Pidemmän kaavan mukaan yrittäneet

Kiitos tervetulo toivotuksista. Olen taustalla lueskellut kirjoituksianne, mutta en ole ehtinyt itse kirjoittelemaan. Kyllä se niin vaan on, että vertaistuki on hurjan tärkeää..tuntuu kuin ei olisi yksin tämän vauva haaveen kanssa. Suuri kiitos siitä teille kaikille!
Täällä ei siis mitään uutta, täti tuli ja meni, nyt uusi kierto jo hyvin käynnissä. Ovista yritän bongailla ja olla stressaamatta. Päätettiin nyt miehen kanssa,että ellei tässä kierrossa tärppää niin sitten varataan aika lapsettomuus tutkimuksiin. Jotenkin se tuntuu vaan niin hirmuisen vaikealta tarttua luuriin ja varata se aika, tuntuu jotenkin niin lopulliselta. Tähän asti on kuitenkin ollut aina mielessä, että jos ei luomusti onnistu niin sitten hoitojen avulla. Nyt kun tutkimuksiin pitäisi kohta varata aika, niin päässä pyörii ajatus "mitäs sitten jos niistä ei ole apua?"
En osaa myöskään päättää minne varaisin ajan. Onko teillä kokemuksia pk-seudun lapsettomuus hoitopaikoista? Ajateltiin mennä tutkimuksiin yksityiselle, kun kunnalliselle puolelle on niin pitkät jonot. Hoitoihin ei sitten varmaan oo varaa yksityisellä puolelal, mutta eiköhän sieltä lähetteen saa.
Surku täältä löytyy myös yksi katkera ämmä. Pahalta tuntuu kun kaikki ystävät alkavat raskautua, ja suurin osa vielä ensi yrittämällä. Ei sitä voi kun tekohymyä naamalle vääntää ja onnitella. Kun sitten saan kotona hetken miettiä ja käsitellä asiaa, niin kyllä se vilpitön onnittelukin sieltä sitten onneksi vielä tulee.
Hietsu Suuresti toivotan voimia sinulle ja miehellesi.
 
Hietsu: Pahoitteluni keskenmenosta! Kyllä teitä on nyt koeteltu. :/
Sleepwalker ja Mietintämyssy: Kiitos onnitteluista!!! :) <3

Tämä raskaus on kyllä alkanut oikein ihmeenlailla. Tuossa kierrossa mistä plussasin en siis syönyt mitään hormooneja. Koko kierto meni vähän sillä ajatuksella että tästä ei nyt ainakaan tule mitään ja humpattiinkin vain kolme kertaa. Sitten samana päivänä kun plussasin niin postilaatikkoon kolahti kutsu jatkohoitoihin. Seuraavassa kierrossa olisi siis pitänyt aloittaa pistoshoidot.

Huomenna sitten pitäisi mennä ensimmäiseen ultraan. Kauheita pelkotiloja vain tulee vähän väliä; mitä jos tuolla mahassa ei olekaan mitään, entä jos onkin vain tuulimuna, mitä jos siellä on alkio mutta se on kuollut tai pahasti kehityksestä jäljessä. Kovasti kuitenkin toivon että kaikki olisi hyvin!
 
Tsemppiä Mame ultraan ! Olen aivan vakuuttunut että saat upeita uutisia! Täällä pidän peukkuja pystyssä ! Yritä pitää hermot kurissa - itselläni se oli lähes mahdotonta kun 6 + 2 koitti, ja varhaisultra. Tsemppiä joka tapauksessa kovasti !
 
Hei vaan taas!

Pakko oli nyt kirjoittaa kun kävin lukemassa kuulumisianne!
Ihana nähdä miten täällä edelleen jaksetaan nostella toisia epätoivosta yrittämään uudelleen.

Ja miten mahtavia uutisia täältä sain lukea, kun tuttujen nimimerkkien lomassa näkyy raskauslaskureita! ONNEA!

Ja paljon on tullut uusiakin joukkoon, myös minä olin yksi teistä. useiden vuosien lapsettomuuden ja keskenmenojen kanssa kamppailija.

Täällä joku oli juhannuksen jälkeen onnittellu minua, kiitos siitä! Eli juhannus aatonaattona
monen vuoden odotus palkittiin ja sain oman pikku-miehen syliini!

Nyt täällä taustalla luen teijän kirjotuksia toivosta ja menetyksistä, kyyneleet nousee silmiin. Edelleen ne tunteen on itellänikin niin muistissa... Oikeita sanoja ei tähän tilanteeseen ole, voin vain toivoa teille kaikille jaksamista yrittämiseen. En ikinä unohda sitä vertaistukea jota sain tämän palstan kautta!

Plussatuulista syksyä! emoticon
 
Huomentapäivää pitkästä aikaa! En ole viime aikoina ehtinyt näillä palstoilla roikkua kun on ollut kaikenlaista haipakkaa. Sain pari viikkoa sitten sen syyskuisen gastroskopian tulokset ja sieltähän ei löytynytkään keliakiaa (JEE!) vaan mahassa riekkui semmoinen pöpö kuin helikobakteeri. Se selittää kaikki mun ruoansulatusongelmani ja mahdollisesti myös univaikeudet (aiheuttaa serotoniinin vajaatuotantoa) ja yleisen stressiherkkyyden (kortisolin liikatuotanto). Söin oikein hevoskuurin raskaan sarjan antibiootteja helikon häätämiseksi ja nyt on vielä jonkin aikaa nk. mahansuojalääkitys päällä.

Tämä helikohäätö ajoittui sopivasti ennen tapaamista uuden lapsettomuuslääkärin kanssa Väestöliitolla. Se oli eilen. Näin loppukierron ultraäänessä selvisi sen verran, ettei raskautuminen ainakaan ole kiinni mistään liian ohuesta limakalvosta, mikä on melkoinen helpotus. Siellä on kuulemma sopivasti 9 mm paksu endometrium, joka "näyttää niin nätiltä kuin lääkärin näkökulmasta voi näyttää." Tämä siis huolimatta varsin aikaisesta ovulaatiosta kp 10. Lekuri rauhoitteli ettei kuukautisvuodon määrä tai ovulaation ajankohta välttämättä kerro yhtään mitään limiksen paksuudesta tai rakenteesta - MOT. Kuukautiskierron lyheneminen ja/tai epäsäännöllistyminen taasen on yleinen iän sivuoire - en vaan kerta kaikkiaan ole enää parhaassa mahdollisessa lapsentekoiässä eivätkä mun munasoluni välttämättä ole niin laadukkaita kuin ovat joskus olleet.

Kun tässä nyt ollaan jo puolitoista vuotta yritetty tuloksetta sen keskenmenon jälkeen, aloitetaan viipymättä hoidot. Sain reseptit toukokuulta tuttuihin Puregoniin ja Pregnyliin ja kävin saman tien myös infektioverikokeissa. Siippakin käy niissä lähipäivinä, jotta lääkkeiden lisäksi saadaan inseminaatio mukaan pakettiin. Eli kunhan täti saapuu (todnäk huomenna), täällä käydään tositoimiin.
 
Hei !
En tiedä onko linjoilla ketään tuttua,en oo hetkeen ehtinyt käydä ees lueskelemassa.
Minä aikoinaan tän ketjun alotin siis, jos outo nikki.

Tämä puhaltelee plussatuulia<3
 
No voi höh, kerkesin jo peukuttaa Hietsun viestiä... Otan osaa!

Onnittelut kaikille plussanneille! Mixuliinille ja ketäs muita niitä olikaan...

Meille ei mitään uutta. Ei raskautta, eikä todistettua keskenmenoakaan, sen enempää ku havaittujakaan keskenmenoja. Mutt eteenpäin sanoi mummo lumessa! (Edes hiljaa askel kerrallaan)
 
Huomenta, hiljaiselta vaikuttaa sivusto... Se on syksy selkeästi... itse en ole edes tietoinen mikä kp on tms, menkat tuli ajallaan ja ukko syö säännöllisesti clomia... Täytynee tarkistaa kalenterista milloin tulee 3kk täyteen että varaa sen tarkistus ajan... En ole jaksanut blogiakaan kirjoitella ja eipä olisi paljoa aikaakaan ollut, oma läpikäymiseni on täyttänyt kalenterin joka alkaa nyt pikkuhiljaa hellittämään...
 
Iltaa...

Nyt törkeesti ihan vaan omia kuulumisia... Nyt menossa kp 7 eli täti kävi taas viime viikolla vierailulla. Kutsu tutkimuksiinkin on tullut. Aika tosin on vasta maaliskuun alussa eli sitä odotellessa... Sitä ennen pitäisi miehen käydä antamassa simppanäyte. Vakavasti harkitsen etten tikuttaisi ovista ainakaan tässä kierrossa, mutta katsotaan nyt... Väsyttää koko tämä touhu. Kierto heittelee teroluteista huolimatta, mutta kaitpa niiden popsimista jatkan gynen ohjeen mukaisesti. Vähän sellainen olo, että ihan sama mitä teen... Terojen avulla kierto ei sentään veny älyttömästi, mutta kuinka kauan niitä oikein on kannattavaa/hyväksi käyttää...? Kohta oon popsinut niitä jo vuoden. Pitäisi varmaan soittaa sinne polille ja kysäistä. Gyneeni en enää oikein osaa näissä asioissa luottaa... Juuri lueskelin Facebookista vauvauutisia ja yhden pohdintoja auton vaihtoon liittyen, kun sellainen auto pitäisi nyt saada, että vaunut mahtuu kytiin. Aikoo kuulemma hoitaa vauvaprojektin heti, kun yksi työprojekti on hoidettu. Just... Ja perjantaina pitäis jaksaa lähteä hymyilemään yksille vauvakutsuille ja varmaan vastailemaan näihin perinteisiin "Koskas on teidän vuoro?" -uteluihin. Argh!

No juu... Jos tästä vähitellen siirtyisi nukkumaan niin ehkä huomenna on taas parempi päivä. Toivotaan ainakin... Plussatuulia kaikille! Ja antakaahan kuulua itsestänne.  
 
Heippa vaan pitkästä aikaa!

Syksyisiä plussatuulia puhaltelen teille jokaikiselle <3 Mitä näin pikaisesti selailin niin on täällä jokaisella jotain tiedossa, tutkimuksia tai hoitoja. Kovasti tsemppiä ja paljon voimahaleja jokaiselle!!! <3 

Itselläni kaikki hyvin, maha kasvaa ja potkuja tuntuu joka puolelta mahaa monta kertaa päivässä :D Miehelleni sanoin yhtenä päivänä että tuntuu aivan uskomattomalta että kohta meille tulee vauva :) Ollaanhan me saatu tsemppailla tästä, momien itkujen ja epäonnistumisien jälkeen vihdoinkin voitto häämöttää :) 

Pysykää naiset vahvoina!!! <3
 
Oma napa varoitus..!

Tänään alkoi viimeinen (omasta tahdosta) IVF Synarela-sumutteilla! Eli siirryttiin takaisin pitkään kaavaan. Viimeksi kun lyhyt kaava ei tuonut toivottua tulosta!
Näillä näkymin punktio olisi marraskuun viimeisellä viikolla, mikäli tällä kertaa mitään punktioitavaa on!

Jokseenkin on mieli maassa tämän asian tiimoilta. Ei vaan huvita yhtään. Itseasiassa meinasin koko sumutteen "unohtaa". Olin siinä uskossa, että huomenna vasta. Sattumalta aloin selata kalenteria.. Plaah!

Paljon plussa-tuulia kaikille!
 
Iltaa, arvon naiset! Olipas mukavaa lukea mixuliinin raskauskuulumisia, ne antavat toivoa! :)

Sleepwalker, onpa kurjaa että joudut odottelemaan maaliskuulle saakka noita tutkimuksia! Tosi pitkään olet jo joutunut noita terojakin popsimaan.

Mymme, kovasti onnea IVF:ään! Täällä on peukut ja pottuvarpaat pystyssä että tuo viimeinen yritys vihdoin toisi teille nyytin.

Meillä oli eilen eka inseminaatio. Viiden päivän piikitykset Puregonilla (50 IU) olivat aikaansaaneet  perjantaiaamuun mennessä neljä follia, joista kaksi kypsänsorttista ja kaksi vähän pienempää. Kolmos- tai nelosraskauden ehkäisemiseksi lääkäri tuumasi että laitetaanpa irrotuspiikki saman tien ja tehdään inssi huomenna. Lauantaina siis herätys puoli seiskaksi ja klinikalle toimittamaan siipan uimarit purkkiin. Sitten tapettiin aikaa kaupungilla itse inseminaatioon saakka. Se oli yllättävänkin nopea ja helppo homma. Follit olivat silloin vielä paikoillaan mutta illalla irtosi ja nyt toivotaan, että tärppää.

Puhaltakoon meille kaikille kunnon plussapuhurit!



 
Hei pitkästä aikaa:)

Mixuliinille hurjasti onnea odotukseen, ihana kuulla että kaikki on hyvin:)

Catrionalle tsemppiä koitokseen, kaikki peukut ja varpaat pystyssä että tärppää:)!

Voimia sinullekin Mymme, toivotaan kovasti että nytten tärppää!

Omaa: menkkoja odottelen alkavaksi, pitäisi tulla ihan näillä näppäimillä. N. 3 kuukautta olen syönyt DHEA nimistä lääkettä siinä toivossa että virkistäisi omaa toimintaa. Hieman on pidentänyt kiertoa ja tasoittanut tiputtelua ennen menkkoja, tiputtelua ollu korkeintaan päivää ennen varsinaista vuotoa. Paitsi nyt... Nyt on tiputellut viime keskiviikosta lähtien, hyvin vähän ja vaalean punaista tai vaalean ruskeaa vuotoa tullut pari kertaa päivässä paperiin, eilen ei tullut lainkaan ja tänään vain aamulla. Seuraavista menkoista alkaa viimeinen IVF hoito, lyhkäsellä kaavalla mennään. Katsellaan mitä tapahtuu...

Mukavaa ja toiveikasta alkavaa talvea kaikille!
 
Hei naiset! Nyt ei mennä mihinkään talviunille! Herätyyys :)

Catrionalle hirmuisesti tsemppiä piinapäiviin!

Minulle tuli tästä kierrosta ihan superlyhyt, Synarelasta huolimatta. Täti tuli jo kp23! Mutta tällä kertaa ei tullut myöskään monen päivän tuhrua ym. Soittelin asiasta polille, eikä kuulemma ole mitenkään epänormaalia, että näin käy. Viime syksynä muistelen Synarelan pitkittäneen kiertoa muutaman päivän.
Mutta mutta.. Niin se on taas aika vierähtänyt, ei olis enää montaa viikkoa seuraavaan punktioon! Tänään itkua tihrustin, kun katselin jotain synnytysohjelmaa. Ohjelmaa, jollaisia olen yrittänyt välttää parhaani mukaan. Mutta se teki itseasiassa todella hyvää! Sain niin paljon uutta energiaa koko tähän touhuun. Viimeistä viedään, viedään sitten täysillä!

Tulkaahan kertomaan kuulumisianne, iloisia tai ei niin iloisia!

-Mymme kp2, yk 70-
 
Iltaa, leidit! Yhdeksäs päivä IUI:n ja ovulaation jälkeen, toisin sanoen ne pahimmat piinapäivät ovat meneillään. Testailin irrotuspiikin hCG:n poistumista kropasta ja raskaustestit näyttivät negatiivista jo torstaina. Tissejä on jomotellut niin maan vietävästi viime viikon alusta saakka ja nythän ei voi tietää johtuuko moinen pelkästään progesteronista, jota olen tunkenut sisääni tiistaista lähtien, vaiko kenties myös salamatkustajasta.

Lauantaina tuntui vatsanpohjassa pienimuotoista kramppaamista ja eilen siellä oli sellainen todella omituinen tuntemus, jota en oikein osaa kuvaillakaan. Hetkellinen kivulias muljahdus on paras kuvaus, johon kykenen. Nytkin vähän jomottaa. Veikkaan, että siellä joku ainakin yrittää kiinnittyä - eri juttu sitten onnistuuko ja pysyykö kyydissä. Isänpäivänä olisi testauspäivä ja kyllä minuu nyt jännittää!
 
Catriona ihan isosti peukkuja sinne että salamatkustaja kiinnittyy ja pysyy matkassa mukana!!! :) Toivotaan että plussa pärähtää isänpäivänä <3 
 
Minäki kirjoittelin tänne vielä tämän vuoden alussa ja tulin katsomaan, että mitä tänne palstalle kuuluu. Monta tuttua nimimerkkiä täällä vielä on, toivottavasti ei kovin pitkään tosin!

Omia kuulumisia sen verran, että meillä plussattiin toukokuun alussa yli 1,5 vuoden yrittämisen jälkeen, luomuna. Huvittavinta oli se, että saman kierron alussa lapsettomuuslääkäri sanoi, ettei me luultavasti tulla koskaan saamaan lapsia luomuna, mahdollisuudet siihen olivat liian pienet, muutaman prosentin luokkaa, jos sitäkään. Meillä piti alkaa ICSI syyskuussa, mutta saatiin se sitten perua, kun luomuihme pysyi kuin pysyikin matkassa. Nyt mennään jo viikoilla 30+5, synnytystä odotellessa.

Aiemmilla sivuilla puhuitte siitä, ettei lapsettomuudesta pääse varmaan ikinä irti. Se on kyllä niin totta. Koko raskauden alun pelkäsin keskemenoa, rakenneultraan asti. Sitten helpotti. Edelleen tuntuu kateuden pisto, jos joku tulee helposti raskaaksi. Ja olen sitä mieltä, että monille tekisi "hyvää" kokea sama. Lapsettomuudesta oppi niin paljon, vaikka se onkin ehdottomasti kipein asia, mitä elämässä voi tulla vastaan. Myös siinä lapsettomuuskriisin läpikäyminen näkyy, että en todellakaan pidä tätä lasta itsestäänselvyytenä. Aion antaa hänelle kaiken ajan, mitä vain voin. En aio palata pian kouluun, vaan haluan nauttia hänen vauva-ajastaan täysin siemauksin, sillä sitä on odotettu niin kauan. Tiedän myös, ettei raskaus välttämättä poista lapsettomuusongelmaa, joten olen erittäin kiitollinen jo tästä yhdestä lapsesta. Lapsettomuuden kipu kuitenkin raskauden edetessä muuttuu onnellisuudeksi ja kiitollisuudeksi, mutta jälki siitä jää varmasti loppuelämäksi.

Halusin tulla teille tuomaan toivoa, että ihmeitä tapahtuu. :) Kai meidänkin piti vaan luovuttaa ja käydä lapsettomuuskriisi läpi ennen kuin voitiin tulla raskaaksi, ken tietää..

Hirveästi teille tsemppiä, halauksia ja jaksamista hoitoihin ja yrittämiseen sekä tarrasukkia niille, joilla vauva on lähtenyt jo matkaan mukaan!
 
Hei Untamoinen, ihana kuulla sinusta ja että kaikki on hyvin! Paljon onnen halauksia sinulle:) Niin totta mitä sanoit, kyllä lapsettomuus opettaa ja laitta asioita tärkeysjärjestykseen. Vaikkei meille , ainakaan vielä, ole tullut omaa nyyttiä, uskon että kyllä lapselleen antaisi kaikkensa ja vielä enemmän kun tiettä kuinka suuri ihme lapsen saaminen on. Monelle helposti raskautuneelle olisi tehnyt hyvää kokoe sama, jotta osaisivat arvostaa lastaan enemmän.

Omaa: Huomenna viimeinen punktio, viikon verran olen nyt piikitellyt. Eroa edellisiin, että nyt on tullut oireita, väsyttää ihan mahdottomasti! Viime yönä nukuin 12 tuntia...Ultrassa näkyi 7! isoa munista sekä pienempiä. Aikaisemmista punktioista soluja ollaan saatu 0,6 ja 2. Nyt mahdollisuudet voivat olla huomattavasti paremmat, siis jos kaikissa rakkulloissa on solu. Huomista jännittäen...:)

Mukavaa talven alkua kaikille ihanaisille!
 
Takaisin
Top