Eka neuvolalääkäri takana. Odotin kompaktia käyntiä, jossa ei paljoa lätistä, mutta vartin sijaan olin siellä varmaan 40 min. Lääkärillä ei mihinkään kiire, ja pääosin jutusteltiin kyllä ihan muusta kuin musta, vauvasta tai raskaudesta.
Välillä pohti, että "ai niin, mitäköhän mun piti muistaa kysyä". Ihmetteli, miksi mulle oli laitettu diabetes-riski tietoihin ja miksi oli lähetetty sokerirasitukseen jo näin aikaisin. Ei nähnyt mitään tarvetta, kun ei mulla siis ole mitään sukurasitetta.
Totes sitten vaan, että no, mun pitää käydä siellä sitten myöhemmin uusiksi.
Alatutkimuksen teki (kesti ehkä 3 sekuntia), kokeili kohdunsuun ja totes, että ihan normaali. Sydänäänet kuunneltiin, löytyivät heti ja taas siinä 150 kieppeillä.
Painoa oli tullut lokakuun alkupunnituksesta 800g, tosin eri vaatteetkin päällä. Verenpainelukemiksi sain itselleni epänormaalin korkeat (mittailin tk:n käytävällä, olin juonut kahvia ja muutenkin epäoptimaaliset olosuhteet), mutta käynnin jälkeen mittasin uudestaan ja sain nyt ihan normaalit/hyvät lukemat. Kävin tyhmänä ennen verenpaineen mittausta vaa'alla ja ottamassa virtsatestin (ne pitää meillä tehdä itse) ja en ollut varma oliko se proteiiniarvo enemmän +1 kuin 0, musta näytti vähän vihertävältä. Ehdin jo siitä ahdistua niin, että verenpaineen mittailut menivät ihan pieleen.
Sanoin kyllä lääkärille asiasta ja totes vaan, että no, katsellaan miltä seuraavan kerran näyttää, kun meet terveydenhoitajalle, ei siis vaikuttanut mitenkään huolestuneelta. Ja tikusta sanoi, että tulkinta on vähän ongelmallista, mutta tarpeeksi keltaiselta näyttää (kävin ottamassa sen vielä uusiksi ennen vastaanottoaikaa
).
Mutta joo, ei mitään ihmeitä siis ja suurin osa ajasta meni ihan muuhun. Ei varsinaisesti kysellyt mitään, että yritin muistaa itse kommentoida asioita. Kysyi haluanko siitepölyaikaa varten reseptejä ja totesin, että en taida tarvita. Siinäpä se käynti.