olisihan se ollut hieman hankalaa, jos meidän vilkas neitokainen olisi keksinyt jotain hullutuksia tai tuskastunut odottamaan, kun itse makasi tutkimuspöydällä.
 
Muokattu viimeksi:
Löysin vasta tämän keskustelun ja liitympä tännekin vaikka hiljaseloa näyttää olleen jo kuukauden ajan.

Meillä esikoisella ja tällä seuraavalla tulee olemaan lasketuissa päivissä tosiaan päivän verran 3 vuotta eroa. Eli uhmaa puskee täällä kovaa likalle joka on kiltti ja hyväntahtoinen kuin mikä, mutta niin jumalattoman omapäinen. Katsotaan miten meidän käy mustasukkaisuuden kanssa :) Esikoinen kun on koko suvun ensimmäinen vauva sitten 20 vuoteen ja se näkyy kyllä huomionosoituksissa, muistamisissa ja lellittelyssä.

Koska kerrotte sisaruksille? Joko olette kertoneet?

Itse olen järkeillyt päässäni asiaa sillä tavalla, että kerrotaan vasta kun maha on oikeasti näkyvä ja lapsi sen tajuaa. Kun tammikuun lopulla syntyvä vauva on vielä niin kaukainen asia pienelle tytölle jolla menee eilinen ja huominen sekaisin. Jotenkin ajattelin että kerron syyskuussa asiasta.

Likka nukkuu omassa huoneessaan pinniksessä, josta on yksi laita otettu pois. Mutta ajateltiin marraskuulla viimeistään vaihtaa isompi sänky tilalle ja viedä vanha sänky "pois", jotta uusi vauva saa sitten "uuden" sängyn joka onkin sattumoisin samanlainen kuin likan vanha. Ihan vain siksi, että likka joutuu kuitenkin jakamaan paljon omia vauvalelujaan yms, niin ei kaikkein isoin ja yksi tärkeimmimmistä, oma sänky, sitten vain siirry seuraavan käyttöön. Jotenkin ajattelin että saisin pidettyä sitä illuusiota siitä, että hän saa oman uuden sängyn koska on iso tyttö ja vauvalle sitten hommataankin taas pikkuvauvojen pinnis. Onko tämä tapa jotenkin outo tai kieroutunut?
 
Meillä nyt siis pikkukolmonen tulossa ja isosisaruksille (uuden vauvan syntyessä 3- ja 6-vuotiaat, joulukuussa syntyneet) kerroimme nt-ultran jälkeen eli samaan aikaan kuin muillekin. Halusimme, että kuulevat asian meiltä, eikä sitten vaikka vahingossa isovanhemmilta yms. Isompi jo jotenkin ymmärtää, että vauva syntyy talvella, omien 6-vuotissynttäreiden (22.12) ja joulun jälkeen. Ja pienempi on tyytynyt siihen, että äidin mahassa on vauva eikä ole juuri kiinnostunut siitä milloin se tulee sieltä ulos. :)
 
Meillä odotetaan myös toista :) Poika on nyt kohta 1 v 8 kk (12/12) ja 2 v 2 kk noin tulisi ikäeroa. 30. pv la ja poika syntyi alkukuusta.

Vähän jännittää millainen tapaus uusi vauva on. Esikoinen oli ns. helppo. Perhepedissä nukuttiin vähän yli 1 v. Nyt nukkuu omassa sängyssään meidän vieressä, heräämättä aamuun asti kunhan vaan ensin saadaan nukkumaan. Nukkumaameno ja päiväunet on olleet nyt superhaastavia, tod.näk. koska tekee paljon hampaita. Pinnasängystä olen sitä mieltä että ihan ehdottomasti irroitettava tai laskettava laita. En tiedä vielä siirretäänkö poikaa lastensänkyyn ennen vauvan tuloa koska pyörii ja vähtää nukkuessaan, niinkuin minäkin.

Vaunuista ajattelen nyt että hankitaan seisomalauta vaunuihin ja sitten molemmilla on oma kantoreppu (vauvalla manduca/ergo, pojalla taapero-tula). Esikoinen ei viihdy rattaissa hyvin, en sitten tiedä viihtyisikö vauvan kanssa.

Synnytys jännittää paljon! Täytyy jutella siitä vielä monesti neuvolassa. Esikoisen synnytys oli nopeahko ensisynnyttäjälle mutta virhetarjonta, avosuinen, teki kai sen että sattui tauotta ja ponnistaminen kesti yli 2 tuntia. Olipa viime metreillä vielä kakkinut lapsiveteenkin ja keskolaan joutui hengitysvaikeuksien takia heti. Trauma jäi. Se oli kamalaa kun ei saanut lasta rinnalle. Ja pelko siitä miten käy. Ja olihan se ihan kauheeta touhua :wink Tuntui ettei se vauva liiku mihinkään vaikka kuinka saatanasti ponnistan. Jos jotain hyvää täytyy keksiä niin ainakin mä sain sen itse omin voimin ulos. Ihmettelin vaan, en saanut sanottua, että miksi ne vaan antaa mun ponnistaa ja ponnistaa kun mitään ei tapahdu. Toivoisin että tämän vauvan saisin ponnistaa raivotarjonnasta ja rinnalle eikä teholle. Jonkun ammattilaisen kanssa kyllä täytyisi tota käydä läpi.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top