Keskenmenon pelko
- Ketjun aloittaja Deb
- Aloituspäivämäärä
No, ei tullu leffaviivoja, mutta selkee plussa kuitenkin :) onneks tiedän, ettei viivan vahvuus testissä kerro mitään, ihan kokemuksestakin. Jos ei ollu leffaviivat edes sinä päivänä kun hcg verestä oli 91, niin ehkä mulla sit vaan erittyy vitrsaan vähemmän hcg:tä vaikka sitä veressä onkin :)
Torstaina selviää ultrassa että onko siellä pikkunen oikeessa paikassa ja onko sillä kaikki hyvin
Torstaina selviää ultrassa että onko siellä pikkunen oikeessa paikassa ja onko sillä kaikki hyvin
Tää odotus ja äitiys on huolia täynnä. Itelläkin välillä pelko käväsee, että onko kaikki ok tai just jos onkin tuulimuna. Ei se siihen pelkoon auta, mutta asiat kuitenkin selviää ajallaan ja meillä on tää foorumi, jossa saada vertaistukea :) Tsemppiä!
Mulla tää on neljäs raskaus, kotona kuitenkin vain yksi pieni rakas. Jotenkin kuitenkin vasta tässä raskaudessa olen alkanut arvostaa luontoäidin työtä. Siis vaikka se kuulostaa niin kauhealle, ja Todellakin tiedän miten isot pilvilinnat km yhteydessä romahtaa. Niin silti, joku syy siihen on miksi ne alkiot tippuvat kyydistä, ei ne sieltä "sattumalta" tai mistään itsestä johtuvista syistä tipu, vaan alkion kehitys ei ole edennyt elinkelpoiseen suuntaan. Eihän tämä lohduta, jos taas saan kuulla ultrassa ettei sykettä löydy tmv. Mutta minua se lohduttaa näin jälkikäteen... Ja etenkin just tuo, ettei siihen itse voi vaikuttaa. Tekis mieli tintata niitä jotka niin sanoo... ("Älä stressaa, aiheutat vielä km tuolla stressaamisellasi" )
Kuitenkin, päivä päivältä, viikko viikolta km riski pienenee, pienet elimet kehittyy, ja todennäköisyydet kääntyvät puolellemme. Tsemppiä näihin kituviikkoihin naiset!
Kuitenkin, päivä päivältä, viikko viikolta km riski pienenee, pienet elimet kehittyy, ja todennäköisyydet kääntyvät puolellemme. Tsemppiä näihin kituviikkoihin naiset!
Ajattelun voi kääntää toisinkin päin: jos itse voisi niin "helposti" aiheuttaa keskenmenon, niin mihin abortteja tarvittais? Kyllä ne tapahtuu yleensä juuri siksi, ettei alkio/sikiö ollutkaan elinkelpoinen tai tapahtuu jokin onnettomuus tai joskus ne johtuu jostain äidin sairaudesta tms geneettisestä taipuvuudesta johonkin onnistunutta raskautta hankaloittavaan asiaan. Mutta itse omilla toimillaan sitä ei kyllä juurikaan voi aiheuttaa, ellei sitten myrkytä itteään tosissaan jollain aineilla. Tosin syntyyhän jatkuvasti addiktilapsiakin, joilla on jo syntyessään riippuvuus johonkin aineeseen.
Ei keskenmenon kohtaaminen tietenkään helppoa ole ja se on vaikeeta rationalisoida, mutta luottakaa siihen, että jos se lapsi ja muut olosuhteet sikiön kehittymiselle on kunnossa, niin kyllä se lapsi sieltä tulee :)
Ei keskenmenon kohtaaminen tietenkään helppoa ole ja se on vaikeeta rationalisoida, mutta luottakaa siihen, että jos se lapsi ja muut olosuhteet sikiön kehittymiselle on kunnossa, niin kyllä se lapsi sieltä tulee :)
Mytty_
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Mua tutkittiin aika paljon kun sain ensimmäisen kkm ja kävin sekoamis pisteessä kun syytin itseäni. vikaa ei minusta löydetty ja silloon kertoivat uudelleen että syitä on monia ja ne ei aina kehity toivotulla tavalla ja luonto itse hoitaa ne pois. Tuo helpotti jo huomattavasti seuraavan kkm kohdalla. Totta kai se aina järkyttää ja tuntuu pahalta mutta helpompaa käsitellä asiaa kun osaa ajatella monelta kannalta.
Mä koitan ajatella niin, että ei meitä ois täällä niin paljon jos km olis todella yleinen juttu.. suurin osa raskauksista kuitenkin päättyy siihen synnytykseen ja suurimassa osassa tulee terve lapsi.. :)
Ei auta yhtään että eilen tuli joku kauhukuva siitä että ei tuolla voi olla kaikki hyvin kun leffaviivoja en oo saanu ollenkaan jne.. vaikka tiedän ettei viivan vahvuus testissä kerro mitään :banghead:
Ei auta yhtään että eilen tuli joku kauhukuva siitä että ei tuolla voi olla kaikki hyvin kun leffaviivoja en oo saanu ollenkaan jne.. vaikka tiedän ettei viivan vahvuus testissä kerro mitään :banghead:
Mä oon ollu aika neuroottinen noiden testailujen ja viivojen vahvistumisten kanssa ku oli kemiallinen ennen esikoista. Siinä oli kyllä ihan tosi haaleat viivat ja vaan vähän oireita. Menkat alkoi silloin viikon myöhässä. Mut silloin ehdin kyllä jo hetken iloita raskaudesta ja se oli sit kova paikka kun menikin kesken. Nytkin pelottaa, mut en usko et tää on kemiallinen kuitenkaan.
No mulla ei vois kemiallinen mitenkään olla enää, kun oon plussannu ekan kerran kaks vk sitte :) sillon oli vuotoo, mutta tosiaan sen jälkeen lähti hcg hyvin nousuun ku verestä mittailtiin. Kokoajan vaan vähän epävarma olo, vaikka vuotoo ei oo sen alun kahen päivän jälkeen ollu enää..
Kesken ei siis oo menny, mutta pelkään tuulimunaa tms. Kai sitä tottunu ajattelee, että ei voi olla näin hyvä onni, kun niin kauan yritettiin tuloksetta..
Toivottavasti siellä ois pikkusella kuitenkin kaikki hyvin
Kesken ei siis oo menny, mutta pelkään tuulimunaa tms. Kai sitä tottunu ajattelee, että ei voi olla näin hyvä onni, kun niin kauan yritettiin tuloksetta..
Toivottavasti siellä ois pikkusella kuitenkin kaikki hyvin
Moikka kaikki! Mua myös pelottaa kovasti keskenmeno ja yritän työstää näitä mun pelkoja aktiivisesti, etten murehtisi liikaa ja voisin oikeasti nauttia raskaudesta, joka onkin ihan tuore juttu. Km 4/17 ja oli todella hirveä kokemus, vielä viime viikolla sain hysteerisen itkukohtauksen kun suru oli niin suuri. Ei tämä uusi raskaus korvaa sitä ensimmäistä, mutta antaa tottakai toivoa, että ehkä me vielä saadaan vauva syliin.
Oon Tinja79 niin samaa mieltä tuosta "älä stressaa", aloin jossain kohti huutamaan niille jotka niin sanoo kun se on niin älyttömän typerästi sanottu. Jos on stressaajaluonne, niin sitä sitten on....
Mies osaa ajatella niin ihanan rationaalisesti näitä asioita. Just niin, että jos ei pysy mukana, niin sitä ei oo silloin tarkoitettu meille ja että vielä koittaa aika, kun se onnistuu
Ei kai se auta kun mennä päivä ja viikko kerrallaan ja yrittää levätä riittävästi, ettei väsymys tekisi tepposia ajatuksille.
Oon Tinja79 niin samaa mieltä tuosta "älä stressaa", aloin jossain kohti huutamaan niille jotka niin sanoo kun se on niin älyttömän typerästi sanottu. Jos on stressaajaluonne, niin sitä sitten on....
Mies osaa ajatella niin ihanan rationaalisesti näitä asioita. Just niin, että jos ei pysy mukana, niin sitä ei oo silloin tarkoitettu meille ja että vielä koittaa aika, kun se onnistuu
Ei kai se auta kun mennä päivä ja viikko kerrallaan ja yrittää levätä riittävästi, ettei väsymys tekisi tepposia ajatuksille.
pienitimantti mä en ainakaan saanu mihinkään testiin tuota vahvempia viivoja vaikka oli minkä merkkisiä, vasta digi kun kertoi raskaana 2-3, niin uskoin:)
Tsemppiä Ivy93
Jeps. Turha sitä kai on enään rahaa testeihin laittaa vaikka mieli tekis tosipaljon vielä yksi tehdä :-D neuvolassa kuitenkin tehdään ekalla kerralla rtesti :)
Mulla tuli jossain vaiheessa vähäistä vuotoa, en ollu sillon ees vielä plussannu ja luulin että menkat alkoi. No nyt vuoteli vähän uudestaan pari päivää sitten. Kyllähän siinä pieni pelko käy et onkohan kaikki hyvin.. en nyt jaksa liikaa stressata, ja ekassa raskaudessa tuli myös alussa ihan kunnolla verta yhtenä päivänä eikä sille mitään syytä löytynyt ja raskaus sujui normaalisti loppuun asti.
Deb on normaalia. Mä otin jopa särkylääkettä viikonloppuna kun luulin että menkat alkaa. Sama oli esikoisen raskaudessa ja kesti kyllä koko ekan kolmanneksen.