Maaliskuun meiningit

Meillä oli vauva vaiheessa silleen vähän aikaa, et irrotettiin muutamat pinnat kokonaan pois. vauva ei kääntyilly vielä sillon.. pystyin hyssyttelemään siitä "rakosesta" ja silittelemään. pinnasänky oli siis meijän sängyssä kiinni.

Sitten oltiin silleen, olikohan tyttö n.10kk et meillä oli se seuraavan mallin sänky tytöllä ihan meijän sängyn vieressä ja jonki verran tyty maltto siellä nukkuu itekseen... usein kyl kaivautu iholle.. :grin

Tapojahan on niin paljon kun on lapsia ja perheitä :)
 
Pirtee aamu.... kurkku on niin täynnä limaa, että heräsin kuudelta keittään teetä että sais sen ees jotenki irtoon kun ei pystyny enää nukkuun. Aattelin et pääsen sen jälkee takas nukkuun mut tuskin, ku koiratki nyt sit vaatii päästä ulos ku huomas et oon ylhääl. Ja kanatki alko huutaan. Taidan keittään suoraan perään aamukahvit ja alkaa vaik... siivoon :rolleyes:
 
Mä heräsin 3lta käymään vessassa. En saanu enää unta, ku iltapala jäi kevyeksi, ni piti nousta syömään. Puoli purkkia ananasta ja hörppy kaakaota ja takasi petiin.Viiden aikaan olin vielä hereillä, sit jossain vaiheessa nukahtanu ja poika herätti seiskalta..
Oli tarkotus mennä aamusta salille, mut eipä sit napannu.. Päätettiinki lähtä mökille makkaran paistoon, ku kiva ilmaki! Otin varulta sukset mukaan, jos siellä pystys vähän käymään.
 
ankeita aamuja siis muillakin. en ees muista millon viimeks olisin vaan sammuttanu herätyskellon ja jääny odottamaan torkkua... o_O
Navetassa tuntu, et kun vaan pois selviin niin kaikki on hyvin. Onneks emännän kans meni sit kahvilla räpättäessä taas maan ja taivaan väliltä niin piristi kummasti :p
 
Tuosta pinnasänkyasiasta; jos mä nyt hommaisin pinnasängyn niin se olis alla olevan linkin tyylinen. Eli sitä laitaa pystyisi vähän laskemaan ja pystyisi helpommin nostamaan vauvan omaan sänkyyn. Mutta meillä on jo pinnis, mutta sen saa vain kahteen tasoon ja yhden sivun saa halutessaan kokonaan pois, mutta sellaisena ei ollut koskaan käytössä.

http://www.muksutalli.fi/LILLY-pinnasanky

Ne keinutassut aion kyllä hommata!
 
Åke, ihana kuulla, että mahalle höpöttelijöitä on muitakin. Itse huomaan kommentoivani ötökälle hänen potkujaan ja möyryämistään. En ehkä joka päivä mutta kuitenkin. Tai sitten kommentoin isin tekemisiä tyyliin "kato nyt tota iskää...". :grin
 
Nyt ois takana aktiivinen viikonloppu! Vauvan huone on saatu kokonaan valmiiksi. Tehtiin siis extreme- remontti sinne (uusi lattia, kattopaneelit, seinät, tapetit, sähköt).Kaikki sähköt on vedetty suojatusti piiloon,ettei vauva pääsee niihin käsiksi ja muutenkin turvallisuuteen ollaan panostettu.
Tänä viikonloppuna pääseekin,sitten ikeaan ostelemaan huonekaluja ja loput ostetaan sitten sotkasta ja askosta. Meille tulee siis kaikki uudes huonekalut tähän huoneeseen. Mitään vanhaa ei ole eikä tule.
Eilen vielä nikkaroitiin miehen kanssa ulos portaisiin rattaille ramppeja. Nyt pääsee sitten turvallisesti ulos ja sisään.
Onhan tässä hommaa riittänyt,mutta kyllä nyt on kiva,kun kaikki on vimpanpäälle!
 
Muokattu viimeksi:
Oon kans miettiny tota, että miten meillä tullaan kulkemaan vaunujen kanssa sitten... etuovesta ei pääse, koska siinä on portaat. Joudutaan varmaan kiertämään takaoven kautta joka kerta jos vaunujen kanssa haluaa sisälle tulla :P Ulkonakaan ei ole niille muuta paikkaa kuin terassi (ei lämmintä varastoa tms).
 
åke,
meillä ei ole kyllä mies mitenkään kovin huolehtiva tuollaisista. Tosin eipä mun täällä kotona nyt tarvitse mitään kovin ihmeellisiä juttuja nostella tai minnekään korkealle sen kummemmin kiivetä.

Töissä osa työkavereista sanoo että nyt alas sieltä tikkailta tai että et kyllä nosta sitä pöytää / laatikkoa yksinäsi...
osaa sitten taas ei voisi vähempää kiinnostaa vaikka kuinka kiipeilisin tikkailla lamppuja vaihtelemassa (hallimainen, korkea tila) tai nostelisin yksinäni monta rullakollista painavia laatikoita.
 
Mä oisin itte ollu pari viikkoo sitten ukon kans kantamas pesukonetta, mut eipä tuo siihen suostunu ja näppäränä miehenä keksikin sitten hyvät kuljetuskeinot että ei tarttenu mun kantoapua. Ja kylhän tuo muutenkin on aina vähä huolissaan kun esim. jäin maalaan kattoo kun hän lähti töihin niin kauhisteli etten vaan putoo sielt tuolita ja huolehti et puhelin on lähellä ja kaikkee sellasta.. :)
 
meillä kans on tuo kantamis kielto by äiti ja mies :)
Mies niin urhoollisena kanta kauppakassit sun muut,vaikka ite sanon aina,että kyllä mä voin ihan hyvin kantaa myös itse. jos käyn kaupassa yksikseni,niin ihan normisti olen kassit autoon kantanut. ei mulla tuo kantaminen ole mitään oireita ole aiheuttanut.
Meiän äiti sitten taas ei antais mun kantaa yhtään mitään,kun huolehtii kokoaika. Samoin viimeksi tänään,kun soiteltiin,niin kerroin remontin valmistumisesta,niin sitten tuli jo huoli,että oletko kiipeillyt ja oletko kantanut maalitonkkia..jne. jne. nyt kun sanoin,että aletaan pikkuhiljaa laittamaan tavaroita paikalleen vauvan huoneeseen (tällähetkellä tavarat säilytyksessä yläkerrassa),niin tuli sellainen palopuhe,että anna vaan mihes kantaa ne tavarat alakertaan.laittele sä vaan ne kevyimmät paikalleen..
Joo no ihan kiva,että huolehditaan!
Itse mainasin kyllä tässä pikkuhiljaa sitten,kun jään töistä ensin lomalle ja sitten äitiyslomalle, niin sen aikana laitella vauvan huonetta kuntoon ja pestä vaatteita jne. onhan tuota hommaa ihan riittävästi! :)
 
Meillä on tuo kiipeily "kielletty". Ainakin verhojen laittaminen, mut kyl mä esim keittiötikkailla saan kavuta kaapille tms.
Anopin kautta totaali kielto kissanpissahiekkaan - mies vaihtaa. piste.
Töissä osa pohtii jaksanko / kykenenkö kaikkiin hommiin, mut en mä ite ainaka osaa ihmeemmin rajottaa mitään. Aggressiivisimpia asukkaita mieluusti välttelee mut ei muuta...

Oi ihanaa kevättä, parina päivänä jo harvavoinu kukkapenkkejä. Ja täytys alkaa v-lopuks suunnitteleen lapsosen synttäritarjoiluja...
 
Joo mies on heti helimessä kun kiipeän edes emännänjatkon ensimmäiselle askelmalle :) Töissä joudun jonkin verran nostelemaan raskaita paketteja, mutta nyt oon joutunut pyytämään työkaverilta apua, koska nostelut tuntuvat erittäin epämiellyttäviltä & laukaisevat supistukset. Kotona jouduin pyytämään miehen kauppakaveriksi tavaroita kantamaan pahimmassa vaiheessa, mutta nyt selviän taas itsekin :) Kynnys pyytää apua on huomattavasti madaltunut!

Ajoin eilen polkupyörällä, jihuu :smiley-bounce013 Mutta ai kamala, miten huonoksi kunto on päässyt! Mutta vihdoinkin pystyn tekemään jotain jossa vähän hengästynkin, vaikka aika iisisti piti ottaa. Eikä edes paikat ole olleet kipeät tänään! Meidän pitäis opettaa meidän tyttökin ajamaan pyörällä, mutta tuntuu mahdottomalta tehtävältä. Jostain syystä on alkanut pelkäämään ihan kauheasti kun edes puhutaan pyöräilystä. Itkee vain ettei halua..
 
Mäkin olen huomannut,että hengästyy ihan joka jutusta mitä yritää tehdä. Aluksi luulin,että kunto ois huonontunut tosiaan noin pahasti tässä ajassa,mutta kun otin aiheen esiin viime neuvolassa niin tätsy kertoi,että syy toden näköisesti ihan normi,eli kun verimäärä kropassa on kasvanut niin tässä ollaan samalla korkeanpaikan leirillä koko raskausaika.Eli ihan normaalia tämä hengästyminen siis on.Pitäis vaan jaksaa enemmän liikkua,kun ei ole tullut käytyä kävelylläkään nyt koko viikkoon, ettei vaan ihan rapistuisi tässä :)
 
Muokattu viimeksi:
Haha, joo siis hengästynhän mä jo siitä kun kävelen autosta sisälle :grin Mutta tuosta pyöräilystä tuli sellainen fiilis, että jotain hyötyäkin oli liikunnasta! Mä oon liikkunut viimeksi noin kk sitten kun kävin parin kilsan kävelylenkillä :confused:
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top