oireet

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Miss T
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Ettehän nyt vain hötkyilisi ja stressaisi siellä turhaan. Kyllä ne ulos tulevat sitten kun ovat tullakseen ja siinä vaiheessa, kun oikeat supistukset alkavat, niin en usko, että voitte olla sitä huomaamatta. Nämä muut tuntemukset ovat vain valmistautumista sitten itse tosi toimiin, mutta niidenkin alkamisesta voi mennä vielä viikkoja itse H-hetkeen.
 
Hahah :) Meijän iltatähti säikytteli mammaa sen verran pahasti parina yönä, että nyt on viimesetkin vauvan vaatteet pesty ja sitä turvakaukaloakin alettu katsella. Eli on niillä oireilla muutakin hyvää kuin vain valmistaa synnytykseen ;) Rupee tämmönen viime tippaan jättäjäkin saamaan jotain aikaseks kun supistukset vie voiton yöunilta...
 
Täälläkin alkanut pikkuhiljaa nuo kivut ja supistelut mistä monet ovatkin maininneet... Lisäks vaivaa ummetus ja ne iki-ihanat peräpukamat. Lisäks pahoinvoinnit tullut takas ja aivan helvetillinen väsymys!! Voi tsiisus! Ja joku sanoi että raskausaika on naisen parasta aikaa!!?!?!?

Ja laskettuaika tosiaan siellä helmikuun lopussa, että tässä tuskin ihan vielä ollaan edes kahteen osaan jakautumassakaan..... Tsemppiä minä :D

Onneksi vielä saan sentään nukuttua melkoisen hyvin! Veikkaampa että parin viikon päästä nämä tän hetken ongelmat vaikuttavat aika pikkuisilta :D
 
Mulla on muuten esikoista odottaessa ollut kaikista raskauksistani RASKAIN se loppuvaihe. Keräsin yli 20kg raskauskiloja, sf-mitta huiteli yläkäyrällä ja vauvakin oli iso. Kaikki liitoskivut ja painontunteet alkoi varmaan jo pari kk ennen laskettua. Muistan, että olin tosi kipee ja väsynyt. Kaks seuraavaa oli paaaljon helpompia, loppuraskaudesta ei oo jäänyt niin ikäviä muistikuvia. Nyt en tiedä oikein oonko lintu vai kala, toisaalta tuttua hommaa mutta toisaalta ihan uutta. (Ed.synnytys -04)
 
Mulla oli esikoisen odotus helpoin, se vaan kuin loppu kesken kun syntykin odottamatta jo viikolla 34+5. Eli loppuraskauden ongelmia ei ehtinyt kunnolla tulla. Toinen meni ok, mutta tuli ennakoivia supistuksia paljon jotka sai aikaseks kohdunkaulan lyhenemistä, pehmenemistä ja avautumista. Molemmissa kuitenkin olin hyvässä kunnossa ja kävin esim uimassa melkeen loppuun asti. Nyt on jotenkin NIIIIIN pallo hukassa! Synnytykset olleet -00 ja -01 ja nyt tunnen itteni dinosaurukseks... Vaikka periaatteessa tietoa on nyt enemmän niin kuitenkaan sitä ei osaa soveltaa itseensä. Eikä asiaa ole auttanut kun joka toinen neuvola- ja lääkärikäynti tulee positiivista palautetta ja joka toinen kerta pelotellaan että nyt on tyyliin vauva tulossa jo! Voi olla että olisin voinut liikkua enemmän raskauden aikana mutta paljolti en ole uskaltanut kun olen pelännyt että jotain tapahtuu.
Nyt oikeestaan toivon et synnytys käynnistyis pian kun en tiedä miten pitkään pääkoppa kestää tätä vuoristorataa.
 
Minä ainaki hötkyilin ja stressasin illalla aivan turhaan... kuulunki osastoon "hermo heikko" :laughing021
Yön nukuin vallan mainiosti :sleep002 (sit ku sain joskus unta) enkä heränny yöllä kipuun vaan ainaki sata kertaa vessaan :confused:

Tulin itekki siihen tulokseen et noi mun tuntemukset on just siitä laskeutumisesta ja ehkä jopa kiinnittymisestä. Kyllähän se nyt ahistaa ja painetta tuntuu jos mahassa asustaa vauva :rolleyes:
Se vaa tahtoo olla tuo ilta pahaa aikaa ku mieli on yleensä siihen aikaan ns hauras :3some annamme siis neuvolatätien sun muiden olla rauhassa ainaki mun osalta ja jatkamme harjoituksia :wink luulen kans et huomaan kyllä sit ku oikeesti jotain alkaa tapahtuu.
Hermo heikolle on hankalaa oottaa ensimmäistä lasta, koittakaa ymmärtää :laughing001 mun siskollaki menee varmaa kohta hermo mun kans ku koko ajan kyselen siltä jotain :excited001 onneks on 20. pv käyrä ja ultra :Heartpink
 
Joo siis jossain kohdun yläosasta joku pieni repeämä josta lapsivettä tihkunut sit.. Kun sillon jotain välillä hyvin vähäisesti lirahteli ja oli sit se testi positiivinen äitipolilla, mut kalvot oli alhaalta ehjät kuitenkin.. Pelkopolilla kätilö sanoin et korkee vedenmeno on itseasiassa aika yleistä jopa kuulemma.
 
Kävin just vessassa.. Oon siis rauhallisin mielin (ollut) kun sain nukkua yöni ja vauva ei olekaan syntymässä ihan heti, mutta voihan pylly... Kun nousin pöntöltä, tunsin jalassa jotain kosteeta ja siinä oli ällö iso valkee löllö→PAKSUA LIMAA! Mitä tein? Otin siitä kuvan ja lähetin siskolle (kätilö) kera tekstin "onks tää limatulppaa, tuli sieltä"? Toivottavasti ei Kuopion päässä menny aamukahvit väärään kurkkuun...
 
Sen mies tai pikku pojat...sit ne sanoo, että inhottava täti... Mutta soitin miehelle, sen vastaus: "mene lääkäriin". Sanoin kyllä että ei ne voi sitä takasinkaan laittaa, mutta ehkä meidän pitää nyt varulta pakata se laukku sinne sairaalaan..se kun on edelleen sen ajatuksen tasolla vasta... Voi meitä, mitä tästä tulee :rolleyes:
 
Kiva kuulla Annees :) Niin ne on menneet minultakin aina lopulta ohi. Ne vaan on pelottavia kun eivät levossakaan tahdo hävitä niin tuleehan siinä vähän epävarma olo, että kuuluuko tää asiaan?
 
Mä oon hypännyt yön aikana vessassa sen seittemän kertaa ja taas ripulilla :confused: tuntuu että kaks vattatautia viikon sisällä alkais olla jo tarpeeksi :smiley-angry017 nyt ei onneks sentään okseta. Turhauttaa ja tympii vaan ylikovaa, kun tänään olis päässyt tutustumaan synnytysosastolle ja nyt siitäkään ei tule mitään :sad001
 
Happy nyt vaan otat rauhallisesti, ettei ainakaan tunteihin mene. Ja sitten kolmen ässän kielto myöskin vois alkaa oleen paikoillaan.
 
Eipä sitä asiaa voi mitenkään itse pitkittää tai nopeuttaa stressaamalla. Nyt vaan odottelet arjen ohella et meneekö vedet tai alkaako supistukset. Itsekin sanoit ettei voi tietää kauanko menee.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top