Kinskia
Silmät suurina ihmettelijä
Me käytiin ekassa raskausajan lääkärikäynnillä mieheni kanssa yhdessä (18. raskausviikolla). Eipä siellä ihmeempiä tapahtunut, lääkäri kyseli mun vointia, proteiinivirtsanäytteen tulokset (se itsetehtävä tikkutesti), mittasi verenpaineen ja sellaista.
Kyseli, onko ollut supistustuntemuksia (ööh, ei...? Näin ensisynnyttäjänä ei vielä aavistustakaan, miltä ne tuntuu, mutta kaippa sen huomaisi/tunnistaisi, jos sellaisia olisi ollut... :-D ) Lääkäri sanoi, että koska mulla ei ole ollut supistusoireita, sisätutkimusta ei tarvitse tehdä (että onko kohdunsuu kiinni/normaali), mutta voidaan tehdä, jos haluan. Noh, ajattelin sitten, että tehdään nyt sekin, kun kerran täällä ollaan, parempi kai tsekata kaikki mahdollinen nyt samalla. Ja kun lääkäri oli nainen :-D
Lääkärin kera todettiin, että mua ei haittaa, vaikka mieheni on samassa tilassa, kun sisätutkimus tehdään. Vaikka ensin oltiin vähän hämillämme mieheni kanssa, että mihikäs hän menee siksi aikaa, uh oh... Tutkimuspöydän edessä ei ollut edes verhoa
Noh, mieheni sitten hienotunteisesti piti katseensa toisessa suunnassa, kun riisuin siinä pikkuruisessa huoneessa hänen edessään seisten ja kiipesin tutkimuspöydälle :-)Lääkäri sitten vain ensin tunnusteli ulkoapäin kohtua ja sitten kokeili sisätutkimuksella, että kohdunsuu on kiinni (oli). Sitten puin pikkupöksyt takaisin päälle ja lääkäri ultrasi ja kuunneltiin dopplerilla sydänäänet. Siinä se käynti.
Ultaus ja dopplaus oli kyllä kiva, että tehtiin. Vaikkakin lääkäri oli ilmeisesti aika vastikään valmistunut ja vielä aika kokematon, hän teki kuitenkin parhaansa ultrausanalysoinnissa, mutta ei erottanut varpaita sormista jne. :-) Ei haittaa, en olisi itsekään erottanut, vaikka olisi kerrottu, että tuossa on varpaat ja tuossa sormet... :-D Pääasia, että sikiö ainakin näytti voivan hyvin, sydänäänet normaalit (140-145) ja lääkäri totesti, että kovasti on liikkuvainen!
Kotona sitten tuumasin miehelleni, että kaikkeen sinäkin joudut, sisätutkimuksen todistajaksi jne. (hän oli myös mukana, kun käytiin varhaisultrassa yksityisellä vkolla 7, jolloin ultraus täytyi tehdä sisäkautta). Mutta että tuollaista se kuule naisella on, "yhtenään" on joku vieras ihminen kopeloimassa! :-D
Mun mies varmaan olis ihan coolisti, vaikka joutuis todistamaan alapäätutkimusta, mutta en nyt tiedä itsekään haluaisinko olla läsnä, jos hän olisi urologilla ts. se on kuitenkin aika intiimi asia. Eli jos ja kun lääkärikerralla ei tosiaan mitään ihmeitä tapahdu ja keskitytään lähinnä muhun, niin totesin, että ehkä voi jättää väliin. Eiliseltä ylimääräiseltä sydänäänikuuntelukerralta otin hänelle äänet nauhalle, niin pääsi kuulemaan, vaikkei ollut mukana. :)
Samoja asioita lääkäri kyseli ku hoitajakin on tähän mennes kyselly, eikä mullakaa ollu oikeen mitään kysyttävää, tai en ainakaan siinä muistanu et ois pitäny jotain kysyä... Seuraavaks on sit rakenneultra tammikuun alussa ja se kela-neuvola sit tammikuun lopulla. Niiden jälkeen saakin sit alkaa pohtimaan kaikkia tukien/pakkauksen hakemisia ja vauvalle vakuutus! :)
:D