Milloin kertoa raskaudesta...
- Ketjun aloittaja Sirpula
- Aloituspäivämäärä
Kriikki
Oman äänensä löytänyt
Täällä ollaan ensimmäisen odotuksen niin alussa (rv5+2),että ainoastaan minä ja mieheni tiedetään. Hän tosin oli jo töissä kaverilleen möläyttänyt.
Maanantaina pitää kertoa töissä pomolle, mutta muuten sitten joskus myöhemmin, paljon myöhemmin. Edellinen meni kesken rv6+5, joten nyt jotenkin sitä jännään..
Tiedän että molempien vanhemmat "sekoavat" uutisesta, vaikka ei ensimmäinen lapsen lapsi olekaan.
Ajattelin omalle isälleni isänpäivälahjaksi antaa mukin tyyliin Maailman paras isoisä.. silloin olisi jo kuitenkin 12+
Maanantaina pitää kertoa töissä pomolle, mutta muuten sitten joskus myöhemmin, paljon myöhemmin. Edellinen meni kesken rv6+5, joten nyt jotenkin sitä jännään..
Tiedän että molempien vanhemmat "sekoavat" uutisesta, vaikka ei ensimmäinen lapsen lapsi olekaan.
Ajattelin omalle isälleni isänpäivälahjaksi antaa mukin tyyliin Maailman paras isoisä.. silloin olisi jo kuitenkin 12+
leijonatar
Oman äänensä löytänyt
Oli pakko kertoa parille kaverille, koska heidän kansaan oli tarkoitus viettää kosteaa iltaa tulevana v-loppuna. Tuli muutos suunnitelmiin. ;D Minusta olisi kiva pitää raskaus vielä salassa, mutta luultavasti kaikki minut kunnolla tuntevat arvaavat asian heti, koska lopetin tupakoinnin (en ole koskaan aiemmin edes yrittänyt lopettaa ja maininnut lopettavani sitten jos jälkikasvua on tulossa). :D
AdalmiinaHelmi
Silmät suurina ihmettelijä
Kannattaa kyllä suojella pienokaista, luulis että työkaveritkin ymmärtäväisiä sen suhteen! Nim. itsekin töissä saanut iskuja vatsan seudulle
Sooja
Oman äänensä löytänyt
Mulla on niin huono olo nyt päivisin, että harmittaa jos paljastuu töissä (avokonttori) näin aikasin tämän takia. Esikoisesta oli kova tarve kertoa, nyt jotenkin tuntuu enemmän, että tämä on meidän oma juttu. Ja mieluiten kertoisin vasta jouluna, mutta kyllä se nyt lähipiirille väkisinkin paljastuu jo aiemmin. 
Mutta ei kovin tarkasti osaa vielä edes ajatella asiaa. Pari kaveria tietää kun muutenkin ovat tietoisia "projektista".
Mutta ei kovin tarkasti osaa vielä edes ajatella asiaa. Pari kaveria tietää kun muutenkin ovat tietoisia "projektista".
Tarkotushan oli odottaa sinne about ekan kolmanneksen loppuun (paitsi ihan lähimmät kaverit) mutta miehen isän synttärit oli plussaa seuraavana päivänä joten kerrottiin sitte heti :D Kaikki on onneks tosi hyvin ottanu vastaan. Riippuu että miten jaksan töissä että millon siellä kertoo.
Tällä hetkellä asiasta tietää tasan tarkkaa minä ite ja mies. Tarkoituksena olis pitää omana tietona sinne ensimmäisen kolmanneksen loppuun kun ei koskaan tiedä miten käy ja vielä ainakin ittelä tosi epätodellinen olo asiasta, vuoden alusta yritetty ja nyt sitten tärppäs.
Sama fiilis kun JMT:llä. Vuoden alusta yritettä ja tosi epätodellinen olo kun nää oireetkin on niin vähäisiä. Yksi kaveri tietää plussasta, mun oli pakko kysyy siltä et missä vaiheessa se teki testin kun oli n. vuos sitten samassa tilanteessa. Kauheesti kyllä tekis mieli kertoa jollekkin et vois puhua, varsinkin nyt kun oon ollu viikonlopun yksin kotona ajatusteni kanssa :/ kait se on ootettava sinne ensimmäiseen ultraan jossa varmistuu....
Niin ja meillähän oli tuossa häät viikko sitten, en ollu vielä tehny testiä mut menkat oli myöhässä..eipä sit tullu hirveesti alkoholilla läträttyä ja mun veli tuli sit kysymään syntyykö touko- vai kesäkuussa et hän kyllä huomas ettei oo koko iltana ollu siideritölkkiä kädessä ei auttanu ku sanoa että en tiiä ja tunnustaa et yritetty ainakin on
Niin ja meillähän oli tuossa häät viikko sitten, en ollu vielä tehny testiä mut menkat oli myöhässä..eipä sit tullu hirveesti alkoholilla läträttyä ja mun veli tuli sit kysymään syntyykö touko- vai kesäkuussa et hän kyllä huomas ettei oo koko iltana ollu siideritölkkiä kädessä
ei auttanu ku sanoa että en tiiä ja tunnustaa et yritetty ainakin on 
Ekasta maltettiin olla kertomatta muille, kuin perheillemme. Mieheni vanhemmilla oli jo ennestään 5 lastenlasta, minun vanhemmilleni meidän esikoinen oli eka. Nehän hullaantuivat silloin aivan kokonaan, varsinkin kun tyttö oli syntynyt. Nyt Emma onkin minun vanhempien silmäterä, ja kyläillään puolin ja toisin lähes päivittäin. Harmillista, mutta mieheni vanhempia ei oikein kiinnosta. Ja vaikuttaahan asiaan se, että asuvat kauempana.
Nyt sitten oon kyllä kertonut avoimemmin jo alusta. Osasyynä se, että minun maha pöllähti näkyviin melkein heti. Ihan jäätävä turvotus ja pömppis! :D Ei kait tätä voi salailla.
Minun vanhempani taas olivat mielissään, mieheni äiti tai sisko ei meillä käydessään edes onnitellut.
Loukkaavaa, mutta eipä heitä paljon muutenkaan heilauta meidän arki. Enemmän ovat osallisina mieheni siskojen arjessa.
Minullakin vaikuttaa raskaus melko paljon työtehtäviin, joten töissä olisi ollut pakko kertoa, mutta sainkin juuri fudut, joten se siitä. :D
Nyt sitten oon kyllä kertonut avoimemmin jo alusta. Osasyynä se, että minun maha pöllähti näkyviin melkein heti. Ihan jäätävä turvotus ja pömppis! :D Ei kait tätä voi salailla.
Minun vanhempani taas olivat mielissään, mieheni äiti tai sisko ei meillä käydessään edes onnitellut.
Loukkaavaa, mutta eipä heitä paljon muutenkaan heilauta meidän arki. Enemmän ovat osallisina mieheni siskojen arjessa.
Minullakin vaikuttaa raskaus melko paljon työtehtäviin, joten töissä olisi ollut pakko kertoa, mutta sainkin juuri fudut, joten se siitä. :D
Meidän vauva tulee olemaan molemmilla puolilla eka lapsenlapsi joten ovat kovin innoissaan. Vähän kyllä jännitti että miten miehen porukat suhtautuu ku miehellä vielä opinnot kesken. Kaikki on kyllä ollu ihanan positivisia.
Pääpuu
Jostain jotain jo tietävä
Meidän piti olla kertomatta kenellekään ennen kuin tuossa marras-joulukuussa, mutta jotenkin kävi niin että nyt molempien elossa oleva vanhempi tietää, mun sisarukset tietää, kaksi kaveriani tietää ja meillä kyläillyt miehen serkku tietää.
Yritän ettei määrä tästä nyt kasva ennen sitä marras-joulukuuta...
Yritän ettei määrä tästä nyt kasva ennen sitä marras-joulukuuta...
Onlyer
Jostain jotain jo tietävä
Meillä oli tarkoitus pitää melko salassa raskaus mutta viikonloppuna kerrottiin miehen erittäin läheiselle serkulle ja hän melkein suuttu kun ei olla kerrottu aikasemmin. Ei oikein ymmärtäny sitä pelkoa että jos ei kaikki menekään hyvin. Mutta kun asiasta keskustelin niin vähän leppy kun kerroin miks pelottaa ja mikä pelottaa.
Ma olen kertonut laheisimmille ystaville ja aidilleni, aidille annoin luvan kertoa myos veljelleni. Aiti ilahtui, hanelle taa on toinen lapsenlapsi, veljeni poika on jo 10 v niin varmaan kivakin. Veljen puolelta ei ole kuulunut oikeastaan mitaan enka odotakaan heidan olevan innoissaan koska eivat pida miehestani. Harmittaa, koska ennen olimme hyvinkin laheisia. Mutta toisaalta kun emme asu samassa maassakaan, niin tuskin tarvitsee paljoa nahda. Veljenpoika on pitkaan toivonut serkkua, sehan voi sitten kohta jo yksinaankin lentaa serkkuaan katsomaan jos niikseen tulee.
Miehen seta tietaa myos, tuli vahan puun takaa kun menimme kaymaan pari paivaa plussauksen jalkeen ja han yritti kovasti tarjota mulle juotavaa, enka siihen hataan keksinyt heittaa mitaan antibioottikuuria tms. En tieda onko mies kertonut aidilleen tai sisaruksilleen.
Meilla vasta 6+3 menossa, joten katsellaan missa vaiheessa kerrotaan sitten ihan "julkisesti".
Miehen seta tietaa myos, tuli vahan puun takaa kun menimme kaymaan pari paivaa plussauksen jalkeen ja han yritti kovasti tarjota mulle juotavaa, enka siihen hataan keksinyt heittaa mitaan antibioottikuuria tms. En tieda onko mies kertonut aidilleen tai sisaruksilleen.
Meilla vasta 6+3 menossa, joten katsellaan missa vaiheessa kerrotaan sitten ihan "julkisesti".
Meillä ensimmäinen tulossa, ja ollaan jopa mietitty että ei kerrota kenellekään ennen kuin on käyty nt-ultrassa :) Pelottaa, kun keskenmenot niin yleisiä, että ei turhan aikaisin kuuluta kaikille ja sitten joudu perumaan koko asiaa, joka varmasti olisi hyvin kipeä. Mietityttää myös, ettei sitten läheinen perheeni suutu siitä etten aiemmin kertonut..?