Kesäkuun kuumotukset

Owen, sulla onkin ihana päivä perjantaina odotettavissa! Ja kyllä varmasti mies mahaa hämmästyy, se tuntuu itsestä että kasvaa hitaasti, kun se on tuossa koko ajan, mutta ihan varmaan on melkoisesti eri kokoinen kuin 7 viikkoa sitten!

Eleanor, meillä toimii (silloin hyyyyyvin harvoin kun tarvetta on...) oikeastaan enää takaapäin. Se on ainoa missä musta ei tunnu oudolta/maha ei ole tiellä.

Suhwi, mä ostin tällä kertaa reunapehmusteen ihan Ikeasta, se perusvalkoinen. Poikien kanssa oli kaikennäköistä väriä ja kuviota ja mua aina ärsytti kun ei sopinut lakanoihin :). Tuo Ikean on meidän pinnikseen liian pitkä, mutta se on sitten vaan yhden pätkän tuplakerroksena, ei haittaa.

Ja tippa, tervetuloa mukaan! Mulla kakkonen oli perätilassa ja käännöstä yritettiin, mutta ei suostunut kääntymään. Käännös tuntui epämiellyttävältä, mutta ei kipeältä ja ei aiheuttanut jälkeenpäin mitään vaivoja. Kannattaa miettiä jo ennen käännösyritykseen menoa, että haluatko synnyttää alakautta, jos tilaa on. Sektion saa aika lailla automaattisesti, mutta saattaa riippua lääkäristä että miten innokkaasti suosittavat alatiesynnytystä. Minä sanoin varsin päättäväisesti, että haluan sektion, mutta ystäväni sai tapella kahden lääkärin kanssa, ennen kuin lopulta kesken synnytyksen sai sektion, kun vauva olikin tulossa jalka edellä.
 
Eleanor "Doggystyle" on havaittu aika hyväksi asennoksi ;) Samaten "lusikka" ja sit semmonen variaatio missä ite oot selällään (jos vauva ei pahasti paina niitä suonia kohdun takana) ja mies on ikäänkuin poikittain sinuun nähden sun jalkojen alla..eli muodostatte yhessä vähä niinku T-kirjaimen. :) Hitto, ku vois piirtää kuvan nii ois helpompi selittää.. :laughing002 Tossa vaiheessa kohtu taitaa olla korkeimmillaan, joten sekin varmaan vaikeuttaa olemista..sit ku vauva alkaa laskeutua ja saa palleanseudun vapaaks nii helpottaa olokin ja tod.näk. päällä oleminenkin sit taas onnistuu.. :) Tsemppiä ja mielikuvitusta vaan kehiin! :dance018
 
Mariannu Mie tilasin Baby Stylestä semmosen Pupujussikat reunasuojuksen 30 x 360, näytti kuvassa ainaki jämäkältä ja paremmalta ku toi lerppa.. :)
 
Tipalla on sama LA kuin täällä :)

Mä sitten vetäsin kunnon pannut aamulla pihalle kun lähdin jumppaan. Eli nilkat nuri ja turvalleen parin askelman ylitte pihalaatoille.

Aamulla ultrattiin pikkuvesseli, sillä kaikki ok, ei vuotoa kohdussa jne. Huonosti vaan liikkui ton tetsaamisen jälkeen, niin siksi oli pieni huoli siitä. Kohta lähdetään ultraamaan toinen nilkka (vasuri selvisi vammoitta). Murtumaa näillä näkymin ei ole, mutta pitänee kuitenkin tsekata että mikä tilanne niissä nivelsiteissä on. Pelkällä aircastilla pärjää ja jonkin verta pystyy varaamaan, että kyllä tässä eloon jäähään :) Ei vaan, olis voinut käydä hassustikin.

Semmottis tänne. P***le. :devil07
 
tippa sanoi:
Heipähei:)

Maanantaina on äippäpolilla nyt sitten se käännösyritys ja synnytystapatutkimusta ihan jo tuon diabeteksenkin takia. En ole osannut jännittää koko asiaa, koska en todella tiedä mitä tuleman pitää? Mutta nyt on alkanut jännittää... kääntyykö se? kuinka iso se on? kumpi se on? joko se saattaa lähteä maanantaina sieltä tulemaan? mennäänkö sektioon vai mitä tapahtuu? saanko tietää koska hän sieltä oikeesti tulee ulos?. Pää on tosiaan aika täynnä kysymyksiä, mutta ei niinkään pelottavia ;) LA on tosiaan 12.7.
Click to expand...

Meitin lapsista yksi on ollut perätilassa ja käännettiin viikolla 37 sairaalassa. Kesti ehkä noin 5 min kaikkineen, eikä sattunut. Kääntyi siis hyvin ja pysyi loppuun asti oikeinpäin. Käännöksen jälkeen seurattiin puoli tuntia käyrillä, että on rauhoittunut. Sukupuolta ei enää näin isosta nähnyt, kun oli niin kippurassa. Painoarvio tehtiin ja se piti mitä kuinkin paikkansa. Meillä sovittiin samalla kerralla käynnistysaika, mutta se ei johtunut perätilasta, muuten oltaisiin menty ihan perinteisellä kaavalla.
Menisin uudelleen käännytykseen :D, mutta tällä kerralla ei varmaankaan tarvitse. Kääntymistä tukevia asioita on kuulemma se, että jos on tarpeeksi lapsivettä, äiti on pitkä (tilaa), lapsi ei ole ensimmäinen ja äidillä ei ole ylipainoa. Toisaalta taas kätilön mukaan on paljon lääkäristä kiinni, jotkut vaan osaa ja joillain ei käänny kukaan.
 
Mulla ei oo pelkoo et omais noita käännytyksiä tukevia asioita...:) Mut kaipa se on paljon tosiaan lääkäristä ja vauvan yhteistyöstä myös kiinni. Salossa kuulemma joku todella taitava kääntäjä, toivottavasti osuu kohdalle.

Ja kyllä synnytystä ja sektiota mietitty siitä lähtien kun neuvolassa edes vilautettiin "perätila-korttia". Kyllä toi sektio ajatus vaan lämmittää enemmän. Siskon anoppi on kätilö ja sanoi heti ettei kannata edes yrittää. Hassua koska oon nimenomaan lukenut vain noita positiivisia kokemuksia pt-synnytyksistä. Ja oon myös ymmärtänyt että lääkärit puoltavat sitä mielellään, jos kaikki on kunnossa (asento, koko yms.) Toisaalta tahtotilan pitäisi olla oikea? mistä minä siitä sitten mitään tiedän, kun ei tiedä synnytyksestäkään mitään? ja jos voimat loppuvatkin. Hätäsektio kuullostaa kaikkein pahimmalta vaihtoehdolta. Lisäks oon ymmärtäny että sektiossa useimmin lapselle vähemmän riskejä ja alatiessä äidille. Mä oon sen ajatellu niin, että kyllä sen itse kestää. En tiedä sitten, kaipa tuossa enemmän kuitenkin on sektiota puoltavia seikkoja mun osalta. No maanantaina tässä sitten varmaan taas viisaampi?

Tosissaan kun sanoin, että foorumista on ollut tukea, niin kaiken oon ehtiny valmiiksi miettimään. Sitä kun on sellainen järjestelmällinen luonne ja nuo odottamattomat tilanteet ei oo kaikkein mukavimpia.
 
Mulla ei oo pelkoo et omais noita käännytyksiä tukevia asioita...:) Mut kaipa se on paljon tosiaan lääkäristä ja vauvan yhteistyöstä myös kiinni. Salossa kuulemma joku todella taitava kääntäjä, toivottavasti osuu kohdalle.

Suhwi: Oon kyllä synnytystä ja sektiota mietitty siitä lähtien kun neuvolassa edes vilautettiin "perätila-korttia". Kyllä toi sektio ajatus vaan lämmittää enemmän. Siskon anoppi on kätilö ja sanoi heti ettei kannata edes yrittää. Hassua koska oon nimenomaan lukenut vain noita positiivisia kokemuksia pt-synnytyksistä. Ja oon myös ymmärtänyt että lääkärit puoltavat sitä mielellään, jos kaikki on kunnossa (asento, koko yms.) Toisaalta tahtotilan pitäisi olla oikea? mistä minä siitä sitten mitään tiedän, kun ei tiedä synnytyksestäkään mitään? ja jos voimat loppuvatkin. Hätäsektio kuullostaa kaikkein pahimmalta vaihtoehdolta. Lisäks oon ymmärtäny että sektiossa useimmin lapselle vähemmän riskejä ja alatiessä äidille. Mä oon sen ajatellu niin, että kyllä sen itse kestää. En tiedä sitten, kaipa tuossa enemmän kuitenkin on sektiota puoltavia seikkoja mun osalta. No maanantaina tässä sitten varmaan taas viisaampi?

Tosissaan kun sanoin, että foorumista on ollut tukea, niin kaiken oon ehtiny valmiiksi miettimään. Sitä kun on sellainen järjestelmällinen luonne ja nuo odottamattomat tilanteet ei oo kaikkein mukavimpia.
 
Voi tessa miten kävikään! Onneks ei sitten huonosti käynyt kuitenkaan!

En halua pelotella käännyttämisestä, mutta kuulin tässä sellasenki tarinan että joo käännytys oli kyllä onnistunu, mutta ei sen jälkeen ollu vauva enää kasvanu kun napanuora oli menny niin tiukasti ympärille tai mutkalle käännytyksen yhteydessä. Onneks se oli sitten huomattu ennenku oli liian myöhästä, mutta oli siinäkin vissii pari viikkoo menny :/ Jos mulla olis vauva perätilassa, niin vaatisin kyllä sektion, mulle jäi viimekskin siitä niin hyvä mieli ja kokemus.

Eilinen sairaalareissu meni ihan hyvin esikoisen kanssa, reipas tyttö oli vaikka aina yritti jemmata kädet piiloon kun piti jotain niihin laittaa tai ottaa pois. Pari itkunpoikasta siellä töräytti kun neulaa tökittiin suoneen, mutta isän sylissä sai nukahtaa <3 Yöllä (kotona) heräs kolmesti itkemään saman puolen tunnin sisällä, että toivotaan ettei seuraavat yöt mee huonommin sen suhteen. Tarrat riitti reippauspalkinnoks niin heräämöstä kun kanyylin poisoton jälkeen ja nyt on karvinen-laastari muistona kädessä. Usutin sen pyytämään hoitajalta pillimehua ja jätskiä toimenpiteen jälkeen kun sai taas syödä ja juoda, niin sekin oli varmasti kiva muisto sairaalasta kun sieltä sai vaan herkkuja :D Ja siellä oli myös sairaalapellet mistä on kiva puhua näin jälkikäteenkin, naureskella niiden jutuille. Ja kuinka kiva se sänky siellä oli, millä sai leikkiä ylös alas nappeja :) Se olis haluttu kovasti viedä kotiinkin, "vaan lainaan". Että paljon kivaakin vaikka vähän ikävääkin, mutta pääasia että tyttö on ilmeisesti terve (koepalojen tulokset muutaman viikon päästä, mutta silmämääräsesti kaikki oli siistiä ja hyvin) ja seuraavan kerran kontrolliin vasta 7vuoden iässä :smiley-ashamed004

Sitten omaa oloa, eilisillasta lähtien näin ja tunsin vauvan liikkeet niin erilailla että ihan oikeesti pelkään sen liikkeitä ja sitä miltä ne näyttää :dontknow Alkuyö meni koiranunessa kun säpsähdin joka kerta liikettä ja ponkasin pystyyn, oon ihan varma että se puskee sieltä läpi :smiley-ashamed008 Tosi pelottavan tuntusta oikeesti, ei mulla ennen oo tällästä :anyone Mitä on tapahtunu :smiley-angry017
 
mohomaha: Itekin monesti pelästyn vauvan liikkeitä ja monet niistä itseasiassa ihan sattuu! :D Joko se monottaa tohon kylkiluihin niin lujaa kun lähtee, tai sitten puskee jalalla tuonne ihan sivulle kylkeen, jollon sinne tulee semmonen kauhee kumpu. Selkä on vauvalla ollut lähes kokoajan oikealla puolella vatsaa ja sen tuntee hyvin tuosta päältä kun tunnustelee et missä se selkä menee :) Välillä sinne oikein venyttää ittensä niin että alkaa napaa kiristämään, eilen meni se navan seutu jotenkin ihan tunnottomaksi hetken ajaksi kun venytti niin pitkään... :s :D
Ja myös käsillään kovasti nyrkkeilee tuolla ihan alavatsalla, tuntuu kun jotain säkkiä se siellä hakkaisi...outs! :D

Mutta ainakin liikkuu....vaikken siitä aina nauti niin kauheesti, niin ainakin taitaa olla merkki et kaikki on siellä ihan ok.. :) <3
 
Meidän prinsessa syntyi maanantaina 10.6 rv 35+0 3035g 48cm py 35cm. Hänellä oli kiire ja syntyi ambulanssiin juuri ennen sairaalan pihaa :) Sairaalassa ollaan vielä valohoidossa, toivottavasti pian päästään kotiin.. Palaan kertomaan koko tarinan, kun pääsen koneelle :)
 
Ohhoh!!! Onnea pöppiäisen perheelle pienestä prinsessasta!! Hänellä on tosiaan ollut kiire maailmaan :)
 
Paljon onnea Pöppiäiselle, prinsessalle ja koko perheelle!!! Ihan tässä liikuttuu kun odottaa nyt joka päivä omaa prinsessaa saapuvaksi. :´)
 
Onnea Pöppiäiselle ja vauhdikkaalle pikkuneidille!!! Innolla odotamme synnytyskertomusta :). Toivottavasti pääsette pian kotiin.

Eli sieltä se seuraava heinäkuinen putkahti, kenellehän tulee lähtö seuraavaksi??

Täällä on vihdoin saatu turvakaukalo ja matkarattaat kotiin. Tilasin ne Lapsimessuilta huhtikuun lopussa, mutta oli hieman Britaxilla vaikeuksia toimittaa noita violetteja rattaita... No, nyt ovat sitten vauvaa odottamassa ja ihana violetti kaukalo myös :). Nyt puuttuu enää auto, johon kaikki kolme lasta mahtuu turvaistuintensa kanssa... Tällä viikolla on jo koeajettu VW Touran ja toivottavasti vielä testataan Fordin S-Max ja ehkä Opelin Zafira Tourer. Tuo Touran on mun suosikki, mies tykkäisi Fordista enemmän. No, toivon mukaan ennen kuin vauva pitää sairaalasta kotiin tuoda, meillä on myös auto johon koko perhe mahtuu. 7-paikkaista haetaan, kun on satunnainen tarve saada anoppikin saman auton kyytiin.
 
Onnea Pöppiäiselle ja koko perheelle!
Tässähän rupeaa itseä jo hieman pelottaa että mitäs jos yht'äkkiä tulee meikäläisellekkin lähtö... Toivottavasti ei ihan vielä... Pienen huonekkin on järjestelemättä ja vaatteet pesemättä ja kassi pakkaamatta ja pullot ja tutit ja rätit ostamatta ja ja ja...!

Ja nyt jo muutaman viikon on tullut ressattua NIMIÄISIÄ!
Oletteko miettineet missä järjestätte, ketä kutsutte, koska järjestätte?
Minulla on ihan hirveä paniikki, kun en keksi paikkaa. Meille ei mahdu. Anoppilaan en halua mennä. Vieraita listassa jo yli 40, ja niitä siitä vielä puuttuu.

Mies nauraa mun ressailuille, eikä ota vakavasti mun huolta! Mitä jos niistä tuleekin ihan huonot, tai tarjoiltavat on pahaa, tai vettä sataa? Haluaisin nimenomaan järjestää ulkona, mutta siinä on ne omat riskinsä. APUUVVA!
Haluaisin nimenomaan pitää hieman "isommat" juhlat, kun on suvun ensimmäinen lapsenlapsi kyseessä. Olen itse vanhin, sekä mieheni on vanhin. Ja tämä on uusille mummoille ja papoille ja isomummoille ja isopapoille iso juttu.

Eräältä kaveriltani kehtasin kysyä mielipidettä ja kertoa suunnitelmiani. Vastaus oli yhtä positiivinen kuin aina kyseisen henkilön suusta:
"Miten sä kuvittelet että teillä on rahaa järjestää noin isot juhlat? Kun on sairaalamaksuja maksettavana ja ect. Ei meillä ainakaa ollu varaa tommosiin..."
Ja nimeä ei siis vielä kukaan tiedä. Haluamme pitää sen salaisuutena juhliin saakka.
 
Ei teillä kylällä ole mitään tilaa minkä voisi vuokrata edullisesti? Seuraintaloa tms.? Valkkaat kaveripiiristä parhaimmat leipurit ja tuumaat että lahjuksena riittää apu, ei materiaalia :)

Meillä tulee työpaikan pastori ristimään tänne kotiin. Eväspolitiikan haluisin ulkoistaa, mutta siinä tulee kyllä vastaan rahakysymykset. Onneksi minä itte, äiti ja lapsuudenystävä/kummi osataan kaikki leipasta, joten eiköhän ne paakkelssitkin saada kasaan. Kunhan nyt eka sais tän juhlakalun pihalle :D
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top