Meillä tuntuu olevan ikuinen sota yöunien suhteen. Suurin osa öistä menee nykyisin tällaisella kaavalla:
20.00 Iltamaito (poika saa tissiä niin kauan kuin haluaa)
21.00 - 22.00 Sänkyyn
00.00 - 2.00 Ensimmäinen herääminen, menee yleensä suht helposti takaisin nukkumaan.
3.45 Toinen herääminen (jostain syystä aina aika tarkkaan tuohon aikaan) ja siitä alkaakin nukutustaistelu. Ohjelmassa useimmiten yritys saada nukkumaan sängyssä, jos ei onnistu niin kanniskelua, kanniskelua ja kanniskelua. Joinain öinä suostuu palaamaan nukkumaan viiteen mennessä. Viime yönä(kään) ei suostunut ja otin lopulta viideltä tissille. Yleensä nukahtaa sitten siihen. Paitsi viime yönä, jolloin sekään ei tehonnut ja taisi lopulta nukahtaa kuuden maissa tunniksi (isän nukuttamana).
Jos poika taas palaa edes jotenkin järkevässä ajassa nukkumaan, herää taas...
5.00 - 6.00 jolloin otan tissille jatkamaan unia.
Herra nukkui neljän kuukauden ikään kuin enkeli. Sen jälkeen sitten on ollut enemmän tai vähemmän vaikeaa. Hyvin pitkään heräili parin tunnin välein vaatimaan tissiä. Otettiin käyttöön lempeä unikoulu (jota ei näköjään enää löydy imetyksen tuki ry:n sivuilta joilla se siis silloin oli), kun väsyin siihen. Se alkoi kivasti ja saimme pojan jatkamaan unia ilman tissiä, mikä tuntui puolivoitolta. Mutta nyt olemme jumissa ylläkuvaamassani tilanteessa ja olen väsynyt taistelemaan unta vastustavan
kakaran vauvan kanssa varttia vaille neljästä eteenpäin.

Tiedän että joillain yöt on pätkäsempiä, mutta taidettiin neljän ensimmäisen kuukauden aikana tottua siihen että yöllä saa nukkuakin.
Ajateltiin kokeilla josko toisista päiväunista luopuminen auttaisi edes vähän. Ainakin viimeyönä tuntui olevan liian virkeä... Vaikka tuskin se toimii sen enempää kuin mikään muukaan.

Ehkä se joskus oppii nukkumaan, oppiihan?