Eilen oli neuvola. Kaikki ok. Paino oli tosin noussut huimasti 900g/vko, mut terkka yritti rauhotella, että ei se kuitenkaan mitenkään kamalan dramaattista oo. Että alkutilanteeseen nähden paino on noussut ihan sopivasti, joskaan ei nyt kamalan tasaisesti... Nyt loppuajasta on tullut omasta mielestäni aika paljon painoa, vaikka niinhän se kai yleensäkin on. Kuitenkin, jos tässä on vielä kolme viikkoa edessä, niin hurjaksi menee... Ja sf-mitta oli kasvanut kolmella sentillä (ollen 33cm vko:t 37+0), tosin tasaisesti keskikärällä nyt mennään, mut vauvalla on kuitenkin jo pylly tuolla miun lantiossa, että tiiä sitten, minkälainen jättivauva se lopulta on. Vilukissa, kun mainitsit noista lonkkakivuista. Mulla on kans ollu etenkin aamulla lonkat/nivuset kauheen kipeet ja monena aamuna huomaan nukkuneeni selälläni jalat levällään. Nyt kun sanoit, niin sehän voikin johtua just tuosta, että vauva on alkanut laskeutumaan ja viihtymään tuolla alempana. Miun synnytyshuoliin ei terkka oikein osannut tai halunnut mitään sanoa, sanoi vaan, että kysele siellä ä-polilla sitten ens viikolla tarkemmin, kun siellä kätilöt ja lääkärit paremmin tietää. Että sitä ootellessa sitten.
Ja äsken tais tulla eka ihan oikea supistus, ihan teki vähän kipeetäkin ja meni n. puolessa minuutissa ohi... Enpä taidakaan lähtee pyöräilemään tänään, kun piti käydä miehen isyyspakettiin se nimikoitu kupilka reilun viiden kilsan päästä... Tai kuulostellaan nyt. Huh huh... Kyllä tää on ihmeellistä... :D