Lokakuun höpinät!

ehkä sun pitäis varata aikaa perhetyöntekiää että voit erikseen opiskella.

se on raskasta opiskella ja pienten lasten kanssa , jonka vuoksi mun siskokin lopetti kesken ja kokeilee vuoden päästä uudestaan.
siskoni totesi että lapset siitä tulee muuten kärsimään.
pienet lapset ja opiskelu ei ole koskaan sopiva yhistelmä.


 
Pienet lapset ja koulu ei ole koskaan sopiva yhdistelmä? Itse jatkoin sykysyllä opintojani aikuisopintoina ja näin ollen minulla on koulua tiistai ja torstai iltaisin klo 17.15-20.30 ja launaina klo 8.30- 14. Joka viikkoa ei ole edes 3krt/vk. Meillä tuo ei ole tuottanut mitään ongelmia, kun mies on tuolloin kotona lapsenvahtina. 
 

juu olihan mun siskollakin mies kotona hoitamassa mutta mies muuten kävi töissä, aikaa ei jäänyt lukemiseen   ja ohan hän aikaisemin lukenut lakin kuin myös pienilapsi mutta,koska mies oli armejassa. sai tukea kyllä onneksi lähipiiriltä mutta kaikki oli sitä mieltä että kyllä äidin oisi ihan pitänyt myöhemmin mennä lukio.

 kuin myös silloin kun molemmat vanhemmat opiskeli vaikka poika kävi päiväkodissa oli. niin lapsi kärsi vanhempien väsymyksestä.

olen itsekkin menossa vuoden päästä kokeilemaan etälukioo.
rauhallisella tahdilla koska pienet lapset tarvii sitä vanhemman aikaa/tai vakinaista yksittäistä hoitajaa(suositeltu 3 ikävuoteen).
itse en usko että onnistuu mutta valmis olen lopettamaan jos ei toimi suunitelma, ihan vaan kaikkien terveyksien takia.
 
tukeja tarvii paljon lähipiiristä mutta jos ei saa, niin silloin vaihtoehot on vähäset.


 
Onhan sitä ennenkin opiskeltu ja saatu lapsia eikä ne lapset siitä sen enempää ole kärsineet :) mun äiti opiskeli paljon silloin kun mä ja mun veli oltiin ihan pieniä enkä mä kyllä muista että siitä oltais kärsitty. Enemmän siitä on kärsitty kun isä homehtui autotallissa milloin minkäkin projektin parissa. Eipä paljon perhe-elämä kiinnostanut! Asiasta kotidopplereihin, mua niin houkuttelis tuo kotidoppler mut ei voi millään nyt panostaa siihen, pakko päästää rahaa. On veromätkytkin vielä maksettavana! Saas nähdä mitä joululahjojen suhteen tänä vuonna tehdään. Onneks parin viikon päästä alkaa pidempi sijaisuus, sitten on ainakin hetkeksi säännölliset tulot :)
 
Meillä poika oli n.10kk kun minä jatkoin opintoja ja en usko, että tuo kärsii jos olen muutaman tunnin viikossa pois kotoa. Saa isä ja poika yhteistäaikaa. Meillä mies on myös päivät töissä ja minä opiskelen päivisin sen minkä pystyn, enkä ota siitä mitään stressiä. Keväällä ajattelin myös opiskella, kun koulu loppuu toukokuun aikana ja jos lapsi syntyy ennen koulun loppua, niin tarkoitus on käydä tekemässä kokeet. 
 
Hmm. En myöskään allekirjoita, etteikö opiskelu ja lapset sopisi yhteen. Riippuu ihan ihmisestä ja kyseisen perheen tilanteesta. Itse sijoitan opiskelun tosiaan lapsen nukkumisaikoihin ja toisinaan kun mies tulee töistä niin otan oman ajan lukemiselle. Fiiliksen mukaan kuitenkin. Viime keväänäkin tein kirjatenttejä kotiäitiyden ohella, eikä silloin ollut ongelmaa. Poika oli juuri oppinut nukkumaan pidempiä unia, eikä illalla nukahtaminen ollut vaikeaa. Nyt on painetta aika paljon enemmän, koska teen kurssia lukupiirinä (ja on muuten ihan saatanallinen kurssi) eli olen vastuussa myös toiselle ihmiselle. Onneksi ollaan jo loppusuoralla. Ja mieheni on mahdollisesti viimistä viikkoa nyt töissä, joten taas helpottaa.

Mielenkiintoista, että tuo aihe kiinnitti enemmän huomiota kuin tuskani uhmaikäisen äitinä :D Ja p.s. tänään meni päikkärit ajallaan ilman taisteluita, joten tämä uhmisvaihe alkaa taas helpottaa, I hope. Ei kyllä napannut toi lukeminen tänään ;)
 
Niin, se lapsen kärsiminen on varmasti siitä kiinni kuinka väsyneitä/stressaantuneita vanhemmat sitten ovat opiskelujen aikana. Mikäli tuntuu, että opiskelut sujuu ja jaksaa lisäksi vauvan/lapsen kanssa touhuta niin mikäs siinä. Toki on päiviä jolloin väsyttää enemmän eikä pysty olemaan niin läsnä kuin yleensä ja kiukuttaakin siihen päälle, mutta jos hermo on tiukalla jatkuvasti niin voi miettiä onko elämässä liikaa sillä hetkellä.
Joillekin äideille "pako" opiskeluiden pariin voi olla se henkireikä ja erittäin toimiva ratkaisu kokonaisuuden kannalta, joten annetaan jokaisen tehdä asiat tavalla joka sopii itselle ja omalle perheelle.

Pakko vähän tuulettaa! Mun pahoinvoinnit tuntuvat väistyvän pikku hiljaa ja oon päässyt jo lenkkeilemäänkin! Ainoa vaiva on jumalaton väsymys. Heti kun aamulla silmät saa auki, niin jo miettii koska pääsee uudestaan nukkumaan!

Meillä ei ole kotidoppleria eikä olla hankkimassa. Käyn sitten neuvolassa kuuntelemassa sydänääniä jos pelkotiloja ilmenee. Esim. tänään :) Kaikki oli hyvin ja sydän sykki 145 krt/min. Muistaako kukaan mitä noista sykkeistä ja sukupuolesta sanottiin? Oliko niin, että pojalla on matalampi syke ja tytöllä korkeampi vai päinvastoin? Kun eikö niistäkin pystynyt jotain sukupuoliennustusta tekemään? :)
 
ja ps. pääskyselle vielä: Tiedäthän mitä sanotaan lapsen uhmista: ne alkaa siinä 1-2 vuotiaana, jatkuvat läpi kolmen ja neljännen ikävuoden. Viidennen vuoden puolessa välissä on 2 viikon jakso jolloin lapsi ei uhmaa, mutta sen jälkeen tulee tasainen kuuden/seitsemän vuoden uhmakausi, joka päättyy kun lapsella alkaa murrosikä... :D :D

Heheh, helppohan se on nyt munkin naureskella, mutta muistan useamman kuin yhden kerran kun naama raivosta punasena on saanu vääntää yhtä raivokkaan taaperon kanssa. Ja en yhtään epäile, ettei tapeltais taas illalla tarhasta tullessa vaatteiden riisumisesta, käsien pesusta, syömisestä, ulos lähöstä jnejnejne... Eli tsemppiä ja lehmän hermoja sinne vaan!
 
^Pojilla joo sanotaan olevan matalampi syke. Meillä oli esikoisella koko ajan just tota 140 luokkaa.

Mä jatkoin opiskeluja, kun poika oli 2kk. Kävin noin kerran viikossa luennolla, jonka ajan poika oli anopin kanssa. Tehtävät ja lukemiset hoidin lähinnä pojan unien aikaan. Pikku vauva nukkuu paljon (silloin kun ei ole koliikkia tms), joten ihan hyvin opinnot sujuivat. Mutta täytyy sanoa, että onneksi oon opiskelujen siinä vaiheessa ettei ole enää mitään matematiikan tai fysiikan peruskursseja, jossa on lukemista ja tenttejä enemmän kuin laki sallii :)

Tsemppiä Pääskyselle! Musta tuntuu, että meilläkin noita kausia tulee aina kun on juuri päässyt hengähtämään, että nukkuminen sujuu.

 
Kymmenen päivää kestäneen ripulin / mahataudin jälkeen -onneksi- tänään nähtävissä valoa tunnelissa.. Huomasin, että raskaus ja selittämätön ripulointi lienevät huonoin yhdistelmä ikinä; sinua ei haluta synnytyssairaaloihin, koska olet riski muille, mutta ei myöskään tavalliseen sairaalaan, koska siellä kaikki muut ovat riski sinulle ja sikiölle. Yritä siinä sitten selvitä :) No, lukemattomien verikokeiden ja näytteiden ja kahden nesteytyksen jälkeen näytäisi tauti talttuneen. Viimeisiä tuloksia odotellessa.. (helpotuksen huokaus - toivottavasti ei ennenaikainen kumminkaan)
 
 
Pakko tulla kans tuulettamaan kun mies sai uuden työpaikan :) tai oikeestaan toisen työpaikan mutta kun vanha työ on niin epäsäännöllinen niin saa vähän lisätienestejä :)
 
Kiitos Tuik, inhimillistähän se vaan on, että joskus se hermo pettää kun mitään ei voi tehdä yksissä tuumin. Haluaisin nähdä sen vanhemman, joka ei ikinä hermostu, korota ääntään lapsilleen jne. Toivon vaan, että kun on aika rauhallinen perusluonne, niin noi uhmatkin pysyis joten kuten siedettävinä, kuten tähän asti. Nyt on ollut kaksi sellasta pätkää, kun on pakko tehdä kaikki päin vastoin. Omia hermoja lepuuttaa myös se, etten kaikesta pingota. Jos jonain iltana en jaksa väitellä kylpyyn menosta, niin ollaan sitten menemättä. Se ei ketään vahingoita. Poika ei myöskään halua ikinä vaihtaa vaatteita (yöpaidasta päivävaatteisiin jne.) niin sitten välillä mennään päikkäreiden ylikin vielä yökkärissä. Niin sanotusti valitsen taisteluni ;)

Noista sykkeistä, ne erot sukupuolten välillä ilmeisesti on havaittu vasta siellä viimisillä viikoilla.
 
Mennään nähtävästi ihan samoilla viikoilla (: Täälläkin 13+2 tänään.
Mulla kans koulua ja huhtikuussa jäisin äitiys lomalle, enkä oikeastaan pahasti pane pahaksi.

Mulla on nyt ollut työ harjottelu ja on älyttömän mukavat lapset ja ip-kerho muuten oon tykänny, mutta jostain syystä mulle ei nappaa yhtään toi töissä käyminen nyt..:O

Oon nyt ollu pari päivää sairaslomalla ja olo on ollut mainio.
Kaks viikkoa vielä pitäis kestää, niin "pääsee" taas kouluun :D.

Mun opiskelujen puolesta tää kyl on huono niitti tää muksu, vaikken yhtään pane pahaksi :D
Oon just ollu 2 vuotta tauolla opiskelusta ja näyttää valmistuminen aina vain venyvän ;)
(ja just tänä syksynä aloitin ja oonki ollut paksuna koko syksyn :D)
 
Mennään nähtävästi ihan samoilla viikoilla (: Täälläkin 13+2 tänään.
Mulla kans koulua ja huhtikuussa jäisin äitiys lomalle, enkä oikeastaan pahasti pane pahaksi.

Mulla on nyt ollut työ harjottelu ja on älyttömän mukavat lapset ja ip-kerho muuten oon tykänny, mutta jostain syystä mulle ei nappaa yhtään toi töissä käyminen nyt..:O

Oon nyt ollu pari päivää sairaslomalla ja olo on ollut mainio.
Kaks viikkoa vielä pitäis kestää, niin "pääsee" taas kouluun :D.

Mun opiskelujen puolesta tää kyl on huono niitti tää muksu, vaikken yhtään pane pahaksi :D
Oon just ollu 2 vuotta tauolla opiskelusta ja näyttää valmistuminen aina vain venyvän ;)
(ja just tänä syksynä aloitin ja oonki ollut paksuna koko syksyn :D)
 
Mennään nähtävästi ihan samoilla viikoilla (: Täälläkin 13+2 tänään.
Mulla kans koulua ja huhtikuussa jäisin äitiys lomalle, enkä oikeastaan pahasti pane pahaksi.

Mulla on nyt ollut työ harjottelu ja on älyttömän mukavat lapset ja ip-kerho muuten oon tykänny, mutta jostain syystä mulle ei nappaa yhtään toi töissä käyminen nyt..:O

Oon nyt ollu pari päivää sairaslomalla ja olo on ollut mainio.
Kaks viikkoa vielä pitäis kestää, niin "pääsee" taas kouluun :D.

Mun opiskelujen puolesta tää kyl on huono niitti tää muksu, vaikken yhtään pane pahaksi :D
Oon just ollu 2 vuotta tauolla opiskelusta ja näyttää valmistuminen aina vain venyvän ;)
(ja just tänä syksynä aloitin ja oonki ollut paksuna koko syksyn :D)
 
Onnea !!(:
Täällä mies sai työpaikan seuraavaa päivänä kun saatiin tietää että odotan :)
Tosin tammikuuhun asti näillä näkyminen, mutta 10000 kertaa parempi kuin ei mitään :)
 
Pätkis87 : kyllä siellä perheessä kärsi mukelo kun vanhemmat kävi koulua koska he riiteli kun kummallakin oli läksyjä, kotihommatkin piti ja lasta hoitaa. Ne oli väsyneitä. Kyllä aina jonkun on hyvä olla auttamassa jos opiskelee pääsääntösesti. Ei sitä voi kahessa paikkaa olla. Meillä vanhimmainen joutui päiväkotiin 2,5 v koska riideltiin paljon ja olin raskaana. Isäntä oli yö töissä 12-13 tuntia ja mun pää oli hajoomassa väsymyksestä ja poika kärsi myös päiväkodissa koska oli vanhin vauvaryhmässä häneltä odotettiin enemmän. Häntä eristettiin jatkuvasti ja kerran ei edes pihalle päässy kun ei eristyksessä pukenut vaikka vauvaryhmässä pitäisi auttaa ja tukea. Pistettin erikseen syömään kaikkee typerää. Pyysin siirtoo vanhempaan ryhmään kun saisi sieltä mallia ja tukea hoitajilta mutt siirettiin nuorempi tyttö, pojan ryhmästä koska puhe luisti. Siellä ei luettu satua nukkumaan menessä vaan musiikkia vaikka on tutkittu että tukee ja edistää satujen lukeminen puhetta. Mä olin heille aikamoinen riesa ja valitin helkutin paljon. Kerran sinne oli jätetty yksin poika ja se leikki yksikseen siellä, ovet auki ja viereisessä huoneessa jossa oli normaalisti toinen ryhmä, nämä harjoitteli kevätjjuhliin siellä. Pyysin poikaani ottamaan poikaa kädestä kiinni ja johdatin ne sinne ja sanoin en tiedä miksi Leikkii viereisessä huoneessa, onkohan joku isi huomaamattaan jättänyt sinne. Ne sano :ei kun se oli siellä jäähyllä. Eli siis alle 3v jäähyllä yksin viereisessä huoneessa, ovet selkosen selällään ilman minkäälaista valvontaa. siellä päiväkodissa oli kyllä kummalliset touhut ja onneksi saatiin siirto pois, koska pojallani todettiin viivettä puheessa. Poikani on nyt 5v ja eilein kyseli vanhoihin riitoihimme miksi? Vanhassa kodissa riideltiin, miksi isi valehtelee? Vastasin ettei isi halunnut kertoo totuutta koska se pelkäs satuttavansa äitiä, jolloin jätti kertomatta. Ja kysyin pelottiko sinua (vaikka me ei tapeltu vaan enemmän henkistä vahinkoo tapahtu ja huutamista isi ja äidin välillä) Vastaus oli:pelotti Lapseni luottaa minuun, käy vielä läpi asioita ja hakee ymmärrystä asiaa koska pystyyparemmin käsittelee.
 
Rosytar: jos nyt viittaan tuohon Tuikin viestiin nro 104, niin siinähän se pointti on. Jos opiskelut stressaa liikaa niin pitää miettiä, onko järkevää siinä tilanteessa haalia itselleen niin paljon. Ihan sama oikeastaan mistä asiasta on kyse, vaikka olisi työt kyseessä. Jos on liikaa lautasella, se stressaa, olkoon se sitten opiskelut tai mitä sitten onkaan. Mutta siinä tilanteessa syynä ei oo itse opiskelu, vaan stressi. Kuten Tuik sanoi, joillekin opiskelu voi olla mukava irtiotto siitä arjesta, joillekin se on liikaa. Se, että joitakin opiskelu stressaa, ei tarkoita sitä, että kenenkään ei kannata opiskella, koska se stressaa kaikkia liikaa. Ja totta kai se on aina kaikille perheille eduksi, jos on joskus joku auttamassa, että saa hiukan joskus vapaatakin vauva-arjesta.

Pointti tehty selväksi ehkä jo? :D
 
Pätkis87: itse usko ettei opiskelu siis pääsääntöinen opiskelu ei kannata lapsen alle 3v. Jos ei ole vakinaista hoitajaa Mutta jokainen hoitaa lapsensa ja varmasti tietää, mikä omalleen lapselleen parhaaksi. Minun siskoni kysyi minusta perhepäivätyöntekiää että voi tuoda minulle hoitoon lapsensa mutta en tiedä kannattaako nyt vielä ruveta palkkaan työntekiää ja lisää n. 3 lasta ( lasten iästä kii). Mutta niin vähän tietoo päiväperhetyö jutuista, tarviiko sittenkään olla muita hoitajia lisää palkattu? tarviiko sittenkin olla myös ammatti siihen taustana, niinkuin päiväkodissa? Mutta ohan nokialla on ryhtynyt koti-äitejä perhepäivätyöntekiäksi Mutta mietin kevyempää vaihtoehtoo, miten tuo hänen hoitotuen siirtäminen sitten vaikuttais, mun tuloihin. Eihän mulla sinäänsä ole mihinkää kiire kun vauva tulee ja hoituisi hänen poika tuossa rinnalla muiden lasten kanssa ja kyllähän hän kehittyis nopeammin kun on rinnakkaista tukea lapsistani.? Ja tärkeintä mulla mies nyt tukemassa lasten kanssa.
 
Takaisin
Top