Hemmetti mikä aamu.. Onneks on paja kiinni tänään. Aamulla ku heräsin oli helvelittisest menkkakramppikivut, ylävatsa sattui ja oksetti. Kyllä se siitä sit laantui jonkin ajan päästä. ku miehen lähdettyä töihin menin takas sänkyyn. Ku heräsin uusiks, ni taas ihan sama juttu. Kivut ja krampit oli taas päällä, täl kertaa kesti vähän kauemmin, et hellittää. Tälläkin hetkellä vatsa on todella pinkee, ellei jopa kova. Ihan ku tökkis kunnolla jännitettyi vatsalihaksii. Ei pientäkään joustoo. Kipuja ei onneks oo. Tarttee seurata tää viikonloppu, ja jos joka aamu on tämmöstä / kivut tulee kesken päivän, ni sit soitan neuvolaan. Tyyppi onneks on eläväinen ja ilmottelee ittestään koko ajan :) Arvasin, ettei loppuraskaus mee niin kivuttomasti ku alku
Parisuhteista sen verran, et vaikka oma isä ei ollutkaan mikään mukava tapaus lapsuudessa, ni silti oon aina ihannoinut omien vanhempien parisuhdetta. Ne puhuu kaikesta, pystyy kuittailee/vittuilee toisilleen (ei siis loukatakseen) ja muutenkin viihtyy hyvin yhdessä, ja haluaa tehdä kaikkee yhdessä. Oon onnellinen, et sain ittelleni samanlaisen parisuhteen.
Isoin ongelma mulla oli, et oon hyvin määrätietoinen, enkä siedä käskyttämistä, ni miehet pelkäs mua. En mielistellyt, enkä sietänyt sovinistisia juttuja, vaan annoin itte samalla mitalla takasin. Onhan mua luultu lesboksikin sen takia xD Ja oonhan mä appiukon painajainen, ku anoppi on semmonen hiiri, et pakenee kaikkii tilanteita, eikä suostu edes keskustelemaan asioista. Veikkaan, et nekin on enää yhdessä velkojen takia. Pahasti sanottu, mut mies sanoi ton eka :P