Neuvola- ja ultrakuulumiset

Minä oon täällä hirveit kauhukuvia maalaillu tost viime neuvolakäynniltä ku se sf-mitta oli nytten pienempi.. vaik järki sanoo et ku eri mittaaja ni tulos voi olla iha eri, mut silti.. Oon jo aatellu kaikkia istukan toimintahäiriöitä ja et vauva ei kasva, ja et onks se ees kunnossa, ku on niin rauhallinen muutenki siis tuolla mahassa, et ei esim. päivisin ees liikuskele, mut yöllä kyllä (onneks kuitenki ees sillon ni tiiän se olevan hengissä) jos satun heräämään ni sit potkuttelee siellä ennenku nukahdan uudestaan. Mietin et jos sillä onki joku sellanen vika, mikä paljastuuki vasta ku se syntyy. apua :D
 
ddrops, tuo sf-mitta tosiaan saattaa olla ihan mittaajastakin kiinni. Meillä oli neuvolassa viimekerralla mukana harjoittelija ja hänen mittauksensa heitti 2-3 senttiä siitä mitä meidän "oikea" neuvolatäti mittasi heti hänen jälkeensä. Eikä ollu harjoittelijakaan ihan ensimmäistä kertaa mittaamassa että ei se siitä ollu kiinni ettei olisi tiennyt mitä tekee :D Nyt taas sf-mitta meni alkuviikosta yläkäyrän yläpuolelle vaikka viime viikon ultran mukaan vauvan kokoarvio menee alakäyrillä, eli kaikki riippuu ihan vain siitä miten päin vauva sattuu olemaan, kuka mittaa jne. Itse kun tuota käyrien ristiriitaa ihmettelin niin sain vastaukseksi sekä lääkäriltä että neuvolatädiltä että sf-mitta ei sinänsä merkitse yhtään mitään, se on vain suuntaa antava jota tarkastellaan kyllä pitemmällä aikavälillä mutta viikojen sisään voi tulla paljonkin heittoja ylä- ja alakäyrän välillä. Mullakin tuo sf-mitta selittyy varmaan sillä että olen aika lyhyt ja mulla on notko selkä, joten vauvalla ei ole tilaa kasvaa muualle kuin suoraan eteen- ja ulospäin. Mikä sinänsä on aika inhaa jo kun tosiaan esim. kengännauhojen sitominen on tän ison pallon kanssa erittäin tuskallistakin kun vauva painaa keuhkot linttaan kumartuessa...Ja autonpenkin säätäminen aina autoon mentäessä ja poistultaessa on jotain maailman rasittavinta kun henkeä ei saa ja sen jälkeen alkaa aina supistaa tosi ilkeästi :/ Miksei niitä polkimia voisi napista painamalla saada lähemmäs? Tuotekehittelyä vaaditaan
 
Lopeta niiden kauhukuvien maalaaminen ja usko, et se on mittaajassa nyt vika! Just tiistaina kaveri kerto, et kun joutu muuton takia vaihtaa neuvolaa, niin sillä putos mitta 3cm! Ja arvaappa missä vika? No mittaajassa myös, mut pääasiassa siinä pöydässä millä se makas! Se oli eri asennossa kun edellisessä paikassa. Ja tän toteamiseen ne tartti 3 ihmistä, jotka mittaili ja ihmetteli... Ihan normaalikokonen ja terve vauva synty sitten. Ota siis rauhallisesti :) Mä oon kans kuvitellu hetkittäin, et vauval ei oo kaikki hyvin, kun tää on kans ollu rauhallisempi hetken aikaa. Mut osaa se edelleen myllätä välillä vähän liikaaki, ni eiköhän kaikki oo ok.

Mulla on tänään se toka neuvolalääkäri. Pitää sanoa samalla sille näistä nakkisormista ja nivelkivuista. Ihan normaalia pitäs kai olla, mut kai se on hyvä mainita kuitenki, ku mä koen tän inhottavaks ja välillä hankalaks.
 
No itseasiassa tää pöytä oli vähä kulmassa missä nyt tää viimesin mitta otettiin, ku aikasemmat pöydät on ollu iha vaakatasossa, et saattaaha sekin tietty selittää :) Ja kylläpä se uus neuvolatätiki sano et nii mittaajasta kii minkä mitan saa.. silti sitä alkaa ite epäillä kaikkee, vaikkei sais tai ois ees syytä :)
 
Noniin, se on varmaan sit pöydän+mittaajan vika :)

Lääkärillä kävin ja kaikki ok. Vauva on pää alaspäin niinkun mun mielestä ollu pidemmän aikaa jo ja sf-mitta vetelee edelleen omalla käyrällään. Ens viikolla on terkkarikäynti ja lekuri ilmeisesti jättää hänen päätettäväks laitetaanko mulle lähete äitipolille kokoarvioon. Kyllä se mulle kelpais :D Lääkäri oli kyllä vieläki sitä mieltä, et nätti käyrä on, eli ei välttämättä tarkota yhtään mitään vaikka vähän korkeella menee. Sormien nivelkivusta ja turvotuksesta+yöllisestä puutumisesta sano sen verran, että jos alkaa häiritsemään pahasti, niin sit vaan aikaa terveyskeskukseen ja sieltä fyssarilta vois saada jotain tukilastoja tms. En mä kyllä mitään sellasia loppuajalle meinaa hankkia, kun on muutama hassu viikko enää jäljellä.
 
Mä tuossa joitakin viikkoja sitten kans mietin tuota SF-mittaa, kun kätilö sai saman kuin lääkäri edellisellä kerralla kuukausi aiemmin. Selitti kyllä jo silloin, että voi olla mittaajasta tai vauvan asennosta kiinni, mutta tokihan sitä silti vähän jäi miettimään. Tuohon asti olin mennyt yläkäyrällä noissa mitoissa ja sitten tipahdin alakäyrälle. Nyt sitten parissa viikossa oli SF-mitassa 1,5cm kasvua ja seurasi alakäyrää niin se oli kätilön mukaan ok. Kommentoi myös sitä, että seistessä/istuessa mun vatsa on ihan pyöreä pallo, kun taas makuulla "katoaa" sivulle eli myös se vaikuttaa siihen mittaan.

Summa summarun, kaikki hyvin. Älä huoli :)
 
Huoh, äsken kävin kaupassa ja kassalla alkoi supistelemaan sen verran ikävästi että kassaneitikin kysyi jo että onko mulla kaikki hyvin kun menin kuulemma ihan punaiseksi. Jäin sairaslomalle jo elokuun alusta supistelujen takia ja viime päivinä on ollut joka ilta sellainen olo ettei oikein mitenkään päin pysty olemaan. Parhain asento on ihan sohvan reunalla istuen ja samalla heijailen lantiota ja vatsaa puolelta toiselle, samoin lämmin kaurapussi/kuumavesipullo on ollut todella iso apu. En edes uskalla ajatella paljonko lämmintä vettä olen kuluttanut tuolla suihkussa seisten mutta se ainakin auttaa tällä hetkellä parhaiten supisteluihin.
Hiukan alkaa jännittämään että alkaako tässä ns. lähtö lähestyä vai mitä tää oikein on. La on vasta 4 viikon päästä mutta noinkohan tässä kuitenkaan marraskuuhun asti päästään...Pari viikkoa sitten lääkärin tarkistuksessa kohdunkaulaa oli vielä 3cm, paikat kiinni ja kiinteät joten eikö se silloin meinaa että supistelee muuten vain? Vai voiko muutoksia tulla nopeastikin? Ärsyttävää kun ei oikein tiedä mistään mitään, vähän avuton olo :/
Pari viikkoa saisi kyllä vielä mennä että saataisiin tuon ukkopahan käsi pois kipsistä ennen synnytystä. Tosin ei tarvitsisi mennä kovin pitkälti yli ajankaan koska mies joutuu lähtemään ulkomaan komennukselle 2 viikkoa lasketun ajan jälkeen, joten on tää yhtä aikataulutusta asialle, mille ei itse voi tehdä yhtään mitään. Vauva kait tulee sitten kun on tullakseen, ainakin näin on isot tytöt mulle kertoneet
 
No niin..näinköhän meikä on Marraskuisista eka synnyttäjä ;)

Äitipolilla käytiin tänään. Vauva jatkaa hurjassa kasvutahdissa, nyt painoarvio 3,1kg (sama kuin kätilön eilen arvioima käsikopelomitta). Vauvan vartalonympärys kasvaa ultran mukaan keskivertoa reilusti isompana, pää myös jonkin verran isompana, reisiluun mitta keskivertoa pienempänä (=lyhyt ja paksu vauva? :D )..mut samaa tahtia tää kasvaa kuin esikoinenkin, joka painoi syntyessään (37+5) 3800g.

No, lääkäri määräs, että tiistaina otetaan lapsivesinäyte ja siitä tsekataan onko pojan keuhkot jo valmiit, ja mikäli on, käynnistetään synnytys ensi viikolla!! Hieman järkytyin kyllä..pelkään sitä punkiota..vaikken neuloja sinällään oo koskaan pelänny, mut jotenkin kuulostaa härskiltä että mahanahkan läpi työnnetään pitkä neula sinne vilkkaan vauvan lähimaastoon..onhan siinä riski osua vauvaan.
 
Neuvolakäynti takana. Vauva voi hyvin, keskisyke oli 153 ja liikkeitä taas kahden plussan verran. Vielä jaksoi neuvolassakin möyrytä vaikka aloitti sen jo viiden jälkeen aamulla. Nyt oli sf-mittakin jo noussut, kun oli oma hoitaja mittaamassa. Keskikäyrällä mennään nätisti :)
Maanantaina joudun uudelleen tarkastukseen, ottavat verenpaineet ja pissanäytteen, kun nyt oli alapaine lähteny nousuun rr oli 121/90. Myös Hb oli noussut entisestään ollen nyt 141, neljä viikkoa sitten 137. Vaikka pissanäyte olikin puhdas, joudun silti käymään kontrollissa noiden kahden nousseen arvon takia. Tarkkaillaan raskausmyrkytyksen oireita ja viikonloppuna en nyt saa muuta kuin levätä :(  Painoa oli tullut lisää 653g/viikko, että sekään nyt ei mitään huimaa nousua ollut tehnyt, viimeksi nousua ei ollut yhtään.
Täytyy kyllä myöntää, että hieman kävi nyt pelottamaan, vaikka nuo arvot ei nyt niin kauheita olleetkaan eikä minulla muita oireita ole ollut. Olen jopa voinut paremmin nyt, kun on saanut olla vain kotona ja tehdä asioita kaikessa rauhassa, eikä ole tarvinnut stressata töitten takia.
 
Mulla oli eilen ihan perusneuvola, kysyin sitten tuota painoarviota niin neuvolantäti käsikopelolla sanoi et kyllä se varmaan ainakin 4 kiloinen tulee oleen. Oon tuota kokoa niin jännittänyt ja nyt jännitän sit synnytystä :D Onneks kyl se laitto mut ylimääräseen ultraan niin jos saan sen kautta mielenrauhaa! Ihana nähä viä kun alkaa oleen 3 kk edellisestä ulrasta.

Viime neuvolasta ehti siis vierähtää vaan 2 viikkoa ja sf- mitta oli kasvanut 30cm ->34 cm ! :S Silti jännä et oma paino oli jopa vähän tippunut. Nyt kuitenkin yhteensä tullu n.9 kg. Hemoglobiinitkin noussut vaikka oon unohtanut syödä vitamiinini!

Onko muita muuten pyydetty mukan tälläiseen Lapsen uni ja terveys-tutkimukseen?? Siinä seurataan pidemmällä jänteellä lasten unta syntymästä - 2v ikään asti. Katotaan myös perinnöllisyyttä ja muuta. Lupasin miettiä, muttei olla vielä päätetty. Sillain olis kyllä mielenkiintonen kun ite ollu semmonen maailman helpoin lapsi ja nukkunut yöni, mies on huutanut kaikki yöt ekat 3 kk ilmavaivoja ja sen jälkeen myös.. (kyllä muutenkin tähän ikään asti :D)
 
Ens viikolla olis täälläki painoarvioultra, ellei aiemmin synny... Oisin luullu, että se ois ollu vähä aiemmin, ko 38+0.. mutta mikäs siinä, tuo kaupungissa käyminen vaan voi olla taas aika rankkaa tämän mahan kanssa! (Mie olen jotenki jumittunu tuonne FB:n palstale vain, ettei täälä tule paljoa käytyä..)
 
Minäpäs se kävin sitten siellä äitipolilla eilen harjottelemassa vauvan kanssa kuperkeikan tekoa lääkärin avustuksella. Tässä siis kuvausta siitä kääntämisen yrittämisestä muille perätilaa eläville ja jännittäville odottajille. Eli siis sinne polille menin ja ultrattiin ensin. Lääkäri totesi, että täydellinen perätila, pylly napakasti lantiossa. Pää on pyöreä (perätila vauvoilla kuulemma yleensä on). Painoarvioksi sain 3,2kg (viikkoja 36+2!)! Hurjalta tuntui se, mut kotiin tultua mies sanoi, että hänen isän puolen suvussa on kyllä tainnut vauvat olla järjestään yli neljä kiloisia...
No sitten menin makoilemaan "pää alaspäin", eli sairaalasängylle, jalkopää ylös ja pääpuoli alas. Otettiin vauvan sydänkäyrää semmonen vajaa puolituntia, kun käyrä oli hyvä ja vauva liikkui paljon. Sain kuitenkin makoilla varmaan melkein tunnin, ennenkuin itse toimenpide alkoi. Kai siinä toivotaan, että vauva vähän valahtaisi ylös sieltä lantiosta tai jopa lähtis kääntymään itsekseen. Sitten sain pari suinkausta nitroa kielen alle rentouttamaan ei-tahdonalaisia lihaksia (tässä tapauksessa kohtua) ja sit lähdettiin kohti lääkärin huonetta sängyllä huristellen.
Lääkäri ruuttas reilusti geeliä mahalle ja alkoi suostutella vauvaa kääntymään, eli yritti saada pyllyn pysymään pois lantiosta ja samalla toisella kädellä hieroi reippaasti kyljestä ohjaten vauvaa kuperkeikkaamaan. Minä koetin hengitellä rauhakseltaan ja rentoutua, jalat piti olla silleen "salmiakkikuviossa", että lantioon saatiin tilaa. Kääntäminen ei sinänsä sattunut, pari kertaa vauvan pää tökkäs vähän ikävästi kylkeen, mut ymmärtäähän sen, että aika ahdasta siellä alkaa jo olla... Kätilö sanoikin, että kääntäminen ei saa sattua, että väkisin ei käännetä. Lääkäri yritti jonkun viis-kuus kertaa ja totesi, että hän ei saa sitä kääntymään, että mitäs sitten?
No, mie sanoin, että tahtoisin kyllä selvittää, onko edellytyksiä alatiesynnytykseen perätilasta huolimatta, eli kuvataan lantio ja aletaan miettiä. Lääkäri totesi, että tämä selvä, laittoi lähetteen magneettikuvaan ja sanoi soittelevansa ens viikolla. Alatie synnytystä rajoittaa lähinnä miun lantion malli ja sit vauva ei saa olla yli neljä kiloinen. Parin viikon päästä painoa varmaan arvioidaan uudemman kerran.
Sit menin vielä tunniksi makaamaan (tällä kertaa ihan normi asentoon) ja otettiin sydänkäyrää. Vauva ei ollut käännösyrityksen jälkeen ihan niin vilkas, kuin ennen sitä, mut käyrä oli kuitenkin hyvä, ja liikkeitäkin tuli ihan säännöllisesti sit loppujen lopuksi. Ehkä se hällekin otti vähän koville. :)
No sit "pääsin" vielä siihen magneettikuvaankin käyrän oton jälkeen ja sekin oli kokemus sinänsä... Onneks ei tarvinnu mennä pää edellä siihen kojeeseen... :D Ootte varmaan telkusta ainakin nähny, jos ette oo ite ollu, mulle oli eka kerta siinäkin.

Että semmonen tarina. Edessä siis perätilasynnytys tai sektio, sektio ilmeisesti tehtäis viikolla 39, synnytystäkään ei mielellään käynnistellä. Ensi viikolla lääkäri soittaa ja sit tehdään alustavia päätöksiä. Mielenkiintoiseksi menee, pitihän se arvata, että jotakin tämä vauva keksii, kun meillä on ollut niin helppoa tää raskausaika... :D Toivottavasti tää ei ainakaan lietsonu teidän muiden perätilaisten jännitystä, yritin kuvata mahdollisimman todenmukaisesti tuon tilanteen. Ite kyllä ihan rauhallisin mielin perätilasynnytykseenkin oisin menossa, jos siihen kelvolliseksi todetaan, ammattitaitoisen oloinen henkilökunta täällä Joensuussa tuntuu olevan, ja ehkä se vielä vähän ohjais sitä, että minkälainen kätilö ja lääkäri synnytykseen tulee, kun on tällaisesta erityistilanteesta kyse. Perätilasynnytyksessä siis on jokatapauksessa lääkäri ymmärtääkseni paikalla. Ja toisaalta, jos sektioon mennään, niin sitten mennään. Ei kai siinäkään mitään. :D
 
Mä sain ajan kokoarvioon ensi perjantaina. Viikkoja 34+2 ja painoa ei käytännössä olev tullut heinäkuun jälkeen gramman grammaa nyt 3,6 kg yhteensä (joku +100 g viimeks menee vaikka vaatetuksen piikkiin jos haluaa) Viime viikon ultrassa lääkäri totesi että on "siro" alle -2 käyrän mutta ei siitä enempää. Vähän tietenkin huolestuttaa mutta sf mittta on kuitenkin kasvanut tasaisesti ja poika potkii kokoajan. Kyllä kuitenkin ihan kiva että pääsee tutkimuksiin ja vois saada tän huolen pois.
 
Minä en perätilasynnytykseen lähtisi edes yliopistosairaalassa, olen työn puolesta nähnyt seuraksia, jos joku meneekin vikaan. (vauvoilla hapenpuutetta ym..) Tosin tottakai jokaisessa synnytyksessä voi mennä asioita pieleen ja toisaalta perätilasynnytyskin voi onnistua, mutta keisarinleikkauksen valitsisin ehdottomasti perätilasynnytyksen tilalle. 

Mutta jokaisen oma päätös, tsemppiä joka tapauksessa synnytykseen ja jospa se vauva vielä kääntyisi itsestään  :)
 
Etuli: kiitos, kun kerroit kääntämisoperaatiosta. Toivottavasti teillä vielä tilanne elää ja vauva kääntää itsensä ennen synnytystä, mutta jos ei, niin varmasti kaikki menee hyvin, syntyi lapsi sitten alateitse tai leikkauksella. Minäkin olisin alatiesynnytyksen kannalla, jos olisin sinun saappaissa, mutta jokainen tekee itse omat päätökset, ja ainakaan tällä hetkellä minun ei tarvitse miettiä asiaa, sillä meidän vauva oli kääntynyt itsestään!

Tulin siis juuri lääkäristä, jossa katsottiin vauvan asento ultraamalla ja pää oli nyt vihdoin alaspäin! Muutenkin kaikki näytti olevan kunnossa, painoarvioksi saatiin tällä hetkellä 3kg, mutta sokerivauvasta ei kuulemma ole kyse, koska paksua rasvakerrosta ei vauvan päällä ole. Toivottavasti jatkaa nyt maltillisesti kasvua, sillä esikoinen oli syntyessään vain 3,2kg enkä haluaisi mitään jättivauvaa synnyttää.

Tässä vielä muita tuloksia:

Verenpaine 130/92  (alapaine minulle normaali, sillä pahimmillaan oli edellisessä raskaudessa 120)
Painon muutos: +275g/vko
Sf-mitta 34 cm
Lapsen syke 134, liikkeet ++
Lapsiveden määrä normaali
Turvotusta ei ole

Kohdunkaula on edelleen kiinni eikä ole auennut, lapsi ei myöskään ole kiinnittynyt, joten tuskin tässä ihan lähiaikoina synnytetään. Sain myös närästyslääkkeitä reseptillä, koska olen nyt öisin herännyt 2-5 kertaa siihen, että oksennus on noussut suuhun, närästys on siis mennyt niin pahaksi eikä Rennie enää auta. Muuten vointi on hyvä ja eiköhän tässä uskalla vielä Keski-Suomeen ja Tukholmaankin lähteä.

Mansikkainen
 
Neuvolassa käyty kontrollissa nousseen alapaineen takia, kun epäilivät sillon perjantain käynnillä raskausmyrkytyksen oireita. Onneksi se taisi olla vain flunssasta johtuvaa, koska nyt paineet oli ihan ok, 117/79. Perjantaille sain kuitenkin taas uuden kontrolliajan, tarkistavat että paineet pysyvät myös tuolla alhaalla. Huh, kyllä helpotti ja sain nyt taas luvan lenkkeillä ja tehdä kaikkea mitä normaalistikin oman jaksamisen rajoissa
 

Itsellä oli tänään ultra.  Vauva oli hypännyt plus 1 käyrälle eli suomeksi kasvaa viikon vanhemman vauvan mitoissa. Painoa oli siis 2769g !!

Kohdunsuu oli kiinni ja kanavaa jäljellä 3cm eli vissiin kaikki jäljellä siis?


Verenpaineet olikin menneet sitten miten sattuu. 144/105 eli verenpainelääkkeet kourassa himaan lepäämään ja hilkulla oli, ettei osastolle joutunu. Nyt mittailen tiheään paineita ja mulla on torstaina vauvan sydänääni-kontrolli ja ens viikolla uus ultra. Paineiden nousu on ollut niin suuri, että huoli raskausmyrkytyksestä on tällä hetkellä.



PS:

HP86:  Etpäs ookaan eka ;) Pepi nimimerkillä on jo synnyttänyt!
 
Rosebud: hyvä, että sait lääkkeet! Niistä on paljon apua. Ja useinhan verenpaine nousee vielä synnytyksen jälkeenkin, niin niiden syömistä kannattaa jatkaa, ettei olo muutu kovin heikoksi ja "höntiksi". Verenpaineen kyllä tunnistaa, kun päässä tuntuu humisevalta. Itse söin viime raskaudessa Albetolia ja se ainakin sopi mulle hyvin. Kävin silloin myös muutamassa kontrollissa Jorvissa ennen synnytystä ja kaikki oli onneksi kunnossa. Verenpainehan voi vaikuttaa siihen istukan toimintaan ja sitä kautta lapsen kasvuun. Tässä raskaudessa en ole vielä mitannut yli satasen arvoja alapaineessa, mut jos menee yli, niin saan taas lääkkeet.
 
Mulla on ylihuomenna semmonen kontrolli missä katsotaan vauvan sydäntä ja varmaan sitä istukan toimintaa.. Sain myös ton albetolin. Nyt paineet olleet tänään noin 113-135/84-93 eli lääke auttaa :)
 
Noh, niinkuin jo tuolla lokakuun ketjussa mainitsin, niin lääkäri soitti tänään ja lantiossa on kyllä tilaa synnyttää perätilassakin oleva vauva. Viikon päästä keskiviikkona on kokokontrolli ä-polilla (vk 38+0), viimeksihän siis sain arvioksi 3,2kg (vk 36+2). Yli neljä kiloista vauvaa ei siis alateitse edes anneta yrittää synnyttää. Ajattelin kyllä huomenna neuvolassa ihan vakavasti yrittää keskustella vaihtoehdoista, kun täällä ollaan jotenkin niin sen alatiesynnytyksen kannalla. Haluan faktat ja riskit pöytään, että sitten tiiän mihin oon menossa, kun valinta pitää kerran ite tehdä. Sitä hapenpuutettahan ilmenee kyllä ihan "normaaleissakin" synnytyksissä, eikä riski ole edes mitenkään älyttömän paljon suurentunut perätilasynnytyksessä (oliko jotain 5% luokkaa, kun tuolta lueskelin). Ja yhtälailla suunnitellussa sektiossa voi ilmetä hapenpuutetta tai muuten sikiö ei ole ihan "valmis" ulkomaailmaan, kun supistukset ei oo sitä valmistelleet. Että tässä nyt näistä huonoista vaihtoehdoista sitä vähiten huonoa yritän valita...
 
Takaisin
Top