Täällä kans on nyt sellainen missään ei oo hyvä olla -tila alkanut. Mahallaan makaaminen tietty poissuljettu, selällään vauva painaa, kyljellään lonkat alkaa tunnin jälkeen sattua niin, että öisin kipuun herää, istuessa vauvan liikkeet sattuu ja vauva painaa virtsarakkoon ja seistessä/kävellessä liitoskivut voimistuu ja alkaa supistella. Niin ja asentojen vaihto tietty närästää, selkä särkee joka asennossa, nälkä ja jano on jatkuvaa ja vessassa saa ravata heti kun rakkoon on kertynyt puolikin desiä tavaraa... Ei täällä vielä itkua väännetä, mutta voipa vaan todeta, että onneks ollaan ihan loppusuoralla. :) oon kyl itse sitä mieltä, et tukala olo saattaa olla hyvä synnytykseen valmistaja. Tai siis kun olo on niin huono niin synnytystä toivoo ja odottaa, eikä vaan pelkää ja jännitä! :)