Minni-Iines, tuo saikun ottaminen riippuu aika paljon siitä, että mitä teet työksesi ja kuinka huonossa kunnossa olet.
Mun pahimmassa vaiheessa en olisi pystynyt tekemään minkäänlaista työtä. En olisi pystynyt edes menemään lääkärille, vaan olisin mieluummin ottanut potkut. Olo oli kuin ruokamyrkytyksen saaneella. Onneksi olen yrittäjä eikä mun tarvitse stressata sairauslomatodistuksia.
Vielä lievämmässäkin vaiheessa ongelmana oli pystyssä pysyminen. Kävelin taaperotahtia, ja jouduin istumaan vähän väliä ihan omassa kodissanikin, joka on alle 50 neliöinen. Jos mulla olisi auto, ja jos työskentelisin vielä lastenhoitajana, olisin saattanut mennä töihin puhtaasti valvomaan lapsia. Mun entinen työkaveri teki just niin, että tuli töihin vain istumaan lattialle, ja ohjeisti lapsia sieltä käsin. Mutta siivoojaksi tai kaupan hyllyttäjäksi en olisi lähtenyt.
Ja silti en ole oksentanut kertaakaan. Olen tosin aivan varma, että jollen olisi elänyt superhidastetusti, olisi yrjö lentänyt monta kertaa päivässä. Edelleen liikkuminen aiheuttaa kuvotusta, mutta nyt se on jo niin lievää, että voin kävellä melkein normaaliin tahtiin, ja voin siivota ilman yökkäilemistä. Eli nyt pystyn elämään normaalisti huolimatta pahoinvoinnista.
Mun ystäväni, joka on lääkäri kertoi, että hän antaa herkästi sairauslomaa raskauspahoinvointiin. Hänen mielestään se on niin voimia vievää, ettei kenenkään pitäisi pakosti tehdä töitä silloin. Mutta on varmasti niitäkin lääkäreitä, jotka lähettää odottavat äidit itkevinä töihin.