Pidemmän kaavan mukaan yrittäneet vol.2

onnea sissi, myy ja mirmeli.

13+3 pikkune potkii selväst. stressii riittää ku talous pohjis, sähköt katkee jossai vaihees ja ehkä vesiki. ukon tienestit olemattomat.
 
Mitäs tänne kuuluu? Meillä yritys taas käynnissä. Eli edellinen meni kesken
 
Muokattu viimeksi:
Eetuha, ikävä kuulla :sad001 mutta nyt paljon onnea uuteen tsempitykseen! ♡

Sissille paljon onnea pikku miehestä! ♡ Minkäkokoinen vauva oli syntyessään?

Täällä mennään 17+2 viikolla :) ei taas helpoimmasta päästä raskaus mutta mennään päivä ja hetki kerrallaan. Taaperon perässä päivät menee nopeaan :)
 
Mirmeli: 2500g ja 45cm :) ei joutunut keskolaan,mut muuten tietty seurailtiin aika tarkkaan painoa,sokereita yms. 6 päivää oltiin Tyksissä.
Aika hektistä kieltämättä tämä arki kahden alle 2v kanssa :D mutta en kuitenkaan vaihtais päivääkään pois :Heartred
 
Onnea sissi ja perhe pikkuisesta!

Eetuhalle pahoittelut km ja tsemppiä yritykseen!

Mirmelikin noin pitkällä jo! :)

Oonkin miettinyt että mitähän teille mahtaa kuulua :) Joskus stalkannutkin, mutta nykyään ehdin oikeastaan vain välillä lukemaan ketjuja, en juuri kommentoimaan. Enkä taaskaan tunne mitään paikkaa täysin omaksi ja turhauttaa yritys niin jäänyt vähän siksikin. Meillä siis tjot edelleen tai voiko sitä siksikään sanoa.. mies ei halua enempää, mä haluaisin mut eipä ehkäistäkään mut mun kroppa nyt tuntuu ehkäisevän ihan ilman mitään hormonaalisiakin. Kävin joulukuussa gynellä, ei merkkejä endosta ja kerroin haluavani yrittää vielä ja luomusti ja lääkärin mukaan kaikki kunnossa enkä ole kuulemma liian vanhakaan. Toukokuussa tulee täyteen kaksi vuotta yritystä/tjot jotakin, oon antanut aikaa 40vee asti (eli vähän päälle kaksi vuotta vielä) sitten otan jonkun hormonaalisen.

Valivalista huolimatta muuten kuuluu ihan hyvää. Mun olemassaolevista vauvoista isompi täytti vastikään viisi vuotta ja sitä juhlittiin eka kavereiden kanssa ja seuraavana päivänä kummien ja muiden tuttujen kanssa. Pienempi tulee kohta 2,5vee ja on niin uhmainen ja voimakastahtoinen, että heikompia hirvittää. Välillä tuntuu että nämä kaksi on ihan tarpeeksi, pienempi kun on niin äidin poika ettei muusta väliä :) Töissä oon ja nyt vuoden jo ollut tuolla ja viihtynytkin. Teen edelleen nelipäiväistä viikkoa ja tää jatkuu elokuun loppuun, sit rupeen kokoaikaiseksi. Kiirettä riittää töissäkin ja vapaa-aika menee lasten lisäksi mm. joogassa, kuntonyrkkeilyssä ja lihaskuntojumpissa. Ylimääräistä kolmisen kiloa eli jumpattavaa riittää :)

Oon nytkin hereillä näin vapaalla, koska lähden aamujumppaan. Eilen en päässyt, koska oli teinin vanhempainilta ja illalla mies lähtee työpaikan kinkereihin.
 
täällä taas 29+2 kera suppareiden. kk sit muutettii ja eile takas ku vuokranantajan kaa sukset ristii ku yritti vedättää meit ni nyt sit alhamdulillah selvyys.

onnea sissi mashaAllah.

onnea mirmeli mashaAllah.
 
Mä voisin tulla tännekin!

Jätin pillerit pois helmikuussa 2015, johtuen siitä että annoksen vahvempaan nostaminen oli aiheuttanu mulle puolen vuoden hiivakierteen. No, pähkäiltiin hetki miehen kanssa että mitäs nyt, niin hän sanoi että entä jos ei alotettais enää mitään ehkäsyä? Itellänihän oli ollu halu lopettaa ehkäsy jo sillon muutamankin kuukauden. Puhuttiin lapsista, puhuttiin että sellanen tulee jos on tullakseen.

Nyt kaks vuotta siitä eteenpäin on viisastunu kummasti, se ei näemmä millään oo tullakseen. Takana yks keskenmeno (9/15) ja muutama kpl kemiallisia raskauksia. Nyt siirtyny jo yrityksen puolelle viimesen puolen vuoden ajan ainakin, ja ollaan varattu lääkäriaika hoitojen alottamista varten. Eipä olis uskonu raskaaks tulemisen olevan näin hankalaa!

Dep yk25, kp13/23, dpo1 menossa, eka kerta kun tikutin ovulaation.
 
Hei ja tervetuloa Deb! Tää ketju on vähän hiljentynyt, mutta kyllä täällä elämää on vielä. Itselläni esikoisen yritys kesti nelisen vuotta, tuli kuitenkin luomuna ihme kyllä, vaikka luulinkin jo etten voi lapsia saada ja odoteltiin vain sopivaa hetkeä lähteä yksityiselle tutkimuksiin ja hoitoihin. Kuopustakin yritettiin 1,5 vuotta ja ehdittiin käydä tutkimuksissa (ei vikaa kummassakaan) ja suunnitelmana oli lähteä ivf, mutta tärppi tulikin. Ivf siksi, koska mulla on endometrioosi. Endo on hankaloittanut mun raskautumista aikaisemmin, esikoisen yritys aloitettiin v. 2007 ja 2008 mua leikeltiin oireilemaan alkaneen endon vuoksi, samoin 2010.

Nyt päällä on tjot tai ainakaan ehkäisyä ei ole käytössä ja minä olen ainoa, joka vielä toivoisi yhden, mies ei oikein ole enää innostunut. Lapset 5v ja 2,5v eli elämä sinänsä aika hyvässä vaiheessa ja olen varmaan hullu, kun haluaisin vielä yhden. Mulla on ikää 37vee, kesällä vuosi lisää, joten aika tikittää jo. Aikaa olen antanut 40vee asti, jos siihen mennessä ei tule, otan käyttöön jonkin hormonaalisen ehkäisyn endon kurissa pitämiseksi.
 
Et kuulosta ollenkaan hullulta, tuun ite perheestä missä on 5 lasta, joten kolme ei oo vielä yhtään paha :)

Täällä ei oo tietoo missä on vika, molemmat ollaan nuoria, minä 22 ja mies 27, mä oon normaalipainonen (sellanen perinen "laihaläski"), tosin mulla on kilpirauhasen vajaatoiminta, mutta arvot lääkkeillä kunnossa. Ovuloin, sen olin päätelly tuntemuksista, ja nyt kun sen tikutin niin vahvistu sekin tieto. Keskenmenosta ja niistä 'kemiallisista' päätellen voi kai sanoo että jotain häikkää on kiinnittymisessä..

Noh, toivottavasti tästä kierrosta tärppäis :angelic: tallettelut ja varmistelut tehtiin hyvin ainaki. Tjottailen, koska ens kierron alkuun varattu lääkäriaika lapsettomuushoitoja, tai ainakin tutkimuksia varten näin aluks.
 
Takaisin
Top