Mulla tää on neljäs raskaus, kotona kuitenkin vain yksi pieni rakas. Jotenkin kuitenkin vasta tässä raskaudessa olen alkanut arvostaa luontoäidin työtä. Siis vaikka se kuulostaa niin kauhealle, ja Todellakin tiedän miten isot pilvilinnat km yhteydessä romahtaa. Niin silti, joku syy siihen on miksi ne alkiot tippuvat kyydistä, ei ne sieltä "sattumalta" tai mistään itsestä johtuvista syistä tipu, vaan alkion kehitys ei ole edennyt elinkelpoiseen suuntaan. Eihän tämä lohduta, jos taas saan kuulla ultrassa ettei sykettä löydy tmv. Mutta minua se lohduttaa näin jälkikäteen... Ja etenkin just tuo, ettei siihen itse voi vaikuttaa. Tekis mieli tintata niitä jotka niin sanoo... ("Älä stressaa, aiheutat vielä km tuolla stressaamisellasi" )
Kuitenkin, päivä päivältä, viikko viikolta km riski pienenee, pienet elimet kehittyy, ja todennäköisyydet kääntyvät puolellemme. Tsemppiä näihin kituviikkoihin naiset! <3