Pidemmän kaavan mukaan yrittäneet vol.2
- Ketjun aloittaja Eetuha
- Aloituspäivämäärä
jaica
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Onhan tässä ulkopuolelta tullut paljon apuja, keskustelua terapiiaa ja vaikka mitä,
Silti joka puolella puhutaan siitä kuinka perheemme toipuu tästä, ja onneksi miehesi on ottanut apua vastaan.
Mutta ei se oo niin yksinkertasta. Haluanko mä nähdä häntä enää lapsien kanssa, voinko luottaa IkiNÄ!!
Silti joka puolella puhutaan siitä kuinka perheemme toipuu tästä, ja onneksi miehesi on ottanut apua vastaan.
Mutta ei se oo niin yksinkertasta. Haluanko mä nähdä häntä enää lapsien kanssa, voinko luottaa IkiNÄ!!
Sleepwalker
Vauhtiin päässyt keskustelija
Kiitos taas teille. 
Ja vaikka oonkin välillä joutunut taistelemaan päästäkseni eteenpäin ja eroon synkistä ajatuksista, niin on ne myös mua kasvattaneet. Ja kyllä täällä huomaa, että jokaista koetellaan vuorollaan... Vähän liikaakin kyllä...
Della:
Eetuha ja Gatusa: Toivottavasti molemmilla loppuraskaus sujuisi mahdollisimman ongelmitta. Jaksamista vaivojen kanssa.
Jaica: Kovasti voimia. Toivon kovasti, että saisitte asiat miehen kanssa vielä kuntoon, mutta ymmärrän hyvin, että pelkkä rakkaus ei riitä. Toiseen on voitava luottaa. Oma ja lasten turvallisuuskin on todella tärkeää. Hienoa, että miehesi on sentään halukas saamaan omat asiansa kuntoon. Ja sulla raskauskin etenee hyvin. Komppaan Eetuhaa siinä, että aika näyttää... 
Myy: Pahoittelut tädistä. Epäsäännöllinen kierto on niin syvältä... Tsemppiä!
Ajna: Kiitos sanoistasi. Toivoisin kovasti, että teille vielä se pieni suotaisiin. Vaikka täältä palstalta saa paljon tukea ja voimia, niin toisaalta täällä pyöriessä on vaikeampi unohtaa tämä yrittäminen edes hetkeksi. Ja joskus tietokin lisää tuskaa... Nyt kyllä meillä tämä hoitojen jatkaminenkin aiheuttaa sen, että eipä paljon muut asiat pyöri mielessä... Jänskättää jo sekin miten kaikki ne hormoonit vaikuttaa mielialoihin jne. Mutta äkkiä se kaikki on ohi. Tai no joo... Jos meitä nyt onnistaa, niin sitten olisi raskaudesta aiheutuvat hormoonimyrskyt edessä.... Mutta enköhän mä sen kestäisi. 
ON: Ääh... Mä teen taas töitä hullun lailla ja yritän unohtaa kaiken muun... Päivät venyy ja mieskin alkaa jo huomauttelemaan asiasta. Ens viikolla mun varmaan vaan pitäisi aloittaa pistokset ja sitten mun on pakko olla kotona riittävän ajoissa. Toi hoito menee toki töiden edelle. Emmä varmaan edes pysty keskittymään töihin sitten, kun mun pitää aloittaa pistokset...
Ja vaikka oonkin välillä joutunut taistelemaan päästäkseni eteenpäin ja eroon synkistä ajatuksista, niin on ne myös mua kasvattaneet. Ja kyllä täällä huomaa, että jokaista koetellaan vuorollaan... Vähän liikaakin kyllä...Della:
Eetuha ja Gatusa: Toivottavasti molemmilla loppuraskaus sujuisi mahdollisimman ongelmitta. Jaksamista vaivojen kanssa.
Jaica: Kovasti voimia.
Toivon kovasti, että saisitte asiat miehen kanssa vielä kuntoon, mutta ymmärrän hyvin, että pelkkä rakkaus ei riitä. Toiseen on voitava luottaa. Oma ja lasten turvallisuuskin on todella tärkeää. Hienoa, että miehesi on sentään halukas saamaan omat asiansa kuntoon. Ja sulla raskauskin etenee hyvin. Komppaan Eetuhaa siinä, että aika näyttää... Myy: Pahoittelut tädistä. Epäsäännöllinen kierto on niin syvältä... Tsemppiä!
Ajna: Kiitos sanoistasi.
Toivoisin kovasti, että teille vielä se pieni suotaisiin. Vaikka täältä palstalta saa paljon tukea ja voimia, niin toisaalta täällä pyöriessä on vaikeampi unohtaa tämä yrittäminen edes hetkeksi. Ja joskus tietokin lisää tuskaa... Nyt kyllä meillä tämä hoitojen jatkaminenkin aiheuttaa sen, että eipä paljon muut asiat pyöri mielessä... Jänskättää jo sekin miten kaikki ne hormoonit vaikuttaa mielialoihin jne. Mutta äkkiä se kaikki on ohi. Tai no joo... Jos meitä nyt onnistaa, niin sitten olisi raskaudesta aiheutuvat hormoonimyrskyt edessä.... Mutta enköhän mä sen kestäisi. ON: Ääh... Mä teen taas töitä hullun lailla ja yritän unohtaa kaiken muun... Päivät venyy ja mieskin alkaa jo huomauttelemaan asiasta. Ens viikolla mun varmaan vaan pitäisi aloittaa pistokset ja sitten mun on pakko olla kotona riittävän ajoissa. Toi hoito menee toki töiden edelle. Emmä varmaan edes pysty keskittymään töihin sitten, kun mun pitää aloittaa pistokset...
Gatusa
Seurustelun sensei
kiitos tsempistä sleepwalker. inshaAllah hoidot tuottas vihdoin siellä tulosta. mulla alkan stressi vähä helpottaa muutamas asias mut tilalle sit oon saanu muuta stressattavaa mikä ei ol kivaa. älähä liikaa töitä tee ettet väsähä iha totaalisesti.
täällä 30+3 menossa (tykkään enemmän tuosta vikan ultran antamasta viikkomäärästä jostai kumman syystä, ehkä koska on 2pvä enemmän ku laskujen mukaan) tänää saanu kärsiä sydämentykytyksestä aamulla, huimauksesta ja valopilkuista näkökentäs. lepo onneks autta alhamdulillah, lisäongelmana unettomuus jota naapurissa pidetyt häät ei auttan eilen todellakaan.
täällä 30+3 menossa (tykkään enemmän tuosta vikan ultran antamasta viikkomäärästä jostai kumman syystä, ehkä koska on 2pvä enemmän ku laskujen mukaan) tänää saanu kärsiä sydämentykytyksestä aamulla, huimauksesta ja valopilkuista näkökentäs. lepo onneks autta alhamdulillah, lisäongelmana unettomuus jota naapurissa pidetyt häät ei auttan eilen todellakaan.
MariQ
Sukkela juttelija
Minä kävin klinikalla tämän kuukauden käynnin.Sain kerjäämäni lääkkeet ja ekaa krt sanottiin että jos plussaan,niin aloitan klexaanen sitten heti.ÖÖhh....Sain luget ja pregnylin pistän huomenna.2-3 follia oli oikealla.Jännää,jaksaiskohan olla vaikka vähän toiveikas.Muuten ihan luonnonmenetelmillä "painetaan" 
Tervehdys kaikille! Monia tunteita olette kokeneet, olen niin pahoillani keskenmenoista...
ON; kohdunkaula ylhäällä, ovulaatiolimat... Jeeee... Ja mies lyö jarrut päälle. Taas. Eilen kyllä huvitti. Moneskohan yrityskierto sama juttu? Selkeästi tässä on nyt jotain, mitä se ei liene selvittänyt itselleenkään. No katotaan tilanne huomenna. Äh.
ON; kohdunkaula ylhäällä, ovulaatiolimat... Jeeee... Ja mies lyö jarrut päälle. Taas. Eilen kyllä huvitti. Moneskohan yrityskierto sama juttu? Selkeästi tässä on nyt jotain, mitä se ei liene selvittänyt itselleenkään. No katotaan tilanne huomenna. Äh.
Kun en hötkyillyt sitten muuta asian kanssa, kuin avauduin tänne, niin tilanne meni ohi itsestään. Mutta selkeesti stemppiä hommaan kaivataan jo vähän, vaikka ei olla stressattu asiaa.
Eilen postista tuli tilaamani "Taking charge of your fertility", ja luinkin heti 100 sivua. Tuota kirjaa kehutaan joka paikassa, ja on kyllä selkeästi joka naisen opus, eikä vain lapsia yrittäville. Siinä kyllä nojataan paljon aamulämmön mittaamiseen, jota olen tähän asti vältellyt, mutta oli siinä muutakin asiaa.
Käyttääkö joku teistä jotain verkkosivustoja kierron seuraamiseen? Mä ite olen just sen tyyppinen, että kirjaan asioita ylös, mutten mitenkään pilkuntarkasti. Käytössä on FertilityFriend ja countdowntopregnancy.com joista jälkimäinen tarjoaa ilmaiseksi ne palvelut, joista FF:ssä pitäisi maksaa.
Mirmeli
Sukkela juttelija
Moikka kaikki ihanaiset!
Ja ihan alkuun, kiitos kaikille täti onnitteluista
Olen taas pitänyt itseni niin pirskatin kiireisenä että kohta kolkuttelee burn outti ovella. No ei kai mutta jooh, olen aloittanut kaikkien kolmen koiran kanssa uuden harrastuksen mikä vie enemmän ja vähemmän aikaa viikosta, jolloin myöskin mun ajatukset ja innostus pysyvät jossain muualla kun alkaneessa IVFssä. Tänään tuli pitkästä aikaa eka ns. vitutus/romahdus vai mikä lienee.. tosiaan sunnuntaina alkoi Synarelan sumutus ja yöt ovat menneet, miten sanoisi, todella oudosti :D Herään yhtäkkiä siihen että mun silmät ovat auki, unet ovat mitä ihmeellisimpiä ja sitten vielä se paskin.. mua kutittaa joka hemmetin paikasta. Ja tästä se mun itutus alkoi kun tänään tajusin että olen allerginen sillekkin perkulen lääkkeelle! Heti kun asiat alkoi edes vähän luistamaan jne niin eiköhän joku paska tule senkin rikkomaan. Joo siis tosiaan kädet, vatsa ja kainalot on täynnä nokkosihottuman tyyppistä ihottumaa ja kutisee niin perhanasti. Ja nyt illalla kun testasin niin alkoi 10 min lääkkeen oton jälkeen
Mulla on atooppinen iho ja välillä on ihottumaa ihan muutenkin, joten siksi en kiinnittänyt tähänkään ennen huomiota kunnes tänään töissä noi ihottumat paukahti yllättäin ni osasin yhdistää..
No nyt on vaihtoehtoina lopettaa lääke ja seuraavasta vuodosta alotettas lyhyellä kaavalla tai sitten vaan kärsin. Soitto polilta tuli pahimpaan mahdolliseen aikaan ja olin huonossa paikassa joten monet asiat jäi kysymättä, sanoin jo etten jätä tätä hoitoa kesken mutta kun en ehtinyt enempiä kysellä jäi mietityttämään että jos se nyt alotetaan tästä vuodosta niin aikataulu ei muuttuisi juurikaan mutta jos vasta seuraavan vuodon jälkeen niin siirtyisi melkein parilla kuukaudella ja silloin kannattaisi jo odottaa uuden vuoden alkuun että pääsee kasvattamaan kelan lääkekattoa. Mä oon nyt saanut ajatukset kasaan ja henkisesti valmistautunut tuleviin koitoksiin, joten en suostunut muuttamaan lääkitystä ja siirtämään tätä taas kauemmas. Se on jo niiiin lähellä!
Sleepwalker: Joko sun piikityksen alkoivat? Kuten täällä jo todella moni on sanonut, niin täällä ollaan sitä varten, että tuetaan toisiamme niin hyvässä kuin pahassa. Itsekin saat asioihin eri näkökulmat kun vaan uskallat avautua. Noin rankkojen juttujen tukiana on vaikeaa ja onkin tärkeää, että siinä missä pidät huolta muista, sinun pitää pitää huolta myös itsestäsi. Ei jaksa tukea, jos ei itse saa tukea. Ja jos tämä on se väylä missä pystyt avautumaan niin siitä vaan, olemme ainoastaan iloisia siitä luottamuksesta :) Mulla on taas tullut myös sellasia ajatuksia, että onko musta sittenkään äidiksi ja mikä kamalinta, on myös käynyt mielessä se, että haluanko edes lapsia tai tykkäänkö edes lapsista
On hassua kokea noita fiiliksiä kun työskentelen lasten kanssa 8 tuntia päivässä ja käyn itse läpi tällaista kriisiä mutta kaikkea sitä tuleekin mieleen. Sen kyllä myönnän että työajan ulkopuolella en jaksa vieraita lapsia lainkaan ja suoraan töistä tehty kauppareissu menee ihan ketuiks jos on joku väsynyt ja nälkänen tenava raahattu kauppaa 
No, ihminen mäkin olen mutta olen lähes varma että rakastan lapsia 
Mitä noihin sun siskon lapsiin tulee, niin vaikka veljenpoikani onkin maailman ihaniin ja rakkain vauva niin kyllä aika tunneskaalaa käydään läpi kun heillä olen kylässä ja äh, ei tiedä mitä ajatella tästä kaikesta. Nyt kun ollaan niin lähellä sitä kauan pelättyä/odotettua/jännitettyä loppukoitosta niin meinaa kyllä mennä jarrut päälle, nyt tämä on totisinta totta ja mitä jos ei tämäkään toimi.. Ja vielä noihin sinun kissavanhuksiin, kyllä sä sen vaan sitten tiedät sydämessä kun heidän aikansa on lähteä. Uskoa mua. Jaksamista ja tsemppiä ystävä
jaica: En edes tiedä mitä sulle sanoa.. Elät vaikeita aikoja ja tämäkin sonta tippui sinulle aivan liian väärään aikaan ja se on todella epäreilua. Olet vahva nainen ja tiedän, että tiedät sydämessäsi oikeat valinnat ja päätökset sitten kun niiden aika on. tsemppiä ja jaksamista. Kiva lukea kuitenkin mukavista vauvakuulumisistasikin, yritä nyt nauttia raskaudestasi niin paljon kuin vain voit.
Gatusa: Sulla on aivan huikeat viikot meneillään!
Muista nyt ystävä hyvä levätä tarpeeksi sitten, enää ei ole pitkä matka :) Käykö muuten sun perhe täältä Suomesta koskaan siellä tai kuinka usein te vierailette täällä?
Ajna: Jee, ihanaa että säkin olet tullut järkiisi!
Ja anteeksi hiljaiseloni, on tehnyt ihan hyvää elää välillä ihan oikeetakin elämää, varsinkin kun hoidot ovat päällä. En olisi uskonut pystyväni siihenkään. Nyt sulle ihan mielettömästi plussatuulia ja parhainta onnea Olet ihana.
Eetuha: Onneksi teillä on kaikki hyvin. On se asukki jo muutamat kerrat peläyttänyt tempuilla, tulossa vissiin oikea Eemeli
Sissi: Ihana, kiitos plussatuulistasi, eivät vain ole saapuneet vielä perille vaikka ei välimatkakaan pitäisi kovin ylivoimainen olla Miten olet voinut? Missä viikoilla nyt mennään..?
Toivottavasti nyt sain ainakin lähes kaikki huomioitua..? Oli vähän tullut tätä tekstiä tänne.. :D
Ja ihan alkuun, kiitos kaikille täti onnitteluista
Olen taas pitänyt itseni niin pirskatin kiireisenä että kohta kolkuttelee burn outti ovella. No ei kai mutta jooh, olen aloittanut kaikkien kolmen koiran kanssa uuden harrastuksen mikä vie enemmän ja vähemmän aikaa viikosta, jolloin myöskin mun ajatukset ja innostus pysyvät jossain muualla kun alkaneessa IVFssä. Tänään tuli pitkästä aikaa eka ns. vitutus/romahdus vai mikä lienee.. tosiaan sunnuntaina alkoi Synarelan sumutus ja yöt ovat menneet, miten sanoisi, todella oudosti :D Herään yhtäkkiä siihen että mun silmät ovat auki, unet ovat mitä ihmeellisimpiä ja sitten vielä se paskin.. mua kutittaa joka hemmetin paikasta. Ja tästä se mun itutus alkoi kun tänään tajusin että olen allerginen sillekkin perkulen lääkkeelle! Heti kun asiat alkoi edes vähän luistamaan jne niin eiköhän joku paska tule senkin rikkomaan. Joo siis tosiaan kädet, vatsa ja kainalot on täynnä nokkosihottuman tyyppistä ihottumaa ja kutisee niin perhanasti. Ja nyt illalla kun testasin niin alkoi 10 min lääkkeen oton jälkeen
Mulla on atooppinen iho ja välillä on ihottumaa ihan muutenkin, joten siksi en kiinnittänyt tähänkään ennen huomiota kunnes tänään töissä noi ihottumat paukahti yllättäin ni osasin yhdistää..No nyt on vaihtoehtoina lopettaa lääke ja seuraavasta vuodosta alotettas lyhyellä kaavalla tai sitten vaan kärsin. Soitto polilta tuli pahimpaan mahdolliseen aikaan ja olin huonossa paikassa joten monet asiat jäi kysymättä, sanoin jo etten jätä tätä hoitoa kesken mutta kun en ehtinyt enempiä kysellä jäi mietityttämään että jos se nyt alotetaan tästä vuodosta niin aikataulu ei muuttuisi juurikaan mutta jos vasta seuraavan vuodon jälkeen niin siirtyisi melkein parilla kuukaudella ja silloin kannattaisi jo odottaa uuden vuoden alkuun että pääsee kasvattamaan kelan lääkekattoa. Mä oon nyt saanut ajatukset kasaan ja henkisesti valmistautunut tuleviin koitoksiin, joten en suostunut muuttamaan lääkitystä ja siirtämään tätä taas kauemmas. Se on jo niiiin lähellä!
Sleepwalker: Joko sun piikityksen alkoivat? Kuten täällä jo todella moni on sanonut, niin täällä ollaan sitä varten, että tuetaan toisiamme niin hyvässä kuin pahassa. Itsekin saat asioihin eri näkökulmat kun vaan uskallat avautua. Noin rankkojen juttujen tukiana on vaikeaa ja onkin tärkeää, että siinä missä pidät huolta muista, sinun pitää pitää huolta myös itsestäsi. Ei jaksa tukea, jos ei itse saa tukea. Ja jos tämä on se väylä missä pystyt avautumaan niin siitä vaan, olemme ainoastaan iloisia siitä luottamuksesta :) Mulla on taas tullut myös sellasia ajatuksia, että onko musta sittenkään äidiksi ja mikä kamalinta, on myös käynyt mielessä se, että haluanko edes lapsia tai tykkäänkö edes lapsista
On hassua kokea noita fiiliksiä kun työskentelen lasten kanssa 8 tuntia päivässä ja käyn itse läpi tällaista kriisiä mutta kaikkea sitä tuleekin mieleen. Sen kyllä myönnän että työajan ulkopuolella en jaksa vieraita lapsia lainkaan ja suoraan töistä tehty kauppareissu menee ihan ketuiks jos on joku väsynyt ja nälkänen tenava raahattu kauppaa No, ihminen mäkin olen mutta olen lähes varma että rakastan lapsia Mitä noihin sun siskon lapsiin tulee, niin vaikka veljenpoikani onkin maailman ihaniin ja rakkain vauva niin kyllä aika tunneskaalaa käydään läpi kun heillä olen kylässä ja äh, ei tiedä mitä ajatella tästä kaikesta. Nyt kun ollaan niin lähellä sitä kauan pelättyä/odotettua/jännitettyä loppukoitosta niin meinaa kyllä mennä jarrut päälle, nyt tämä on totisinta totta ja mitä jos ei tämäkään toimi.. Ja vielä noihin sinun kissavanhuksiin, kyllä sä sen vaan sitten tiedät sydämessä kun heidän aikansa on lähteä. Uskoa mua. Jaksamista ja tsemppiä ystäväjaica: En edes tiedä mitä sulle sanoa.. Elät vaikeita aikoja ja tämäkin sonta tippui sinulle aivan liian väärään aikaan ja se on todella epäreilua. Olet vahva nainen ja tiedän, että tiedät sydämessäsi oikeat valinnat ja päätökset sitten kun niiden aika on. tsemppiä ja jaksamista. Kiva lukea kuitenkin mukavista vauvakuulumisistasikin, yritä nyt nauttia raskaudestasi niin paljon kuin vain voit.
Gatusa: Sulla on aivan huikeat viikot meneillään!
Muista nyt ystävä hyvä levätä tarpeeksi sitten, enää ei ole pitkä matka :) Käykö muuten sun perhe täältä Suomesta koskaan siellä tai kuinka usein te vierailette täällä?Ajna: Jee, ihanaa että säkin olet tullut järkiisi!
Ja anteeksi hiljaiseloni, on tehnyt ihan hyvää elää välillä ihan oikeetakin elämää, varsinkin kun hoidot ovat päällä. En olisi uskonut pystyväni siihenkään. Nyt sulle ihan mielettömästi plussatuulia ja parhainta onnea Olet ihana.Eetuha: Onneksi teillä on kaikki hyvin. On se asukki jo muutamat kerrat peläyttänyt tempuilla, tulossa vissiin oikea Eemeli
Sissi: Ihana, kiitos plussatuulistasi, eivät vain ole saapuneet vielä perille vaikka ei välimatkakaan pitäisi kovin ylivoimainen olla
Miten olet voinut? Missä viikoilla nyt mennään..?Toivottavasti nyt sain ainakin lähes kaikki huomioitua..? Oli vähän tullut tätä tekstiä tänne.. :D
Gatusa
Seurustelun sensei
voi ei mirmeli tuoki ongelma vielä, allergiat on vihoviimeisiä. jaksamista. mun porukat ei ol käynyt täällä enkä ite ol käyny suomessa muuton jälkeen. ei ol ollu mahiksia taloudellisesti siihen kummallakaan suunnalla, äipän kans skypessä jutellaa päivittäin suunnillee alhamdulillah. juu ei ol pitkää aikaa ja yritän levätä parhaani mukaan mut eipä ol helppoa. supparei alkan tulee epäsäännöllisest välillä mut tänää ollu helpompi päivä alhamdulillah, ainoastaa muutama harkkasuppari suihkussa, ilmeisesti kylmä suihku ei ol hyvä idea enää mut ukko ei ol korjannu mein vedenlämmitintä ni ei saa lämmint suihkuu..