Milloin kertoa raskaudesta...
- Ketjun aloittaja Sirpula
- Aloituspäivämäärä
Sooja
Oman äänensä löytänyt
Sama juttu ja moni nyt tietää meidän taustaakin keskenmenoista. Ja nekin, jotka nyt tietää eivät vielä katsoneet edes aiheellisiksi pahemmin onnitella, mutta johtuu varmasti siitä, että tietäisivät mun vastauksen. Otan onnittelut mielelläni vastaan mikäli vielä viikolla 12 on kaikki hyvin vaikka siitä se stressi varmaan vasta alkaakin.
Sent from my iPhone using Vau Foorumi
Sent from my iPhone using Vau Foorumi
Edellisestä raskaudesta kerroin parhaille ystäville ja perheille melko aikaisessa vaiheessa, mies ei halunnut ystävistään kertoa kuin yhdelle. Kun raskaus sitten paljastui nt-ultrassa keskenmenneeksi, olin todella iloinen, että ystäväni ja perhe tiesi, sain paljon tukea, eikä tarvinnut selitellä henkistä pahoinvointia ja fyysistä sairastelua. Pomollekin olin onneksi narahtanut vahingossa pahoinvoinnin takia, joten pystyin ilmoittamaan poissaolot vain tekstiviestillä. Olen myös jälkikäteen kertonut keskenmenosta niille ystäville joita en ehtinyt näkemään raskausaikana, puhuminen helpottaa. Jouduin kevään aikana myös niin paljon jättämään luottamustehtäviä hoitamatta ja ystäviä näkemättä, että olin kiitollinen kun ihmiset tiesivät miksi, eivätkä ajatelleet että vain feidaan.
Nyt uusi raskaus ihan alussa, ja haluaisin taas kertoa heti kaikille :D syteen tai saveen, parempi että tietävät. Ja koska toimintakykyni tulee todennäköisesti taas olemaan vähän rajattua pahoinvoinnin kanssa, parempi että tietävät syyn! Mies taas jarruttelee, pelkää keskenmenoa paljon, ja hoitaa surutyönsä mieluummin yksin, eikä halua tätäkään vielä julkistella.Ensi viikolla päästään varhaisultraan, ehkä sen jälkeen voidaan kertoa parille kaverille. Seiskaviikolla ollaan seuraavan lerrakerran kotiseudulla ja varmasti molempien perheet kuulee silloin!
Nyt uusi raskaus ihan alussa, ja haluaisin taas kertoa heti kaikille :D syteen tai saveen, parempi että tietävät. Ja koska toimintakykyni tulee todennäköisesti taas olemaan vähän rajattua pahoinvoinnin kanssa, parempi että tietävät syyn! Mies taas jarruttelee, pelkää keskenmenoa paljon, ja hoitaa surutyönsä mieluummin yksin, eikä halua tätäkään vielä julkistella.Ensi viikolla päästään varhaisultraan, ehkä sen jälkeen voidaan kertoa parille kaverille. Seiskaviikolla ollaan seuraavan lerrakerran kotiseudulla ja varmasti molempien perheet kuulee silloin!
Täällä mietityttänyt plussaamisen jälkeen vain yksi asia... Ensimmäistä kertaa joudun töissä kertomaan asian, en tiedä miten ja milloin? Pomo on tosi mukava ja todennäköisesti vaan ilahtuu. Koen paikkani töissä vakaaksi ja henkilöstö määrä on pieni.
Maha pömpöttää ja meillä työvaatteet sellaisia että lihonneen vielä näytän.(Ei siis haittaa) muuta kun että en voi pitää salassa joulukuulle kun tykypäivät marraskuulla ja todennäköisesti pahoinvointi vain pahenee tästä. Liian monta paljastavaa ajankohtaa.
Koulussa oli helppoa kun ei tarvinnu kellekkään kertoa!
Miten muut pomolle kertomisen kanssa?
Maha pömpöttää ja meillä työvaatteet sellaisia että lihonneen vielä näytän.(Ei siis haittaa) muuta kun että en voi pitää salassa joulukuulle kun tykypäivät marraskuulla ja todennäköisesti pahoinvointi vain pahenee tästä. Liian monta paljastavaa ajankohtaa.
Koulussa oli helppoa kun ei tarvinnu kellekkään kertoa!
Miten muut pomolle kertomisen kanssa?
Palmikko, mä kerroin viimeksi tosi aikaisin (rv7) pomolle. Päätin itse, että mielummin kerron todellisen syyn kun pahoinvointi alkoi haitata toimintakykyäni. Kertominen helpotti myös oloani kun ei tarvinnut esittää pirteää ja hyvinvoivaa vaan sain rauhassa olla väsynyt. Kun tämän kaiken selitin pomolle, hän oli vain kiitollinen, että olin kertonut, jotta ymmärtää vaikutuksen nyt sekä voi jo henkisesti alkaa ajattelemaan tulevaa (ja seuraajaani). Tottakai hän myös ymmärsi riskit eikä kertonut muille ennen kuin annoin luvan (nt- ultran jälkeen). Tilanteet työpaikoilla vaihtelee, mutta myös meillä oli suht tiivis ja pieni yhteisö ja kiva pomo joten olin kyllä tyytyväinen ratkaisuuni, vaikka vaikeaahan se aluksi oli ne sanat ulos kurkusta kakistaa :)
Palmikko, tiedän tunteen.
Mulla oli ekan raskauden suhteen ahdistava ajatuskin kertomisesta töissä. Olin nimittäin aloittanut vakkarina noin 3kk aikaisemmin, ja heti sain kertoa jääväni pois sitten mahdollisesti hetken päästä. Pieni yritys, vähän työntekijöitä, ja pomot yhtiä niistä. Varsinkin, kun minun pomoilla ei itsellään ollut lapsia, eivätkä käsittääkseni niitä oikeastaan halunneetkaan.
Kävi kuitenkin niin, että mun olis pitänyt lähteä melko rankkaan Les Millsin koulutukseen, enkä todellakaan pystynyt - eikä Grit-ohjelmia saa tehdä raskaana, joten jouduin kertomaan. Jännitti ihan älyttömästi! Onneksi molemmat halasivat ja onnittelivat, kertoivat tienneensä minut palkatessaan, että haluan lapsia.
..ja näissä asioissahan laki suojaa odottavia äitejä. :) Raskauden vuoksi ei saa syrjiä, muuttaa käytöstä, jättää huomioimatta urasuunnitelmissa tms.
Nyt tosiaan työsoppari tulikin päätökseensä, joten saan vastata raskaudesta vain itselleni. :D
Mulla oli ekan raskauden suhteen ahdistava ajatuskin kertomisesta töissä. Olin nimittäin aloittanut vakkarina noin 3kk aikaisemmin, ja heti sain kertoa jääväni pois sitten mahdollisesti hetken päästä. Pieni yritys, vähän työntekijöitä, ja pomot yhtiä niistä. Varsinkin, kun minun pomoilla ei itsellään ollut lapsia, eivätkä käsittääkseni niitä oikeastaan halunneetkaan.
Kävi kuitenkin niin, että mun olis pitänyt lähteä melko rankkaan Les Millsin koulutukseen, enkä todellakaan pystynyt - eikä Grit-ohjelmia saa tehdä raskaana, joten jouduin kertomaan. Jännitti ihan älyttömästi! Onneksi molemmat halasivat ja onnittelivat, kertoivat tienneensä minut palkatessaan, että haluan lapsia.
..ja näissä asioissahan laki suojaa odottavia äitejä. :) Raskauden vuoksi ei saa syrjiä, muuttaa käytöstä, jättää huomioimatta urasuunnitelmissa tms.
Nyt tosiaan työsoppari tulikin päätökseensä, joten saan vastata raskaudesta vain itselleni. :D
Mies kysy eilen et pitäskö käyä kertomassa niitten porukoille (asuu tuossa lähellä) mutta en halunnu. Jotenki epäuskonen olo koko ajan itellä niin tuntuu oudolle sanoa jollekkin et "oon raskaana" ennenkun saa ite tähän varmistuksen et kaikki on hyvin 
pari kaveria tietää..
Työpaikkaa ei oo jossa pitäs kertoa, mulla loppu työsopimus 31.8. ja mistään uudesta ei oo ollu tietoa. Tavallaan toivosin et löytäsin jotain osa-aikasta työtä, pieniä pätkiä kerralla ettei tarviis ns. sitoutua mihinkään paikkaan et vois sit vaan huoletta "lopettaa" mut jos kaikki on hyvin ja raskaus etenee niin voi olla että möhömaha ei oo ensimmäinen positiivinen asia joka jäis mieleen työhaastattelusta nyt sit pitäskin selvittää et miten nää tälläset ansiosidonnaiset menee tälläsen asian kanssa, kait mä oon työtön työnhakija niin kauan kun...periaatteessa oisin työpaikassakin työntekijä? Emmä tiiä
pari kaveria tietää..Työpaikkaa ei oo jossa pitäs kertoa, mulla loppu työsopimus 31.8. ja mistään uudesta ei oo ollu tietoa. Tavallaan toivosin et löytäsin jotain osa-aikasta työtä, pieniä pätkiä kerralla ettei tarviis ns. sitoutua mihinkään paikkaan et vois sit vaan huoletta "lopettaa"
mut jos kaikki on hyvin ja raskaus etenee niin voi olla että möhömaha ei oo ensimmäinen positiivinen asia joka jäis mieleen työhaastattelusta nyt sit pitäskin selvittää et miten nää tälläset ansiosidonnaiset menee tälläsen asian kanssa, kait mä oon työtön työnhakija niin kauan kun...periaatteessa oisin työpaikassakin työntekijä? Emmä tiiä 
heppura
Vauhtiin päässyt keskustelija
En aio kertoa usealle, mikäli tämä raskaus pääsee etenemään. Opiskelen, joten siellä on pakko kertoa ajoissa, mutta noin muuten en aio kuulutella ihan vaan pelkojen vuoksi Tällä hetkellä tietää siskoni, jolle kerron kaiken ja anoppini, kun jouduin vaivaamaan apteekkiin mun korkean kuumeen vuoksi ja tarjosi mulle ensin buranaa, jota en tietenkään saanut syödä. Mutta tietää noista meidän km:sta niin osaa kyllä tukea, jos niin taas käy....
Tällä hetkellä tietää siskoni, jolle kerron kaiken ja anoppini, kun jouduin vaivaamaan apteekkiin mun korkean kuumeen vuoksi ja tarjosi mulle ensin buranaa, jota en tietenkään saanut syödä. Mutta tietää noista meidän km:sta niin osaa kyllä tukea, jos niin taas käy....
Me kerrottiin heti plussan saatua molempien vanhemmille ja sisaruksille, näin ollaan joka raskauden kohdalla tehty ja lisäksi vielä sydänystävä pariskunnalle, joiden tiedetään pitävän salaisuus ultraan asti. Sitten jos siellä kaikki hyvin, niin saa kaikki tietää :D
Mäkin jouduin kertomaan pomolle raskaudesta kun oon nyt toista viikkoa sairaslomalla ihanan kamalan pahoinvoinnin takia. Se tietää mun aikaemmana kohdunulkosen sekä keskenmenon. Töissä kukaan ei tiedä, mutta mitä luultavammin aavistellaan kun oon näin kauan poissa töistä. Ja mikä kivointa miehen sisko on samassa työpaikassa minun kanssa. On tosi mahtavaa kun hän tietää aina koska olen poissa töistä ja varmasti häntäkin kiinnostaa syy miksi olen poissa :D
Mullekin sano sekä neuvolan täti että yksityinen lääkäri että Buranaa ei saa nyt syödä..
Mä oon joutunu kanssa pomolle kertoon, samoin paras ystäväni tietää.... Muille kerrotaankin sitten pikkuhiljaa marraskuun puolella... Mulla ei oo ees mikään hinku asiasta onneks huudella. En kyllä ymmärrä miten joku voisi suuttua siitä ettei raskaudesta ole heti kerrottu?
Mä oon joutunu kanssa pomolle kertoon, samoin paras ystäväni tietää.... Muille kerrotaankin sitten pikkuhiljaa marraskuun puolella... Mulla ei oo ees mikään hinku asiasta onneks huudella. En kyllä ymmärrä miten joku voisi suuttua siitä ettei raskaudesta ole heti kerrottu?
nennaemilia
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Mä kerroin heti plussan jälkeen parhaalle kaverille (josta myös tämän pienen kummi tulee jos pääsee maailmaan asti), sit tuli ilmi et luokkakaverilla sama tilanne joten kerroin sit hänellekin, työssäoppimispaikalla oli pakko kertoa ohjaajalle, kun piti järjestää ultra ja lääkäriaikaa. Ja sit ultran jälkeen kerroin äitille ja muutama kaveri lisää tietää ja työssäoppimispaikalla muutama tietää, kun olin yhdessä aamuvuorossa niin pahoinvoiva et oli pakko kertoa syy. Mut hissuksiin mennään, enemmän kerrotaan varmaan sitten nt-ultran jälkeen ja loput saa huomata sitten ajallaan. Esikoisestakin kerrottiin vasta tosi myöhään julkisesti että meille tulee vauva, vaik sillon kerrottiin perheenjäsenille melkeen heti positiivisen testin jälkeen. Meillä kuitenkin välissä yks keskeytynyt keskenmeno, joka huomattiin vasta nt-ultrassa niin pistää vähän varovaiseksi.
Me jouduttiin kertomaan mun vanhemmille kun oltiin mökillä syömässä rapuja ja tarjosivat valkkaria, niin tiettyhän ne arvas sitten mistä on kyse kun en juo. Muille läheisille en oo harkinnut vielä kertovani, ehkäpä sitten ultran jälkeen. Ekassa raskaudessa ilmoitin töissä vasta rakenneultran jälkeen, kun ei ollut oikeestaan mitään tarvetta kertoo aiemmin, en ollut esim. ollut päivääkään saikulla. Kyllähän se kertominen oli aika ahdistavaa, kun pomo oli muutenkin sellanen stressaajatyyppi. Nyt sitten jotenkin helpompi täältä kotoa käsin ilmoittaa että hoitovapaa vaihtuukin äitiysvapaaksi, toivottavasti.