Vanhempani saivat esikoisensa 24- ja minut 27-vuotiaina. Aitini on aina sanonut, etta he olivat todella nuoria, pennittomia ja etta kannattaa odottaa. Eli ole mikaan kiire, kannattaa vahan elaa ensin ja opiskella loppuun. Han sanoi myos, ettei halua nuoreksi isoaidiksi. :)
Tuskin aitini kuitenkaan tarkoitti yli kolmekymppiseksi odottamista, koska pienia vihjailuja on jo tullut. :) Odotan esikoistani syntyvaksi tana vuonna, olen 31 ja taytan 32 pari paivaa lasketunajan jalkeen.