Menee nyt vähän off topic..
Mä oon löytänyt oman ajan noiden eläinten parissa, tulee pakollista jumppaakin samalla päivittäin - ei mikään motivoi liikkeelle niin hyvin kun määkivä joukko ilman ruokaa.. se on tosissaan ollut mulle pelastus, aivot tyhjenee hetkeksi kaikesta muusta ja saa tilalle uutta puhtia. Lapsetkin menee siinä pihalla samaanaikaan (laitumella pienimmät jopa pysyy ilman jatkuvaa valvontaa), niin ei varsinaisesti tarvitse järjestää omaa aikaa (se on mentaali tila
) nyt talvella teen nuo hommat yksin, kun muut nukkuu tai "katsovat toistensa perään" - ja aika luxusta se on!
meillä kaksi tosiaan koulussa ja viimein alkaa kymmenvuotias muistaa repun mukaansa, läksyt onkin sitten toinen juttu..mutta oon pakonedessä oppinut katsomaan sormien välistä huonoakin koulumenestystä - ei hermo jaksa jatkuvaa jankuttamista.. ehkä sitä pärjää elämässä vaikka välttäviä koulussa tuleekin (vaikeaa oppia "ex.koulun priimukselle"..)
Mä oon löytänyt oman ajan noiden eläinten parissa, tulee pakollista jumppaakin samalla päivittäin - ei mikään motivoi liikkeelle niin hyvin kun määkivä joukko ilman ruokaa.. se on tosissaan ollut mulle pelastus, aivot tyhjenee hetkeksi kaikesta muusta ja saa tilalle uutta puhtia. Lapsetkin menee siinä pihalla samaanaikaan (laitumella pienimmät jopa pysyy ilman jatkuvaa valvontaa), niin ei varsinaisesti tarvitse järjestää omaa aikaa (se on mentaali tila
meillä kaksi tosiaan koulussa ja viimein alkaa kymmenvuotias muistaa repun mukaansa, läksyt onkin sitten toinen juttu..mutta oon pakonedessä oppinut katsomaan sormien välistä huonoakin koulumenestystä - ei hermo jaksa jatkuvaa jankuttamista.. ehkä sitä pärjää elämässä vaikka välttäviä koulussa tuleekin (vaikeaa oppia "ex.koulun priimukselle"..)
. (meillä mies ei osallistu tuohonkaan hommaan..päästää kyllä päiviltään pyydettäessä..)
Vähän epäilen että miten tän ekan kanssa menee ja kuin mie pärjään lapsen kanssa vaikuttaa aika paljon siihen mitkä on halut seuraaviin.