Milloin kertoa raskaudesta...

Saaga_maria meillä sama homma neljäs tuloillaan ja tiedän että sama homma edessä ihmiset eivät ymmärrä ja ihmettelevät että mikä järki, mut itse miehen kanssa näin tahdottiin ja onnellisia ollaan asiasta :)

Sent from my C2105 using Vau Foorumi mobile app
 
Tsemppiä mirtzi06! se on niin ikävää kun itse on onnellinen, mutta muut vaan taivastelee ja voivottelee. Jotkut ovat avoimesti pahoillaan :O
 
Me kerrottiin äideille heti plussauksesta :) Lisäksi yhdelle ystäväpariskunnalle kerrottiin kun tuntui et on pakko jollekkin saada hihkua :) Yks työkaveri kans teitää kun sinä aamuna kun teintestin olin niin intona etten pystynyt olla töissä kertomatta :D Nyt muille ei vielä oo kerrottu, mutta varmaan ar-ultran jälkeen (11.9) kerrotaan sit lisää :)


Sent from my iPad using Vau Foorumi
 
Oon kertonu parille kaverille ja pikkusiskolle.Kakkosen ja kolmosen facebook mammaryhmät tietää myös :D

Sukulaisille ei kerrota ennen ku pakko,arvaan etteivät tykkää..Meillä ennestään 10/06, 09/12 ja 10/13 syntyneet lapset.
 
Oon kertonut siskoille, äidille ja parille kaverille joiden kanssa on yhtä aikaa yritys ollut päällä. Luulen että nyt kerrotaan vähän useammille jo ennen ultraa, kun ekasta kerrottiin vasta ekan ultran jälkeen kaikille. Töissä en haluais vielä pitkään aikaan kertoa, koska vasta kk sitten palasin takas hoitovapaalta. Mutta saapa nähdä millaiset olot on että huomaako jotkut jo aiemmin.
 
Mä oon kertonut yhdelle työkaverille (ollaan kaksistaan tstos töissä niin tuntui et "pakko" kertoa :) )

Ja sit omalle äidille, heh, se oli kyllä niin yllättyny :D se on saanu pari päivää nyt sulatella, ei oo mitään puhunu asiasta.. :)
 
Sitä piti kysymäni, että koska ootte ajatellu lapsille kertoa?
Mä haluaisin esikolle kertoa, mut sit se varmaan kailottais jokaiselle vastaantulevalle :)
 
Mulla on vähän kinkkinen paikka täällä kotosalla kun nään anoppia monta kertaa päivässä (ja töissä kans navetalla) että miten salata raskaus kovin pitkään! Ja heti kun en haluaisi kertoa kun pelottaa kaikki mitä voi vielä sattua.. Miehelleni kerroin heti ku plussasin ja meidän lisäksi paras kaverini tietää myös. :) Ehkä yritän jotenkin selvitä sinne ekaan ultraan asti. Sitten voi kuveja näytellä :grin Se hankaloittaa aika paljon kans kun anopille maistuu viini tiuhaan nii se tarjoaa aina meillekki lasilliset että miten nyt ku en otakkaan enään? No antibiooteilla menee viikko seliteltyä mutta sen jälkeen..? o_O
 
Mä kerron lapsille vasta np ultran jälkeen. Ja sit heti lasten jälkeen kerrotaan vanhemmille ja sit pistetään myös ilmoitus facen kautta. ♥

Sent from my GT-I9305 using Vau Foorumi mobile app
 
Omat lapset on vielä niin pieniä, että niille kerrotaan rakenneultran älkeen tai sitte ku maha alkaa kunnolla näkymään.
 
Mä kerroin mun siskolle, ihanaa kun sai asian jonkun ("ulkopuolisen") kanssa jakaa :)) Muut lähimmäiset saa odottaa aikaseen ultraan ja tutut sitten myöhempään ultraan.
 
Mullakin tekis mieli kertoa, mutta kovin on nyt sellainen olo että siellä mikään kunnossa olo kun ei oireitakaan niin en kyllä kerro :sad001
 
Mä oon yrittäny keskittyy nyt töihin ja koiriini vaikka tulee näktä oireita kummiskin tuijoteltua. Varsinkin tämä väsy ja kuvotus kun vaikuttaa fiiliksiin vahvasti..
 
Voikun niin oiskin. Muistaa vaan vielä niin kuinka esikoisesta aikalailla tasan 2v sitte tuli yökkäiltyä ja oksennettua ihan kiitettävästi, töissä oli aina taskussa jotain että voi syödä ettei tullu huono olo ja kuin ei voinu maata mahallaan ku eka oli tissit kipeet ja sen jälkee kohtu pomsahti niin ettei kärsiny maata päällä.

Noh, ke neuvola ja sen jälkeen alkaa kohta ultra aikoja tuputtamaan niin sit selviää vähän lisää :) Hiljaa meinaan olla np-ultraan vaikka kovasti poltteleekin kertoa jo. Oon vähä pessimisti ei pety asenteella liikenteessä ja sekös miestä ottaa päähän...
 
Äitini tietää,yksi entinen työkaveri sekä pari kaveria..
Mitä luultavammin joku töissä aavistaa raskauteni kun mun on jatkuvasti alkanu tehdä häjyä kun on kaiken maailman eritteiden kanssa tekemisissä (hoitoalalla kun olen) ja kyökin ym :D Samaten nälkäkin on niin kova välillä töissä ett pyörryttää, eiköhän sen päälle päin näe ettei toisella ole kaikki hyvin. :D
Voi kun nyt edes ekaan neuvolaan mennes kukaan ei kyselis, sitte ehkä voisin jo kertoa jos olo edelleen yhtä huono.
Aiemmissa raskauksissa olen kertonut melkein heti töissäkin juuri sen takia kun on aina tehnyt niin lujaa häjyä, mutta nyt koitan pitää asian salassa niin kauan kuin vain voi.
 
Me ollaan mietitty yhdessä miten ja missä kerrotaan. Minun vanhemmille kerrotaan kun isä asuu virossa ja äiti 300km päässä mutta miehen suvulle ei kerrota mutta jis ja kun alkaa näkyä ja uskaltavat kysyä niin sillon voidaan kertoa. Anoppi on viimeinen jolle haluan kertoa, mukava anoppi muuten mutta kun on mielisairas niin rupeaa kuvitteleen kaikenlaista ja sitä soittelua ja tekstiviestittelyä en jaksa. Tiedän tuon tekstiviesti ja soittelu kohtalon siirä kun se kuuli että mun pikkusiskon toisella pojalla on napatyrä. Sieltä tuli vaikka minkälaista ohjetta; esim. mitä pitää tehdä ja kuinka lasta pitää roikottaa pää alaspäin että menee takas paikalleen. (?!??)
Anoppi on sairaseläkkeellä, ammatiltaan laitoshuoltaja mutta kun isoratas pyörii niin se on ollut lääkäri , ambulanssissa töissä, lakiniehenä, proffana, poliisina ja ministerinä. Anoppi myös pelkää että miehen kummitäti varastaa hänen ainoan miniän. Asuvat naapureina ja useammin ollaan kummitädin luona kuin anopin kun kummitäti on mieheni kasvattanut. Muutamille ystäville, jotka on tienny että viimein yritys on päällä, olen kertonut.
Mulla eikä miehellä ei ole mikään kiire kertoa koska on niin vaikea uskoa tätä muutenkaan todeksi, ja entä jos kaikki meneekin penkin alle ja raskaus keskeytyy, sitten selität ettei mitään vauvaa tulekaan.
 
Takaisin
Top