Ooo, kesän lapsi mä oon..

Moon: joo on kyllä kiva että pääsee heti vilkaiseen että kaikki on kunnossa. neuvolassa ultrataan ekalla kerralla, ja sit jos jotin poikkeavaa/epäilyttävää on.
diabolicat:  täällä kans jonkin aikaa oli vhh ruokavaliolla, ja kyllä vain oli parempi olo, mut nyt se on lipsunut kun ei juuri mikään maita, niin on syötävä se mitä tekee mieli.. hyvä että siellä pahoinvointi on pysyny hallinnassa :)
Sohvis: joo raskausdementiaa on myös täälläkin :D
SannaKoo: joo täältä löytyy ultra mahollisuus :) kerrankin jotain yllättävää tässä pikku kunnassa :)

Kävin tänään lääkärissä ja se kirjotti heti kahden viikon saikun, en tiä sit olinko niin huono kuntosen näkönen... no nyt täytyy sit huilia, ja toisaalta hyvin huojentavaa kun nyt ei oo pakko jaksaa väkisin tehdä hommia..
Perjantain neuvolaa ootelles :)
 
Ei meinaa millään sisäistää sitä et pitäis syödä useammin ja pienempiä annoksia. Aina vaan on liian isot annokset ja sit yrittää ahtaa sitä ihteensä... aamumunakas jäi lähes kokonaan syömättä, välipala meni joo (ei kylläkään ollut nälkä), lounassalaatti jäi osin syömättä ja eiliseltä jäänyt puolikas jauhelihapihvi on nyt 1/4 pihvi... toinen kahvitauko ois ollu jo mut ei mahdu ei...
 
Pakko tulla pikasesti päivittää :D Meillä oli siis tänään eka neuvola ja viikkoja olikin sitten 5+5 eli yhen päivän vikaan mennyt aiempi laskelma :) Ja LA muuttui 21.6.13 <3 Jotenkin oli niin ihanaa muutenkin palata sinne neuvolaan näissä merkeissä :) Ihanaa <3
 
Moikka,

täällä  ois yksi lisää kesäkuun odottajia, LA ois 19.6. On tämän nyt jo hetken tiennyt, mutta tänne kirjottaminen tuntuu jotenkin tekevän asian todelliseksi. Toivottu tyyppi, kyllä. Mietin vaan näiden etovien olojen keskellä, että oliko tää sittenkään niin hyvä idea? Paha olo, tunteet heittelee, ottaa päähän ja tisseihin sattuu sekä olo on todella turvonnut.. No, ehkä tämä ei kestä kesäkuuhun saakka. :)

-t
 
Hihih, tanka, se voi olla, että se ei kestä kuin kesäkuuhun saakka, mutta vuosi voi olla sitten jo 2014! ;)) No onneks se etominen ainakin loppuu aiemmin, mutta tuo tunteiden vuoristorata ja tissisäryt saattaa hyvinkin jatkua vielä pitkään vauvan poistumisen jälkeenkin. Mutta ainakin itse väittäisin, että aika ihanaa se on silti!

Mä oon tänään ollut tuntevinani sellaista supistuksenomaista paineen tunnetta... esikoisesta alko harjotussupparit kans jo tokan kolmanneksen aluks, mutta ei kait ne nyt vielä voi alkaa?! Toisaalta tää nostaa myös vähän pelkoa, että helvetti, meinaako mun kroppa nyt niitä supistuksia tuupata sen takia, että jotain on vialla ja se alkioparka on saatava ulos... :'(
 
Täällä kans yks kesäkuinen. :) La 25.6 ja ensimmäinen tulossa. Kyllä nää tunteet on jännittäviä. Enimmäkseen vielä epäuskoa. Oireilua on kyllä ollu jonkin verran; etova olo melkein koko päivän, turvottaa ja rinnat aristaa. Ei olla vielä uskallettu kertoa tästä kenellekkään läheiselle, mutta tekis kyllä jo kovasti mieli kailottaa koko maailmalle! :) En tiiä missä vaiheessa kannattas kertoa töissä... Odottaako sinne viikolle 12 vai pitäskö pomolle kertoo jo aiemmin. Malttamattomana odotan ensimmäistä neuvola käyntiä jos se tekee tästä sitten todellista viimeistään!  
 
Hmmm juhannusvaavi todennäköisesti olisi tulossa! ^^ Jännittävää! Oli aika shokki viimeviikon ma kun normaali testin tein nii heti tulipunainen + haamuviiva viereen :D ja eikun clearbluen ostoon! Sieltä ja sairaalasta testi kans positiivista näytti! :) 
 
Hei lueskelin että oireena flunssaa? Itse ihmettelin tätä pientä nuhaa koko ajan ja limaa irtoo :/ Voisiko tulla sivussa mukana tämä :D ompa kiva pikku flunssassa sitten ärvistellä :)
 
Musta tuntuu että noi päivät ei ollenkaan lisäänny tossa tickerissä...  Miten niin oon malttamaton?  ;)  Olis jo ees se ultra että pääsis näkemään että kaikki on kunnossa!  Mä en vaan raaski siihen varhaisultraan sijottaa rahaa, ehkä jos se ois edes vähän edullisempaa.

Mies lähtee tänään viikoksi pohjoseen.  Mälsää.  Mun päivät kuluu pääosin pahoinvoiden ja karmean väsymyksen kourissa.  Ruuanlaitto lapsille on ihan täyttä tuskaa kun ällöttää.  Ja mitään ei saa tosiaan aikaseksi.  Inhottavaan rakoon sitten tämmönen yksinäinen jakso, etenkin kun tiedän että ainakin toi esikoinen alkaa sitten kiukkuamaan mulle että isi on pois.

Tervetuloa kaikki uudet!

Ja anteeksi perin omanapainen kirjoitus.
 
Kesäkuu 2013 odottajille oli kysyntää omalle FB ryhmälle, jotenka minä nyt sitten perustin sellaisen. Jos täällä siis halukkaita liittyä KO ryhmään niin minulle voi täällä laittaa viestitse omaa nimeä ja hieman jotain tunnusmerkkiä fb profiilikuvastaan niin lisäilen sitä mukaan ryhmään. Voi siis laittaa myöhemminkin viestiä että haluaisi mukaan ryhmään jos kokee tämän vielä liian aikaiseksi :)
 
Jep, kyllä se flunssaoireilu taitaa olla aika perushuttua raskauden alussa, ja tokihan siihen myöhemminkin sairastuu helpommin kun vastustuskyky on koetuksella. Että terkkuja vaan HuiDille, täällä toinen limapää :S

Moonille tsemppiä viikareiden kanssa, on kyllä ärsyttävää, kun lapset purkaa sen ikävän läsnäolevaan vanhempaan. Hmph.

Mulla on ollut lähes oireeton päivä, käsittämätöntä! Ja yhtäkkiä tajusin, että ens viikollahan on se ultrakin jo! VIELÄ KÄSITTÄMÄTTÖMÄMPÄÄ!! Ei ois pitäny kattoa kalenteriin ja tajuta tätä, ois ollu paljon kivempi ylläri maanantaina tajuta, että huomennahuomennahuomenna! :)

Toivottavasti siellä nyt joku kyytiläinen on hyvissä voimin, ja sittenpä tietää, että kotiutuuko sitä tänne vai minne palstalle, meillä kun siitä kestosta on aika paljon epäselvyyttä :)
 
Olin ajatellut kirjoitella tänne vasta vähän myöhemmin, mutta nyt sattui sopivasti hetki luppoaikaa... Ollaan miehen kanssa molemmat melkein kolmekymppisiä ja toista lasta odotellaan pk-seudulla. Ennestään meillä on ensi viikolla 2 v. täyttävä tyttö. Pikkukakkonen on erittäin toivottu ja 8 pitkää kuukautta häntä ehdittiin tehdä ennen kuin tärppäsi. Laskettuaika on 20.6.

Jostain syystä tämä toinen raskaus pelottaa paljon enemmän kuin ensimmäinen. Taitaa olla tosiaankin niin, että tieto lisää tuskaa. Eka raskaus ja synnytys sujui kaikinpuolin hyvin, mutta tuttavapiirissä on ollut keskenmenoja ja myös kohtukuolemia, joten siksi pelottaa.

Lisäksi en oikein usko, että onko tämä raskaus nyt vihdoinkin pitkän yrittämisen jälkeen ihan oikeasti totta!?! No tästä syystä ensi tiistaina varhaisultraan, jännää! Ekasta raskaudesta en käynyt. Ja eka neuvolakin on jo ensi torstaina, koska sain sen lisättyä samaan käyntiin esikoisen 2 v. neuvolan kanssa.

Raskausoireita on tosi vähän, mutta eipä niitä juurikaan ollut edellisessäkään raskaudessa. Kenellekään ei olla vielä kerrottu. En uskalla ennen ultraa. Mutta toivottavasti tiistaina nähdään pieni sykkivä sydän ja uskallan todella alkaa iloita tästä onnesta :)

Onnea kaikille plussanneille ja tsemppiä odotukseen! Olen edellisen raskauden myötä löytänyt hyviä ystäviä tältä palstalta ja toivottavasti löydän nytkin :)
 
Enah:  Hienoa että perustit ryhmän!  Mä täällä pohdin itteni kanssa liittysinkö heti vai myöhemmin.  Jotenkin haluis kuitenkin eka nähä että siellä mahassa joku tyyppi on ja toisaalta nyt kun ryhmä on olemassa ...miten malttaa pysyä poiskaan?  ;)

SannaKoo:  Täällä kanssa jännätään sun ultraa!  Pianhan se on, kumpaa sä toivot, kesä- vai toukovauvaa?  Ois kivaa toki pitää sut täällä ryhmässä ;)

neppis-:  Ootko kuullu semmosta sanontaa kuin olla papu venttiilissä?  Rakkaalla raskaudella on monta nimeä.  Ja tiineenä tässä tietty ollaan myös :)

Elmiira:  Onnittelut pikkukakkosesta!  Musta ainaki tuntuu että eka raskaus menee enemmän ihmetellessä ja seuraavissa raskauksissa enemmän pelottaa kun tietää kuinka paljon onkaan pelissä, mikä ihanuus sieltä saattaa tulla ja toisaalta pelottaa miten paljon saattaa menettää.  Ja toivotaan että sulle ei nyt enempiä raskausoireita tulisikaan.  Ne kyllä tavallaan huojentaa mieltä kun "tuntee" olevansa raskaana mutta eipä ne muuten kivoja ole.

Omaa napaa...  Mua jäi harmittamaan kun en saanu tällä kertaa neuvolasta sitä vaun kalenteria.  Aikasemmat raskaudet oon siis semmoseen pitäny omaa päiväkirjaa.  Nyt laitoin sitten sähköpostia vaukirjaan ja ne lähettää mulle semmosen, ihanaa!

Meillä hoksattiin tänään vesivahinko keittiössä ja nyt sitten ihmetellään saako sitä miten korjattua.  Toistaseksi ollaan ilman vettä, lähen sitten varmaan lasten kanssa evakkoon vanhemmilleni.  He ovat mökillä joten saan siellä rauhassa potea huonoa oloa ilman että hoksaavat mitään, hähää!

EDIT
Elmiira tuossa mainitsi saaneensa palstalta hyviä ystäviä.  Minäkin liputan sen puolesta!  Yhtä palstaäitiä ajattelin jopa pyytää tämän lapsukaisen kummiksi :)  Toivottavasti se ei käy täällä salaa lueskelemassa ettei yllätys paljastu ennen aikojaan ;)
 
Tervetuloa mukaan Elmiira ja muut uudet <3

Moon: hyvä kun muistuttelit tuosta Vaun kirjasta, pitää muistaa pyytää kunhan 7.pvä neuvola koittaa, toivottavasti antavat sen. Kuulin tuttavalta, etteivät välttämättä anna sitä toiseen raskauteen :(

ON: mulla on kanssa kauheen ristiriitaiset tunteet tästä toisesta raskaudesta. Tietää tavallaan mitä tuleman pitää siinä positiivisessa ja ihanassa mielessä. Toisaalta just tietää sen kolikon kääntöpuolenkin kuten Elmiira ja Moon mainitsivat. Mulla vielä on henk.koht kokemus keskeytyneestä keskenmenostakin. Onneksi esikoinen pitää arjen vilkkkaana ja ei ehdi liikaa pohtimaan näitä asioita. Esikoinen "kantaa" omalla tavallaan nopeammin tämän epävarman ajan yli.

Ja voi Urpot tänään, kun saatiin tuota valkeaa ihanuutta maahan, niin eikös aamulla ollut pk-seudulla liikenne sekaisin. Työmatkaan meni 1,5h!!! Istuinpa vielä bussissa, joka kylkeen kolaroitiin. Onneksi kukaan bussissa ei loukkaantunut, mutta ainakin minä säikähdin ihan hirveästi sitä pamausta. Sitten ei muuta kuin kävellen juna-asemalle ja monen kiemuran kautta työpaikalle. Tietysti pelästyin myöskin, että mitähän masuasukille kuuluu moisen säikähdyksen jälkeen. Onneksi huomenna on varhaisultra :)
 
Jee, lunta tuli! :) Ja meillä ei ole vielä autossa talvirenkaita, great! :D

Tervetuloa uudet! :) Aika iso kööri on kasassa nyt kesäkuulaisia jo. Mietin kanssa että joko liittyisi fb-ryhmään, vai vieläkö odottelisi hetken aikaa. :) Mä oon kyllä saanut muutaman hyvän ystävän esikoisen fb-ryhmän kautta!

Mäkään muuten en saanut sitä Vau:n kalenteria, mutta ehkä pärjään ilman sitä, toivotaan. Viikot vaan muutenkin hurahtaa niin nopsaa, ettei ehdi paljon raskautta miettimään kun vaan sillon, kun yököttää, eli heti jos alkaa olemaan nälkä ja usein iltaisin.

Eilen kävin taas Naistenklinikan päivystyksessä, kun epäilin virtsatietulehdusta viiltävien alavatsakipujen vuoksi, eikä sitä näytettä ehditty enää meidän neuvolassa analysoimaan. :o Mietin että hienoa lähteä jonottamaan moneksi tunniksi esikoisen kanssa sinne yhden ainoan pissatestin takia. No jostain syystä pääsinkin sisään heti ja lääkäri samalla kurkkasi ultralla, jossa näkyi kaiken olevan pikkutyypillä hyvin! <3 Ei siis harmittanut jälkikäteen rampata sinne saakka. Lääkäri ei kylläkään mittaillut mitään viikkoja eikä mitään, käynti kesti n. 2,5 minuuttia kokonaisuudessaan. Ihan outoa ajatella, että ensi viikolla alkaa jo KYMMENES raskausviikko. :o Jeejee! Ja joulukin on tulossa. <3
 
Kiki84:  Oi miten ihanaa, ylimääräinen yllätysultra!

Mollamaija:  Toi on niin tuskastuttavaa kun koko liikenne menee sekasin lumen takia!  Hyvä että pääset varmistamaan varhaisultrassa ettei tolla kolarilla ollu mitään vaikutusta.  Kurkkasinpa muuten tosta listasta että meillä on lasketut ajat aika lähekkäin ja Hyvinkää sairaalana.  Ties vaikka punnataan yhtäaikaa vauvaa siellä!

Meidän ei onneks vielä tarvinnukaan lähteä lasten kanssa evakkoon kun saatiin vedet illalla tänne kämppään.  Saas nähä sitten kun tuo keittiöremppa etenee, onko sitten mahdollista asua kahden kakaran kanssa täällä kun lattia on avattu.  Sen näkee sitten.

Tänään oli pakko ottaa Panacod.  Pari päivää särkeny päätä ja tänään jo siinä mittakaavassa että oksetti jo särynkin takia eikä panadolista ollu apua.  Nyt tuntuis löysäävän onneksi.
 
Moon, no itseasiassa mä kyl toivoisinkin kesävauvaa, koska se sopis mun suunnitelmiin paremmin :D Ja siihenhän mä oon asennoitunut, en oo itseasiassa ees käyny tuol toukokuisissa kurkkaamassa ;)

Ja liputukset palstaystävyyksille! Mullakin on esikoisesta 12 tärkeää ihanaa naista elämässäni, joihin oon saanut tutustua täällä vau:ssa ja tapailtu livenä. Ja itseasiassa tätä kautta mullakin on yksi kummilapsi, helmikuussa 2v täyttävä ihana pieni poika! Eli niin se saattaa vaan vauvapalstailu viedä ;) Mulle tärkeetä esikoista odottaessa olikin paikan suoma vertaistuki, kun ei ollut kaveripiirissä vielä vauvoja (ikää oli 23v, ettei mitenkään ees mahdottoman vähän) ja äitejä, ja ilman niitä naisia en ois välttämättä säilynyt täysjärkisenä sitä kotoiluaikaa :D
Tosin tällä erää musta on aika ihanaa, että odotuskaverina on itseaisassa joulukuussa 09 esikoistaan odottaneista 2 muutakin (jokusen hetken tosin mua edellä, mutta ens keväänä kolme meistä toivottavasti saa siis jatkoa pesueeseen) ja live-elämästäkin muutamia muita. Mut on tää palstailu silti näemmä vienyt taas aivan mukanaan ;)

Elmiiralle tervetuloa joukkoon ja tsemppiä "pelkoon". Mä kärvistelen aivan saman aiheen kanssa, jostain syystä tää vaan tosiaan on palon pelottavampaa kuin esikoisen odotus, ja nyt oon aivan paljon vakuuttuneempi siitä, että tää menee kesken tai jotain muuta hirveää :(
 
mä taas tuun vaan päivitteleen omaa napaani, kun on niin huono olo että en tiedä pystynkö tätä loppuun saakka kirjoittamaan.. 

neuvola oli eilen, ultra jäi välistä kun ultralaite oli varattuna koko päivän.. mut saatiin uus aika että päästään ultraan eli 5.11 :)
Muuten kaikki oli ihan kohdallaan... Saatiin neuvolalääkäriin aika, hammaslääkäriin ja sit tuo ultra aika, jolloin otetaan verikokeet samalla.. :)
Pahoinvointi sen kun jatkuu.. ei helppaa vaikka nyt saa vain olla ja levätä...
eilen illalla maha oli kipeä, ja yölläkin heräilin 4 kertaa mahakipuun.. nyt sit tietenki pelko persiis että mistä moinen johtuu... onneksi on ultra reilun viikon päästä.
mut nyt suuntaan halaileen pönttöä.. :S
 
Heippa kaikille!
Mietin, että olisin vielä hetken ollut hiljaa ja seuraillut taustalla, mutta ei millään malta. 
Mies lähti tänään 2,5 viikoksi töihin ja yksinäisyys iski aika kovaa päin naamaa. Onhan noihin lähtöihin ja erossa oloon tottunut, mutta nyt ottaa kyllä koville. Syykin on tiedossa <3.

Onneks mulla on kolme koiraa pitämässä mut liikkeessä ja lohduttamassa, jos oikein alkaa ahdistaa. Parempia lohduttajia ja päivän piristäjiä saa kyllä hakea, kun ei lapsia ole. Tässä tilassa vaan toivois, että se mies vois olla koko ajan läsnä ja jakamassa kaiken...

Mulla menossa toinen raskaus. Ensimmäinen päättyi keskenmenoon alkukesästä. Viime sunnuntaina tein testin, kun mies yllytti. En meinannut uskaltaa, pelkäsin pettyväni, vaikka oireita jo olikin. Selkee plussa siihen sitten kuitenkin ilmeistyi!
Yllättävän vähän oon mielestäni miettinyt nyt keskenmenoa. Tietty tää raskauskin on vielä ihan tuore ja alan vasta tajuta mitä tässä tapahtuu. Ei voi muuta kun uskoa, että tällä kertaa kaikki menee niin kun pitää... Siihen kun ei pysty itse kuitenkaan oikein mitenkään vaikuttamaan :/. Ihan täpinöissämme ollaa miehen kanssa molemmat :).

Enköhän minäkin vielä faceryhmään päädy...     
 
Takaisin
Top