Mitä jos vaan vihaa olla raskaana?

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja corolla
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Kiitos Åke ja Corolla vastauksista! Siellä lindexillä ympärysmitta oli joissain malleissa 80 ja joissain 85, mutta sitten niissä olevat kupit ei vaan istuneet. C on liian iso, B:tä ei joistain ollut noin isolla ympäryksellä ja joistain B on pieni.
Normaalisti olen kokoa 75A tai B (riippuu mallista). Nyt olen kai iso B tai pieni C isolla ympärysmitalla. Mutta ihan sama minkä kokonen olen, en viitsi enää vaivata itseäni noilla liivijutuilla. Pidän tavallisia sitten, kyllähän nekin irti lähtee imetyksen ajaksi.
 
Mulla nää läpsykät on normaalisti B ja ympärysmitta isoin mahollinen mitä löytyy! Joten aina on ollu vaikeuksia rintiskoiden löytämisessä. Nyt kuppi on varmaan sen C ja ympärysmitta 85 on aina ollu isoin mitä oon löytäny ja nyt se ainakin on liian pieni. Ja ne ei saa yhtään puristaa niin et tursuu. Tykkään kans muuten näist carriwelleista mut täytyy ilmeisesti vaa hommata lisää jatkopaloja ja lisätä niit tarpeen tullen, jännä sit nähä loppuviimein kuinka monta kymmentä niit löytyy liiveistä! :grin
 
Löysin sitten eilen ihan perus-citymarketista Triumphit. Mies ilmeisesti havaitsi mun olevan poikkeuksellisen kärsivällisellä tuulella ja ehdotti ruokakaupassa että vilkaistaas oisko siellä. No, vilkaistiin, yllätyksekseni huomasin että siellä on imetysliivejä ja jaksoin jopa kahdet sovittaa, joista toiset sitten olivat kaiketi melko sopivat. Vähän kasvunvaraa kupeissa mutta toisaalta niissä on se paikka liivinsuojuksille (en oo vielä kokeillut suojusten kanssa että lurpattaako kupit). 90B oli noi, eli saa siihen sisimpään hakaseen siten että jää mukavan väljäksi ympärys.

Hirveän tukevat noi ei ole, että sitten kun saa luvan juosta niin pakko ostaa tukevammat. Mut onpahan nyt jotkut mukavat.

Eipä noissa kokomerkinnöissä tunnu olevan päätä eikä häntää. Mulle sopis varmaan nytkin joistan malleista A ja joistain C. Joku varmaan arpoo noihin ne kokomerkinnät :D
 
Liivithän pitäis ostaa niin että ne aloittaa uloimmasta hakasesta niin että voi laittaa kireämmälle kuin venyvät. Varmaan tosin tiesitkin, onneksi saahan niitä itse yleensä jokusen sentin lyhennettyä :)
 
Voi paska että mikä ummetus. Persreikä tukos ja närästää. Ei oo taas hääviä. Joutu vetään yhden tupakin, vituttaakin niin, ettei mitään rajaa, enkä tie edes syytä. Hormonit kai. Paska päivä. Paska minä. Paska elämä. Kaikki on paskaa paitsi kusi. Eiks ookkin reipasta?
 
mulla on kans ystäväni ummetus tullu takas sen jälkeen kun neuvolasta käskivät alkaa rautaa popsimaan...ai että.ihan kun pihkaa paskois,sen kerran kolmessa päivässä kun jotain ees tulee. :mad:
 
Ai että, tulipas oltua vähän kylpylässä lilluttelemassa! Kyllä tunsin sit itteni niin nätiks, ihan ku virtahepo bikineissä! Jos nyt jo meinaa oksentaa kattoessaan itteensä peilistä, niin myöhemmin täytyy varmaa kulkee laput silmillä tai sulkee bikinit visusti kaappii ja pysytellä pois kylpylöistä.. :grin Ja on se ny kumma et miks kaikilla muilla se raskauspötsi on sellanen söpö kumpu tos eessä ja itellä se levii koko keskikroppaan! Siihen viel selluliitit perseessä niin ai että voiko sitä kauniimpaa enää olla!
Siis joo toi ummetus on ihan perseestä! itellä kans sitä ollu jo pidempään ja mun tuurilla jatkuu hamaan tappiin asti... Kyllä sitä aina pöntöllä raivotessa miettii kuinka ihanaa oli kun aamusin otti kahvikupin ja painu ulos tupakille, sitten mahan murahdus ja juosten vessaan! Ei mitään ongelmia, oi niitä aikoja!! corolla, voi kuule mullakin on noita vitutuksia varmaan enemmän ku niitä mihin on joku syy! :D Eikä se susta paskaa ihmistä tee vaik nyt sorruit, muistappa vilkaista laskuria, niin melkosesti oot jättäny vetämättä! Tsemppailet nyt taas! :)
Pippuri, kiitti vinkistä, en oo tajunnu ees vilkasta perus cittarin valikoimaa. Taidan käydä tsekkaas josko meijänkin cittarista löytys isolla mitalla varustetut liivit, jahka jaksan tän appelsiini ahterini sinne roudata! :D
 
Ajattelin yöllä hermokivuista kärsiessäni että onnistuiskohan se ponnistusvaihe vaikkei avautumisvaihetta ja suppareita olekaan ollut. Ei taitais onnistua :D Tekis niin mieli pakertaa tuo lapsi maailmaan. Onneksi ei ole enää pitkää aikaa. Olen merkannut kalenteriin lohdutukseksi yliaikaisuuden varalta jo sen päivämäärän jolloin viimeistään synnytys käynnistetään jos ei itse käynnisty. Siihen on aika pitkään, vaikka laskettuun aikaan taitaa olla nyt enää 18 päivää.
 
Pommiina, kiitti tsempistä! Ja juurikin tota aamuröökiä plus vessaan juoksemista mäkin kaipaan. Yli 800 röökiä jääny polttamatta. Kaippa siitä sitten pitää olla ylpee. Mutta tänään parempi päivä kuin eilen. Palju lämpiää ja kaveripariskunta tulos syömään, saunoon ja lilluun. Saas näkee missä kunnos isännät on loppuehtoosta.
Hyvää ystävänpäivää naiset!
 
åke-sylvi, no sithän meitä inhoajia on kaks, kyllä mäkin melko nopeesti kuljin kaikki välit, kädet mahan eessä ja pyrin oleen veden alla mahani kans piilossa! :grin ottaa niin päähän kun mul on jo valmiiks levee lantio, niin sit ku se levenee viel entisestää ja siihen mahan kasvu päälle niin keskikroppa on tosiaan ku tankki!! helevetti sentään, mut minkäs teet.. Ei se auta kun vaa jatkaa ahkerasti reenaamista et pysyy ees muut paikat kondiksessa.

Nautihan corolla paljuilusta, Ja tosiaan, kiitos ja Hyvää ystävänpäivää, kaikille muillekkin tasapuolisesti!!! :)
 
Nonni.. Paska päivä, paska fiilis, palo totaalisesti hermot ja samalla myös yks rööki....... että eipä se mullakaan niin rautainen tahdonvoima ton tupakin suhteen ole... Oon niin kypsä tähän ja kaikkeen!! ARRGGHHHHHH... :mad:
 
mä oon aivan kypsä kaikkeen tällä hetkellä...menny jo 6 viikkoo ilman mitään mikä tässä elämässä parisuhteeks lasketaan.ei oo tehty mitään,ei mitään alotteita mihkään...läheisyydeks ilmeisesti lasketaan pusu aamulla kun lähtee töihin.ja mä oon itkeny,huutanu,puhunu,keskustellu,ja ei,ei mitään...

eilen sitten ystävänpäivän kunniaks siivosin koko talon ja valmistelin ruuat niin pitkälle kun mahollista sillä välin kun mies olis töissä,että voitais oikein ystävänpäivää kivasti viettää (ja tästä oli ollu puhetta viimeks edellisehtoona menua myöten).olin myös pienen lahjan hommannu ja pitkästä aikaa laittautunukin...ja ei,ei mitään.joo syötiin ja ruoka oli hyvää ja periaatteesta poikettiin yksillä jossain ja siinäpä sitten se.ihan turha tässä siis mitään yrittääkään,pettyy vaan kahta enemmän.jee. :sad001
 
Heidi, sinullekko ei anneta, vaikka haluaisit? Johan on markkinat! Tosin kaippa ne miehetkin on oikeutettuja kaikenlaisiin mielenoikkuihin kun oma muija ei näytäkään enää ihan samalta kuin ennen. Plus, että ne jotkut saattaa pelätä että sikiölle tapahtuis jotain, jos peuhataan... hullut :)

Pommiina, no enpä oo sitten ainut jolla on tapahtunu lipsahdus. Mutta eiks ne poikkeukset vahvista säännön? Eli jos nyt muutaman kerran lipsahtaa niin ei sitä lasketa, kun siitä eteenpäin motivaatio on kovempi? Ehkä? Mielialan vaihtelut värittää mullakin melkein jokaista päivää. Perhana kun ketuttaa, kun tulee tolle 3 veellekin huudettua välillä ihan turhasta. Paska äiti.

Åke, taas päästään siihen tosiasiaan, että raskausaika on perseestä. Olen tässä koputellut puuta, kun iskiaskivut ei ole vielä iskenyt rajoittamaan mun liikkumista. Mutta voin sanoa, että perkeleen vaikeeta sitä on pitää kilojakaan kurissa, jossei pääse juuri ollenkaan liikkumaan ja ainut huvi on makaaminen/syöminen. Raskaus ei todellakaan ole sairaus ja liikkua pitää, se auttaa sekä raskauden aikana, että sen jälkeen olotiloja. Mutta täytyy tosiaan muistaa että kaikille se ei ole itsestäänselvyys.

En muuten saanut sitä työpaikkaa. Tosin oli niin vaativa duuni, että ehkä parempi, että jäi tällä kertaa väliin. Nyt olen ylittänyt sen pisteen, missä voi unohtaa tuon mahalla makaamisen. Siitä tulee vaan niin ahistava olo, verenkierto hidastuu tms. Että seuraavan kerran sitten noin puolen vuoden päästä sitä hommaa. Perhana, että sitäkin ehtii tuleen vielä moneen kertaan ikävä.
 
Kyllä mä vaan oon aina ollu sitä mieltä et raskaus nimenomaan on sairaus! :grin åke, tosi inhottavaa, ymmärrän kyl hyvin et oottaa päähän, itellä kans se yks niistä harvoista asioista tän raskauden aikana mikä pitää tän pääkopan jokseenkin HUOM! JOKSEENKIN :wink kondiksessa on just jumppaaminen ja salil käynti, että kyl mäkin suorastaan raivostusin jos senki joutus lopettaan, vaikka sitähän pitäis vaan ajatella että lapsen paras ja kylhän sitä ehtii sit taas kuntoileen..
corolla, joo kyl sen jälkeen harmitti niin vietävästi että luulen kans et tosi pahasti saa hermot mennä että ratkeen uudestaan. Noh mutta turha sitä on rypistellä kun paskat on jo housussa, ei muuta ku tsempataan eteenpäin!! Huvittavaa oli et sen jälkeen raivosin viel miehelle että " se oli sun vika kun poltin koska sä sait mut menettään hermot!" , varsinkin kun se ei ihan hirveesti vaadi et mulla pinna palaa.. Kyllä mä joskus tuun viel ukkoo kiittään, mikäli ny jaksaa kattella mua koko raskausajan,on tää sellasta touhua! Se on ihan sadasosa sekunti kun mieli saattaa muuttua, ensin nauran ihan kipeenä ja yhtäkkii raivostun jostain, ihan hullua! Ja mä taas kohdistan yleensä ne kaikki mieheen, et täällä sit paska vaimo! Eilen taas suutuin ukolle ja olin ihan hiilenä, niin yhtäkkii ipana mahassakin ilmotti ekaa kertaa itestään, tuli pari pientä ja napakkaa potkua, tais sekin jo ruveta puuttuun asiaan, et " rupees ny mutsi vähän rauhottuun taas.." :grin
heidi, kuulostaa kyl melko paskalta, toikin et olit oikeen panostanu ystävänpäivänä. Nyt kuule ilman mitään höösäämisiä niin heität sen ukon selälleen ja otat sen väkisin! Sanot että nyt loppu tää pelleily, mä haluan seksiä NYT! :wink
 
no ei anneta ei. mitään.edes seuraa ja läheisyyttä...en mä tiä mikä tässä tökkii kun tuntuu etten kumppanina ja naisena vaan kiinnosta.:sad001 siis muutenkin kun seksimielessä (ei silti,että silläkään saralla olis tapahtunu mitään viimeseen 1,5kk),vaan ilmeisesti on kivempi roikkua vaikka koneella kun ees keskustella mun kanssa saati et tehtäs yhessä mitään.ja mä tarvin sitä parisuhdelaatuaikaa tai muussa tapauksessa alkaa tökkiin kaikki...mä oon ny jo niin ärtyisä että mua vältellään varmaan jo senkin takia,mutta eipä se kivalta tunnu että on toiselle vähän kun ilmaa.vierestä noustaan kun vessasta sanomatta ees huomenta (mistään muusta puhumattakaan),ei paljo kuulumisia kysellä,aamupala ja eväät töihin toki kelpaa...oon ihan kypsä tähän arkeen jossa ei tapahdu muutosta ees viikonloppuna,paitsi et mulla on jotenkin viä tylsempää sillon kun toinen on kotona ja vois tehä vaikka mitä ja mitä me tehään vai ei mitään...huoh.
 
Heidi, kokeileppa niin että otat itekkin etäisyyttä, siis siitä sen enempää keskustelematta. Vietä aikaa enemmän kavereiden luona tai aloitat jonkun uuden harrastuksen tms. Luulis että se ukkeli alkaa myös ikävöimään sinun seuraa kun huomaa, ettei sitä aina ole tarjolla...
 
Takaisin
Top