Kolotukset ja voivottelut

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Schoko
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Muistan myös kun kävin esikoista odottaessa työpaikkalääkärillä joka totesi että ei hän tiedä mistä syystä voisi kirjoittaa mulle saikkua!? Kävin lääkärillä siis sen takia että olin niin väsynyt että meinasin nukahtaa pystyyn töissäkin, ja työpäivän jälkeen aina niin kipeä että loppuilta meni valittaen sohvalla maatessa. Työssäni jouduin seisomaan ja kyykistelemään ja kumartelemaan koko päivän. Tuo sitten kirjoitti viikon sairasloman masennuksesta. Ei vissiin ennen ollut tavannut raskaana olevaa naista.
Seuraavassa neuvolassa oli th ihan ihmeissään ja varasi ajan neuvolan lääkärille joka lopulta pisti saikkua äitiysloman alkuun asti kun oli alkanut olla supistuksiakin jo niin paljon.
Että neuvolan kautta vaan, nyt on ehdottomasti tärkeintä oma ja masun vointi! Mielummin on huono omatunto tekemättömistä töistä kuin siitä että lapsi syntyy liian aikaisin tai hänelle aiheutuu jotain ongelmaa sen takia että käy töissä eikä jaksa.
 
On tämä niin hehkeää, että... :P Tulin juuri suuhygienistin tarkastuksesta, jossa käyn puolivuosittain, sillä saan helposti hammaskiveä, vaikka miten hyvin suuta hoitaisi. Lisäksi niin monessa paikassa suositeltu, että käy raskausaikana tarkistuttamassa tilanteen. No, hammaskiveähän oli ja sitä poistettiin, mutta ENSIMMÄISTÄ KERTAA IKINÄ multa löydettiin KAKSI REIÄN ALKUA! Ja kiitos raskauden myös ikenet vuotavat herkemmin verta aiempaan verrattuna. Höh. Kaikkeen tämä raskaus altistaakin...

Nyt sitten odotan kauhulla, että koska tulee aika hammaslääkärille. Suuhygienisti suositteli melkein, että jos aika tulee lähelle synnytystä (mikä tod.näk.) siirtämään ajan synnytyksen jälkeiseen aikaan, että voi tarvittaessa ottaa magneettikuvatkin ja operoida huolettomammin (+ ei tee niin pahaa istua hammaslääkärin tuolissa). Pelkään muutenkin aina hammaslääkärissä käyntiä, niin kauhistuttaa, että mitä operaatiota noiden reiän alkujen kanssa tehdään. :(
 
Mile, ei se pikkureikien paikkaaminen oo paha juttu :) Menee nopeesti. Jos haluat asian pian pois alta, niin ainakin täällä päin saa ajan yksityiselle reilun parin viikon päähän. Mutta tietysti se on hieman kalliimpaa sitten. Toisaalta yksityisellä otetaan myös ne pelot ehkä paremmin huomioon. Minusta tuo hammaskiven poistaminen on vähintään yhtä ikävää kuin reikien paikkaaminen... En tiedä/muista, voiko puudutusainetta laittaa raskauden aikana. Tosin laitettiin mulle ainakin selkään luomen poiston yhteydessä, ja käsittääkseni se oli samaa ainetta kuin hammaslääkärin puudute. Hienoa, että sulla on hampaat hyvässä kunnossa.

Mulla on hampaat vähän hankalammat tapaukset. Päällisin puolin ne oli kyllä nyt kunnossa, mutta ennen raskautta tosiaan kun kuvattiin ym. siellä yksityisellä, niin siellä oli pari tapausta, jotka jätettiin vaan odottamaan seuraavaa käyntiä ja kuvausta. Ne on vähän sellasia aikapommeja, että koska särky iskee päälle :S Pelkään, että tulee jotain just loppuraskaudessa, mutta ei kai tässä voi kuin odottaa... Ei oikein voi lähteä "turhaan" niitä kuvauttamaankaan nyt raskausaikana (tarvittaessa voidaan kyllä kuvata kuulemma siten, että maha suojataan sellasella peitteellä). Ja nyt raskaus onkin jo niin pitkällä, että eipä tässä mitään juurihoitoa tähän väliin enää haluakaan aloittaa. Toinen hammas siis on sellanen mitä uhkaa juurihoito ja toinen sellanen mitä uhkaa poistaminen :( Mutta ehkäpä ne siellä pärjää nyt vielä nämä muutamat kuukaudet.
 
Voi puuduttaa raskauden aikana! :) Tai itse kävin kylläkin ensimmäisen kolmanneksen aikana viimeisellä juurihoidolla. En sitten tiedä onko tilanne toinen jos mennään kolmannen kolmanneksen puolelle jo. Mut pikkureiät menee nätisti ilman puudutustakin ja hammaskiven poisto. Juurihoitoa en lähtis kokeilemaan ilman. Eikä varmaan lääkärikään.. :D
 
Jeka: Olen kanssasi samaa mieltä, työterveyteen ei kannata mennä. Multa ainakin mielen pahoittivat niin totaalisesti kun menin sairaslomaa kinuamaan kivuliaiden supistusten takia. Pelkäsin ihan hitosti että jos tää nyt tästä jatkuu niin käynnistyy ennenaikaisesti. "Raskaus ei ole sairaus, hehheh"... Mieheni päätti että hän yrittää jatkossa tulla mukaani aina kun vaan mahdollista.

Nyt pelottaa jo neuvolalääkärikin, jonka tapaan huomenna ensimmäistä kertaa, että mitähän se sanoo jatkosta vai menenkö töihin torstaina vielä yrittämään nyt 1,5 viikon saikun jälkeen :crybaby2 Mulle on tullut tässä saikun aikana vielä liitoskivut ja tuntuu että oikea nivunen on revähtänyt tai jotain, kun se on niin kipeä. Ja napaa koskee (???)
 
Mun mahaa kiristi koko päivän töissä tosi ikävästi. Ihoa ei kiristä mutta jotenkin vaan tuntui pahalta istua, maha tuntui kireältä, vähän niinkuin olis syönyt ihan hirveän ähkyn eikä oikein saanut henkeäkään. Lisäksi liitoskipuja oli aika lailla, kurjaa istua töissä koko päivä kun on tukala olla. Teen siis toimistotyötä enkä kauheasti ehdi nousta välillä muuta kuin sit kun menee tauolle...
 
elenna: Kävi tuo yksityinenkin mielessä, mutta ei taida nyt olla siihen varaa, kun on muitakin meno eriä ja oon tosiaan työttömänä tällä hetkellä. Ja tänään tuo suuhygienisti sanoi, ettei nuo nyt niin kiireellisiä ole, kun ovat vasta alkuja. Sanoi tosiaan, että harva lääkäri haluaa sen kummempia operaatioita tehdä raskauden viimeisellä kolmanneksella tai ottaa magneettikuvia, joista näkee tilanteen selvemmin (reiän alut piilossa hammasväleissä). Kaipa joku ne voisi tässä operoida, mutta taidan nyt odottaa kunnalliselle aikaa ja katsoa mihin kohtaan tulee ja toivoa, että pääsen sinne silloin ja ettei tilanne ole pahentunut paljoa. Viimeksi puoli vuotta sitten ei tosiaan ollut vielä muuta ongelmaa suussa kuin ainainen hammaskiviriesa (jonka poistaminen tosiaan on myös ikävää ja kivuliastakin), niin tullut tässä raskauden myötä nämä. Eikä nuo onneksi vaivaa mitenkään, ainakaan vielä... Toivottavasti sinullakin pysyy kivuttomana siihen saakka, kun hoitoon pääset! :)
 
Ei ole tarkoitus leuhottaa, mutta onneksi on YTHS. Kävin tänään juuri paikattavana, oli yhdestä hampaasta lohjennut palanen paikan vierestä. Suosittelivat sillä kunnallisen puolen valistuskäynnillä, että kävisin paikkauttamassa ennen synnytystä. Tuo valistuskäynti oli sinänsä ainakin mulle yhtä tyhjän kanssa (sai siinä toki kysellä jos kysyttävää oli ja sai myös ilmaisen pikatarkastuksen/hoidontarpeen arvioinnin), vaikka aikaa varatessa toisessa päässä oleva henkilö kuulosti olevan sitä mieltä, että käynti on kutakuinkin raskausajan tärkein juttu ja isän pitää ehdottomasti olla mukana (ei ollut).

Juhannuksen jälkeen olisi sitten sokerirasituksen kanssa samana päivänä hammaskiven poisto, tunnin aika suuhygienistille...tuota päivää odotan kuin kuuta nousevaa :D Mutta tuleepahan hoidettua...Hammaskiveä ei ole ennen raskautta poistettu, nyt sitä ilmeisesti on sitten tullut, kun kehottivat poistattamaan. Raskauden tuomia iloja tämäkin :D
 
AinoS: Huh, sullapa on tulossa oikee ilon päivä... :D Mutta älä pelkää, hammaskiven poiston kivuliaisuus riippuu myös tekijästä! Itseltäni on poistettu kerran ja oli vain pikkasen epämiellyttävämmän tuntuista kuin perustarkastus mutta mieheni taas tulee aina hammaskivenpoistosta aivan kipeänä ja suu turvonneena.. Toivotaan että sulle sattuu helläkätinen suuhygienisti. :)
 
Mua lähinnä tuossa hammaslääkärissä inhottaa se tunne, että kohta menee leuka sijoiltaan. Eilenkin piti purra vastaan koko ajan, enkä viitsinyt ihan auki pitää koko aikaa, kun toiselta puolelta meinaa leuka pompata paikoiltaan. Ja varsinkin nyt raskauden aikana kun kaikki nivelsiteet muutenkin löystyvät, leuka muljuaa aina, kun vähänkin varomattomammin haukottelee (kerran on käynyt sijoiltaan kokonaan, kun haukottelin kuulosuojaimet päässä). Toivottavasti on pienikätinen hygienisti, ettei tarvitse ihan ammolleen aukoa. On onneksi sen verran iso suu, että mahtuu raaputtelemaan, vaikka ei ihan auki avaisikaan:D
 
Meillä ei ilmeisesti ole edes mahkuja päästä hammastarkastukseen kunnallisella puolella, kun jonot on niin pitkät ja tässä ei enää ole paljoakaan raskautta jäljellä. Hassua, että pitkistä jonoista huolimatta vielä lomauttavat säästöjen nimissä hammashoidon väen kokonaan joksikin aikaa. Eli aika huono tilanne. Onneksi ei ole tuntunut olevan noita suuongelmia, ts. ikenet ei ole vuotaneet verta tms.

Pääasiallinen syy, miksi aloin tähän ketjuun nyt kirjoittaa oli, että huomasin just äsken, että napa on kosketusarka! Onkohan se nyt pullahtamassa ulospäin tai repeemässä tai jotain :D Tähänastinen navan kehitys on ollut sellainen, että minun syvänsyvä napakuopan pohja on tullut samaan tasoon mahanahkan kanssa.
 
Muutama päivä sitten minua vihloi oikealle alavatsaan tai lähelle nivusta. Se meni ohitse kun kävin isolla hädällä. Eilen alkoi sitten vihlomaan vasemmalle puolelle samaan kohtaan. Onneksi sekin meni ohi kun kävin isolla hädällä. Johtuvatkohan nämä vihlomiset kohdun kasvusta ja siitä, että suoli joutuu ahtaammalle niin sinne tulee helpommin tukoksia tms. Onko muilla ollut vastaavia vaivoja? Onneksi minulla on pian neuvolalääkäri niin kysyn tästä siellä. Säikäyttää aina ylimääräiset tuntemuksen mahassa.
 
Pitää laittaa tuohon miun kysy lääkäriltä-lappuun että muistan kysyä navasta ja nivusista. Nivuskivut kai menee liitoskipujen piikkiin mutta tuo minunkin kärsimäni napakipu on ihan outoa.
 
Pauliina1976: Paha kyllä sanoa, en tunnista ihan tuollaisena samanlaisia tuntemuksia. Jotenkin kohtu kyllä painaa suolta koska paineen tuntu alavatsalla on aina suoli täynnä. Mutta mielestäni ihan loogisesti oot järkeillyt tuntemuksesi, varmista neuvolasta vielä että saat varmuuden! :)
 
Viitsisiköhän taas voivotella... mä oon nyt kesälomalla, ja piti saada täällä kaappeja siivottua ja raivattua tilaa uusille tavaramäärille. Enkä oo saanut vielä mitään tehtyä... Maanantaina meni kaikki energia siihen, kun käytiin ruokakaupassa ym. Eilen meni energia ruuanlaittoon ja tiskaamiseen...no okei, sain myös illalla kerättyä vauvanvaatteet olkkarin lattialta ja omat vaatteeni narulta, jossa ne on olleet jo aika pitkän aikaa, mutta niihin varsinaisiin "töihin" en oo päässyt. Selkä kipeytyy nyt aika helposti, kun jotain tekee. Tai jos istuu vaikka koneella. Sitten on vaan taas pakko mennä makaamaan. Ääh. Ja on kyllä muutenkin niin laiska olo.

Meidän piti päästä eroon miehen työpöydästä, joka täyttää puolet "lastenhuoneesta", mutta nyt oon alkanut miettimään, että ehkä en sittenkään jaksa ruveta siihen rumbaan (tai komentaa miestä). Jos vaan yritettäisiin mahtua jotenkin. Mutta vähän nyt stressaa, että miten saadaan loput hankinnat ja pakolliset järjestelyt tehtyä, kun selkäkin hajoilee. Pakko vaan tehdä hiukan kerrallaan... Mieskin sanoo koko ajan, että "ei sun tarvitse jaksaa, oot lomalla", mutta kun se ei tajua, että jotain pitäisi kuitenkin saada tehdyksi, vauva syntyyy.... loman jälkeen en ainakaan jaksa ja tuskin sitten enää äitiyslomallakaan... Tänään meillä on sentään tarkoitus siivota yhdessä. Ahistaa tämä sotku...jotenkin sitä haluaisi, että vauvan tullessa olisi siistiä, mutta meillä tuskin on.
 
Liitoskivut ovat tulleet ilokseni ja tehneet kävelyn ja muun jalan nostamisen (esim. pukeutuessa) vähän vaikeaksi. Jostain luin, että nimenomaan toisen kolmanneksen oireita tämä. Ei tämä nyt mitenkään kestämätöntä ole onneksi. Kävin kävellen kilometrin päässä asioilla, niin pysähtelin penkeille istuskelemaan välillä (onneksi on kesä) ja menin muutenkin hissukseen. Mutta toivottavasti sen meidän reissun aikana olisi mukava käveleskelläkin, vaikkei millekään kaupunkilomalle ollakaan menossa.
 
elenna: Eläpä yhtään kuule ahdistele, siivoat sen mukaan miltä tuntuu ja vaikkei tuntuiskaan niin hei sä oot lomalla!! Elä ota ressiä! :) (Paraskin puhuja täällä, pakko vouhottaa koko ajan...) Mutta kyllä ne asiat menee pikkuhiljaakin paikalleen, ihan varmasti.

Eleanora: Voih, uusia liitoskipuja siis odotellessa. Ja kun edelliset on juuri päässyt unohtamaan... Jaksamista ja pienin askelin! :)
 
Mulla oli eilen nukkunmaanlaittaessa tosi kipeitä supistuksia, jotka valvottiki myöhään. Olin ihan paniikissa että mitä teen, onko tällanen normaalia ja että pitääkö soittaa äitiyspolille.. En kuitenkaan tehny mitään koska ajattelin että jos eivät mee ohi tai aamulla on vielä niin sitte soitan ainakin neuvolaan. Jossain vaiheessa ne kuitenki loppu koska olin saanu unen, eikä aamulla enää sattunu. Mutta tää jäi todenteolla vaivaamaan, että onko muilla ollu supistukset kipeitä? Onko siitä haittaa jos ne on? En mistään löytäny tästä tietoa, mutta en tahdo "turhaan" soitella sinne neuvolaankaan kun ovat niin tylyjä aina siellä puhelimen päässä. :sad001 Kun oon silti ymmärtäny ettei harjoitussupistusten kuulu olla kipeitä?
 
Huoh... olen käynyt lukemassa teidän ihanan aktiivista kirjoittelua joka päivä, mutta tosi vähäisesti on nyt ollut jaksamista vastailla ja itse kirjoitella. Nyt mennään jo työvuoroa 7/8, huomenna illalla voi sitten jo onneksi vähän henkäistä!

Vaikka työpisteeni tälle viikolle useammaksi päiväksi vaihdettiin kevyempään yksikköön, huomaan, että työvuoron viimeiset pari tuntia olen niin poikki, etten enää jaksa olla oikein mukava työkavereille. Toivon vaan, että pitävät suunsa kiinni, ettei tarvitse heidän kanssaan kommunikoida... Eli varmaan tässä on maanantaina neuvolalääkärin luona käydessä pyydettävä sitä saikkua. Ensi viikolla ei ole mahdollisuutta tämän viikon veroiseen keveyteen työssä, olisinpa missä tahansa, on lapsia enemmän samoin kuin vilinää ja vilskettä. Täytyy ehkä huomenna pomoa vielä varoittaa...Tänä aamuna on myös maha jotenkin aika kipeä kaikkinensa, liekö liian vähän lepoa vai mikä?
 
Muutamia kipeitä suppareita mullakin on ollut, aina iltaisin, varsinkin jos on hillunut normaalia enemmän. Samoin iltaisin jalkoja jomottaa ja välillä selkäkin väsyy.

Mies kyllä mielellään hieroo jalkoja ja selkää, se hiukan auttaa, tai ainakin rentouttaa ja rauhottaa.

En ole vältellyt liikuntaa supistusten vuoksi, vaikka neuvolalääkäri sanoikin ettei vielä pitäisi yhtään supistella. Nautin liikkua koiran kanssa metsässä, köpöttelen hiukan hitaammin, mutta en pysty kyllä luonnossa liikkumista lopettamaan.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top