Mitä jos vaan vihaa olla raskaana?

[panda]

Siitä on turha lähteä väittelemään kuinka suurta vaivaa kellekin menkoista on, millaset kivut ja lääkkeet niiden takia ja vuotaako se niagara niin että puolen tunnin aikana paksukin side on täysi, ja vastaako se nyt sitten mitä. Ne kivut kun voi olla aikas helvetilliset yhtä lailla. Ihanaa olla nainen joo, joka kuukausi menkkahelvetti ja niistä pääsee eroon vain yhdeksän kuukauden + jälkeisajan vaivoilla. Ja sitten kun on vaihdevuodet, alkaa ihan omat vaivansa taas.

Mutta jääköön ketju raskaudesta valittamiseen.

 

[panda]

Pakko jatkaa vielä, että jos menkkakivut tosiaan ovat sitä luokkaa että makaa sängyllä oksentamassa (jota kovimmat mulla siis olleet) tai vähemmänkin, ja mahdollisesti pitää puolen tunnin välein pomppia vessassa, niin on siinä kiva selittää sitten työnantajalle, että tarvitsee kuukauden välein "erityisoikeuksia" "ilman mitään pätevää syytä". On se niin väärin..

Muistaakseni joku joskus ehdotti, että työelämän pitäisi enemmän ottaa huomioon myös naisen tarpeet näin fyysiselläkin puolella. Niin menkat kuin raskausasiatkin. Eikä niin, että vain ne ovat hyviä työntekijöitä, joilla ei onnekseen ole kovia kipuja..

 

[corolla]

No mulla on samaa vikaa, mutta en silti pidä sitä pahana. Vuotaa kans ku Niagara, selkä ja jalat yleensä niin kipeet ettei käveleen pääse. Migreeni pukkaa joka kerta. Kaks kuukautta ennen plussausta mun menkat kesti 29 päivää! Vuoto siis. Että revi siitä huumoria. Aikamoiset rättisulkeiset. Mutta tähän kaikkeen on tottunu vuosien varrella ja menkat sentään loppuu (yleensä) viikossa tai kahdessa. Tää raskaus on 9 kuukautta jatkuva tila, mikä tekee siitä todella paljon raskaampaa plus, että oireita/kipuja/aiheita kiristykseen on kymmenen kertaa enemmän.

 

[corolla]

Ultrassa sitten löyty 5 senttinen toukka. Ei siis ollu tuhka- eikä tuulimuna :D
Parilla viikolla siirty laskettu aikakin, mikä nyt oli täysin odotettavissa. Plus että omassa päässäni lisään siihenkin vielä kaks viikkoo niin aletaan oleen varmaan melko lähellä totuutta.

 

[Anis12]

Kysynpä että olenko ainoa jota v'tuttaa muiden ihmisten käytös itseä kohtaan. Meillä ainakin töissä hössötetään ja jos huomautan jostain täysin asiallisesta asiasta negatiiviseen sävyyn se laitetaan hormonien piikkiin. Raskauteni on vasta aivan alussa ja oireet pysyneet kohtuullisina, mutta muiden ihmisten käytös tekee tästä aivan mahdottoman vaikeaa, itse kun en ole mikään vauvahullu enkä hössöntössö.

 

[heidi79]

siis joo!toi on niin perseestä,että kaikki laitetaan vaan raskaushormonien piikkiin. mies on tossa kaikista pahin,ihan sama kuinka asiasta mielestään suuttuu niin se on vaan kiukkuilua joka johtuu siitä ja siitä kun pillastut niin menee ainakin siihen piikkiin...aivan helvetin ärsyttävää.en mä oliskaan halunnu keskustella esim.parisuhdeajasta,tietokoneella koko illan pelaamisesta tms;kuhan vaan raskauspäissäni tässä kiukuttelen

 

[Pampero]

Voi että, tunnen niin tuskan kaikesta yllä mainitusta!!

Vielä lisäyksenä omasta kokemuksesta:
-ihmisten jatkuva kommentointi isosta mahasta. 3 kuukautta ennen laskettua aikaa ihmiset luuli, että olen jo viimeisilläni. "Se naapurikin sanoi että näytät jo ihan viimeisillään olevalta, ja hämmästyi että vielä NIIIIIN paljon laskettuun aikaan!"
-TIETYSTI kuulun niihin, joilla raskaus venyy lähes yliaikaiseksi kaksi raskautta takana ja molemmat kärvistellyt viime metreille asti. Luulin oikeasti, että sekoan, kun odotti ja odotti ja odotti ja odotti, että pääsee siitä tuskasta...
- Viime raskaudessa kettumainen sukulainen, joka odotti samaan aikaan. Kettuili koko ajan mahani koosta ja kauhisteli, että sulle tulee kyllä NIIIIN iso vauva. Lisäksi virnuili koko ajan, että "minä synnytän kyllä ennen sua!" Lisäksi vertaili koko ajan ja kaikkea ja mollas mua.
- Jatkuvat kyselyt "koska se syntyy" "miksei se synny" "etkö saa sitä jo pihalle" ym. Jatkuvat kommentit ulkonäöstä.
- Lääkärissä/neuvolassa vähättelyt. Sairauslomaa ei saanut ei sitten millään, vaikka työkyky oli mennyt jo viikkoja sitten. Jättimahan huomasi kyllä kaikki muut paitsi neuvola, vaikka kaikki klassiset merkit isosta vauvasta oli ilmoilla! Pahin sitten toteutuikin ja jouduin synnyttämään tosi ison vauvan komplikaatioiden kera Neuvolasta ei jälkeenpäin pyydetty edes anteeksi, että huoleni ja pyyntöni oli jätetty huomiotta. Sanottiin vain, että "näitä tapahtuu"
- Synnytyksen jälkeen ihmisten suorat kysymykset, miten alapäälle kävi synnytyksessä!!

Tiivistettynä: rv 25 eteenpäin kaikki oli täyttä helvettiä synnytykseen asti (joka myös oli helvetillinen). Onneksi palkinto oli parhain Kysyn vaan, että miksi minä hullu olen tähän touhuun lähdössä vielä kolmannen kerran....

 

[Anis12]

No onpa eheyttävää kuulla, että muitakin ketuttaa sama asia. Jotenkin tosi outoa että ihmisiä kiinnostaa toisen raskaus niin paljon. Jokainen puheenaihe tuntuu johtavan siihen. Minua kun ei vois vähempää kiinnostaa jos joku puolituttu on paksuna. Noh, lähtökohtaisesti olenkin aina ollut eläinten ystävä ja jonkin asteinen ihmisvihaaja...

 

[Pampero]

On se kumma, että raskaus tekee kropastasi ja intiimiasioistasi jotenkin kaikille kuuluvia? Kommentoidaan, udellaan, kauhistellaan ja arvostellaan ihan suruttaa ulkonäköä ja muuta, jopa niitä alapääasioita! Missä ihmisten hienotunteisuus odottajaa kohtaan?

 

[corolla]

Voin yhtyä näihin fiiliksiin myös ekan raskauden osalta. Edellä mainitsemienne ärsyttävien asioiden lisäksi, on niitä ihmisiä jotka tulee iholle! Siis ei jumalaare, että on häpyä. Jos sulla on iso raskausmaha, niin sehän on kaikkien ohikulkijoidenkin oikeus tulla lääppiin sitä! Ei perhana, että sieppaa.

 

[brainfreeze]

Synnärillä kyllä meni viimeisetkin luulot siitä että edes se synnyttäminen on kaunis asia! Mä sain kaiken kourimisen ja kaivelun tuplana, kun sain harjoittelijan hoitamaan synnytyksen. Tokihan se halus vielä varmistaa kaiken opettajaltaan, eli kohdunsuun aukiolot tunnusteltiin oikein kahden kätilön voimin. Mies oli aika hiljaista poikaa laitoksella kun ekan kerran näki livenä jotain niin kaunista, kolmen naisen kimppa, jossa oma vaimo on saamapuolella. Mmmm.

Tuli mieleen lisää niitä paskoja juttuja loppuraskausajalta:
1. pieruja ei voinut estellä tulemasta.
2. Aina kun yskitti/aivastutti, sai laittaa jalat ristiin ettei lirahda kuset housuun.
3. Raskausaikana saa ihan tarpeekseen alapäätutkimuksia, kliimaksi tulee sitten synnärille mennessä.
4. Mulla kukki naama ja selkä ihan koko raskausajan.
5. Maha on oikeasti tiellä loppuaikana. Muutaman kerran sain sen melkein poltettua hellan levyllä!
6. Nukkuminen ei vain onnistu. Heräät yöllä sen sata kertaa kuselle, kun pääset takasin sänkyyn, saat taas hakea edes jotenkin miellyttävää nukkumisasentoa sadan eri tyynyn avulla.
7. Joku tuolla ylempänä mainitsikin jo sen järjettömän huolen määrän. Ensimmäisen 12 viikkoa odottaa että raskaus tulee kesken, tai että se on kohdun ulkoinen. Kun se ei tuossa ajassa ole tullut kesken, ja sikiö on ihan oikeassa paikassa, alkaa huoli siitä onko vauva terve. Ja huoli siitä että vauva pysyy mukana menossa. Viimeiset 12 viikkoa huolehtii edelleen siitä onko tuleva vauva terve, ja alkaa murehtia synnytystä. Synnytyksen jälkeen alkaakin sitten ihan uudet murheet ja huolenaiheet.


Niin, ja se on ihan paskaa että nainen hehkuu raskaana. Tai minä en ainakaan hehkunut, muuten kuin rasvaisen naamani kanssa. Oli ihan helvetin hehkeä olo, kun naama oli kuin teinillä, pieruja pukkas hyvinkin yllättäen, hiukset oli rasvaiset vaikka olisin juuri ne pessyt, ja kaiken kukkuraksi mun nenä kasvoi raskausaikana! Voi jeesus! Ja nyt mä mietin että miksiköhän mä edes haluan kokea tuon kaiken toisen kerran! Mutta ehkä mä sitten hehkun ja olen kauneimmillani, jos toisen kerran olen raskaana.

 

[brainfreeze]

Niin ja tosiaan se että olet ihan julkista riistaa aivan kaikille. Ei mulle tulis mieleenkään mennä kysymään keneltäkään että paljonko sitä painoa on tullut kun oot niin jättimäinen! Tai se, että puolitutut (miehet) kommentoi raskaana olevan tissejä, sitä kuinka ne on nyt paaaaljon isommat kuin ennen. Huhhuh saatana!

 

[Anis12]

Näihin fyysisiin paskuuksiin olen osannutkin jo valmistautua ja asennoitua, mutta kyllä minut on eniten yllättänyt ja järkyttänytkin tuo toisten ihmisten käytös. Ihan harmittaa, että näin kiva asia menee osittain pilalle toisten takia, vaikka monet ovatkin periaatteessa hyväntahtoisesti liikkeellä. Kummaa sekin että toiset äidit eivät ymmärrä miten pitäisi käyttäytyä, luulisi että kokemus on opettanut. Noh, ehkä mun tutut vaan on poikkeuksellisen simppeliä porukkaa...

 

[brainfreeze]

Toisten ihmisten käytös kyllä yllätti muinoin mutkin. Jokainen joka oli joskus lapsen saanut, alkoi kertoa kauhukokemuksia synnytyksestä, koliikeista, lastentaudeista, omista repeytyneistä perseistään ja siitä miltä oma kroppa näyttää nyt. Ja siis siinä vaiheessa kun oma raskauteni oli kutakuinkin juuri kerrottu julkisesti. Ai niin, ja se että itsellä oli suuri huoli vauvasta, ei ainakaan helpottanut yhtään kun tuntui että jokainen vastaantulija tiesi kertoa jonkun tutun tutun, joka oli ollut raskaana. Ja synnyttänyt kuolleen vauvan tai saanut keskenmenon.

 

[Tyttötiikeri]

Mä oon myös vähän ihmetelly tota ihmisten suoraa kommentoimista.. Jotenkin, kun oon muutenkin ylipainonen ja mahaa on aina ollu, niin ei se mikään ihme ole et se maha myös raskausaikana on iso, sama rasvakerroshan siinä edelleen on. Just kommentit "Ton kokonen maha jo noilla viikoilla?!?!?!?" tai "kuinka monta niitä tuolla on?" on kyl aika ikäviä. Yks työkaveri tuijotti mun mahaa ja kysy "kuinka ison lapsen sä ajattelit tosta tehdä?" No kuule viis kilonen olis tavotteena.. ...pässi! Ei kukaan mun mahasta huomautellu ku olin vaan läski.. :D

 

[corolla]

Komeeta, täällähän purkaudutaan oikein urakalla! Asiaa. Komppaan itse asiassa ihan joka lausetta mitä kirjotatte :) Raskausaika ei ole mikään ilon asia, todettakoon se nyt vieläkin kerran.

Mä olen huono ihminen. Kävin röökillä. No jäi siinä 550 tupakkia väliin (mulla on sellanen laskuri kännykäs), mutta enivei, paska äiti.

 

[Pampero]

corollamyyntiin: korjaan, etä ole paska äiti kun poltit yhden tupakan. Vaan hyvä äiti kun jätit 550 polttamatta! :)

 

[brainfreeze]

Mun mielestä ei ole paskaa äitiyttä retkahtaa tupakkaan kerran tai pari raskauden aikana. Mulla ainakin teki niin vaikeeta silloin kun plussasin, eka reaktio oli että tartten tupakan. Ja senhän mä vedin. Ja sen jälkeenkin tuli polteltua, oikeastaan siihen asti että oikeasti tuli varmuus että kohdussa on eloa. Ja ai että sitä vitutuksen, häpeän ja huonon omantunnon cocktailia! Mutta sain lopetettua sen paheen. Kaikki kiva on kiellettyä raskausaikana.

 

[m-annika]

liityn huimalla melkein 20viikon raskauskokemuksellani raskaanaolemisen vihaajiin...

en koe itseäni todellakaan naiselliseks ja seksikkääks ja hehku odottamisen onnee; tää on ollu lähinnä loputonta ahdistusta,pelkoja ja ällöoloja alusta lähtien ja tuskin muuks muuttuu.mua ällöttää jo ny mun peilikuva,olo on kun ryhävalaalla ja kaukana seksikkäästä...saati kohta kun se mahapallo jo haittaa olemista ja liikkumista.
olo ei oo koko aikana ollu kauheen hyvä; ummetusta,peräpukamia,kipeet tissit,mahakipuja jos jonkinlaisia,supistuksia...ai että nyt kun oon alkanu tunteen liikkeitä,sekin joskus ahistaa ja olo on enemmän kun alienista ennemmin kun mitään muuta...mitään ei saa tehdä tai syödä kun kaikki on vähintäänkin kyseenalaista ellei kiellettyä.sukulaiset hösää ja neuvoo ja se on ihan pirun ärsyttävää.samoin kun se,että kysellään "miten oot voinu" mutta ei siihen todellakaan rehellistä vastausta odoteta,vaan pitää pitää sitä "ihan hyvin kiitos" -kulissia yllä tai oot paska ihminen,koska eihän ny mitään negatiivisia tunteita saa sanoa.raskaushan on niin ihanaa!not...mä oon ihan kypsä,ja pahin vasta edessä.

Kiitos, kun laitoit sanat suuhuni! Töitä ei pysty tekemään,lenkkeilyä tai kuntosalilla käymisestä puhumattakaan. Töissä puhuttiin jo että "sääliä se vaan kerjää". Aikuiset ihmiset!! Maha kyllä ilmottaa supistelulla (näin on sanottu että se on supistelua) jos menee liian kovaa. Viikkoja 15+3! Ja se on ihan totta mistä Heidikin puhui.. Olo on suomeksi sanottuna paska ja päässä pimahtaa kohta, mutta et voi kellekkää sanoa että oon kipeä lonkkia myöten jo nyt (johtuneeko siitä että lyhyt ihminen olen?) koska "se vaan kasaa työt meidän niskaan". Ja seisomatyötä teen.. Kiitos kun sain purkautua! :)

 

[corolla]

Meitähän alkaa tällä palstalla oleen jo paljon! Komeeta! Laskettu aika 2010 Helmikuussa-palstalle aikoinaan aloin kirjoittaan otsikolla "Jos ei jaksakaan intoilla" kun odotin esikoista. Sinne kertyi lähemmäs 1000 postausta ja päästiin ajatuksinemme vau-sivuston etusivulle! Saatiin mainosta :D

Kyfi, tuo on kyllä paskaa... Sympatiat sinne. Haistata paskat niile työkavereille.Monesko raskaus sulla on? Hitto kun mä muistaisin millä viikoilla se iskias-helvetti alkoi mulla ekassa raskaudessa. Odotan sitä ihan kauhulla. Se kans rajottaa niin helkkaristi kaikkee. Ei oo hyvä istua, maata eikä seistä.

Tuli vaan mieleen, että mä en tiennyt mitä supistus tarkoittaa, ennen kuin aloin popsiin niitä käynnistysnappeja ja lapsvedet meni. Olin siihen asti luullut, että se kipu alaselässä ja samanaikainen huimaus olis ollu jotain muuta, mutta nehän oli supistuksia! Meni yli vuorokausi ennen kuin yksikään supistus tuntui etupuolella, vaikka voimakkaita olikin. Se on vaan sekin yksilöllistä, missä ja kuinka ne tuntuu. Ajattelin vaan jälkeenpäin, että olisko ollu taaksepäin kallellaan olevalla kohdulla mitään arpaa, tai istukan sijainnilla tms. kun se kohtu painoi sinne iskias-hermoonkin...