Kellitys
Piirimestaruustason postaaja
Hyvää naistenpäivää kaikille! :) Jos ei miehet meitä tänään tajua muistaa, niin muistetaan sitten edes itse itseämme! Ostetaan vaikka jotain oikein hyvää ja jätetään ne ukot ihan tyystin ilman.
Ei täälläkään mitään tunnu tapahtuvan vielä. Joitain pieniä tuntemuksia on, lähinnä menkkamaista jomotusta, kovettelua ja vihlaisuja. Koiran kanssa on ahkerasti lenkkeilty, välillä päästään varsin normaalia tahtia etenemään ja välillä pitää koko lenkki taapertaa vähän hitaammin, riippuen ihan siitä, miltä maha sattuu tuntumaan. Suonenvedot ärsyttävät edelleen päivittäin. Eivät nykyisin enää öisin vaivaa, mutta päivällä aina jossain välissä sitten niitä tulee ja ovat varsin kivuliaita. Viikonloppuna veti niin kovasti suonta oikeasta pakarasta, että jos lenkillä olisi sen tehnyt, niin olisi varmasti lähtenyt jalat alta. Nyt onneksi satuin seisomaan varsin tukevasti. Noh, tottuupahan koirakin emännän yhtäkkisiin kiljahteluihin. ;)
Shani: Miulla on ainakin tullut jo jonkin aikaa varsin nestemäistä valkovuotoa. Osaa olla ärsyttävää ja olenkin nyt tarkkaillut sitä vähän tarkemmin, ettei vaan ole lapsivettä. Mutta kyllä tuo ihan valkovuodolta vaikuttaa, vaikka voisihan siitäkin ehkä neuvolassa torstaina mainita.
Mie oon aiemmin ollut varsin luottavainen vauvan voinnin suhteen, mutta kun nyt neuvolassa viimeksi sanottiin, että pitäisi ruveta vähän liikkeitä tarkkailemaan ja tarvittaessa laskemaan, niin nyt sitten paljon herkemmin murehdin niitäkin. :/ Vauva liikkuu kyllä hyvin joka päivä, mutta tokihan sillä on lepohetkiäkin. Ja niiden aikaan helposti hiipii mieleen, että onkohan sillä nyt kaikki hyvin. Ärsyttää, kun tähän asti en ole tuosta stressannut. Eipä tuo stressaaminen varmasti tee hyvää vauvalle eikä verenpaineille.
Kovin kärsimätön olo miulla ei onneksi ole synnytyksen suhteen, vaikka tokihan se olisi kiva, jos ei hirveästi ainakaan yli menisi. (Eli älä please vauva synny isäsi enon ja tädin syntymäpäivänä, kiitos.) Nyt ei synnytyskään enää jännitä, vaikka sitä ajatteleekin. On jostain löytynyt se rauha, että kyllä siitä selviää ja se nyt etenee, niin kuin sen on tarkoitus edetä. :) On siis ihan hyvä mieli lähteä tänäänkin vähän ostoksille. Ajattelin myös leipoa pikkuleipiä tänään. Niistä pitäisi riittää sitten mussutettavaa vähän useammalle päivälle, mutta eihän sitä koskaan tiedä, miten ahneeksi sitä oikein rupeaa.
Ei täälläkään mitään tunnu tapahtuvan vielä. Joitain pieniä tuntemuksia on, lähinnä menkkamaista jomotusta, kovettelua ja vihlaisuja. Koiran kanssa on ahkerasti lenkkeilty, välillä päästään varsin normaalia tahtia etenemään ja välillä pitää koko lenkki taapertaa vähän hitaammin, riippuen ihan siitä, miltä maha sattuu tuntumaan. Suonenvedot ärsyttävät edelleen päivittäin. Eivät nykyisin enää öisin vaivaa, mutta päivällä aina jossain välissä sitten niitä tulee ja ovat varsin kivuliaita. Viikonloppuna veti niin kovasti suonta oikeasta pakarasta, että jos lenkillä olisi sen tehnyt, niin olisi varmasti lähtenyt jalat alta. Nyt onneksi satuin seisomaan varsin tukevasti. Noh, tottuupahan koirakin emännän yhtäkkisiin kiljahteluihin. ;)
Shani: Miulla on ainakin tullut jo jonkin aikaa varsin nestemäistä valkovuotoa. Osaa olla ärsyttävää ja olenkin nyt tarkkaillut sitä vähän tarkemmin, ettei vaan ole lapsivettä. Mutta kyllä tuo ihan valkovuodolta vaikuttaa, vaikka voisihan siitäkin ehkä neuvolassa torstaina mainita.
Mie oon aiemmin ollut varsin luottavainen vauvan voinnin suhteen, mutta kun nyt neuvolassa viimeksi sanottiin, että pitäisi ruveta vähän liikkeitä tarkkailemaan ja tarvittaessa laskemaan, niin nyt sitten paljon herkemmin murehdin niitäkin. :/ Vauva liikkuu kyllä hyvin joka päivä, mutta tokihan sillä on lepohetkiäkin. Ja niiden aikaan helposti hiipii mieleen, että onkohan sillä nyt kaikki hyvin. Ärsyttää, kun tähän asti en ole tuosta stressannut. Eipä tuo stressaaminen varmasti tee hyvää vauvalle eikä verenpaineille.
Kovin kärsimätön olo miulla ei onneksi ole synnytyksen suhteen, vaikka tokihan se olisi kiva, jos ei hirveästi ainakaan yli menisi. (Eli älä please vauva synny isäsi enon ja tädin syntymäpäivänä, kiitos.) Nyt ei synnytyskään enää jännitä, vaikka sitä ajatteleekin. On jostain löytynyt se rauha, että kyllä siitä selviää ja se nyt etenee, niin kuin sen on tarkoitus edetä. :) On siis ihan hyvä mieli lähteä tänäänkin vähän ostoksille. Ajattelin myös leipoa pikkuleipiä tänään. Niistä pitäisi riittää sitten mussutettavaa vähän useammalle päivälle, mutta eihän sitä koskaan tiedä, miten ahneeksi sitä oikein rupeaa.