Kesäkuun keskustelut!

Haa, oli toi ukko näköjään tänään miettinyt asioita uusiksi eikä nyt kuulemma aio juoda juhannuksena.  Toivossa on hyvä elää!  Tosissaan toivon ettei sille sitten kiusaus kasva liian suureksi.  Olisi todellakin luksusta viettää ihan oikea, sopuisa perheloma!

idaho:  Noi Kela-hommat on kyllä niin käsittämättömän arvoituksellisia, tuskin ne virkailijatkaan on niistä perillä :S  Onneksi näissä lapsitukiasioissa sentään käsittelyajat pysyy kohtuullisina, tuntuu että esim. työttömyyskorvauksia ei käsitellä millään kiireellä :/
Ja kurjaa että teilläkin miehellä tuntuu olevan vähän väärät käsitykset tosta alkoholin käytöstä!

Tänään on vihlonu ilkeesti mahaa kun on poikaa nostellu.  Ei sitä onneksi hirveesti tartte enää nostella, mutta syöttötuoliin ja pyllypesulle tietty vielä.  Ja pinnikseen ja sieltä pois.  Toivottavasti ei tule mitään loppuraskauden kestävää vihlomisnäytöstä tästä.
 
Minullaki on alkanut ilmetä sellasia alkuraskauden oireita; huomausta ja pahoinvointia, kuten muutkin mainitsi mutta myös se armoton väsymys! Tuntuu että vois vaan nukkua jatkuvasti ja silti väsyttää... Hemoglobiini oli vielä ok neuvola käynnillä, joten ei sekään selitykseksi käy.
Onneksi kohta alkaa kesäloma, enää 3 päivää töitä ja sitten se on ohi! Saa nukkua vaikka kellon ympäri, eikä tarvii miettiä työkuvioita, ihanaa.

On kamalaa lukea, miten yleistä täälläkin nuo alkoholi ongelmat on kumppanin osalta. Omalla kohdalla mies ei juo kun kerran pari vuodessa, sillä on niin huono viinapää että alkaa hihitellä jo 3-4 oluen jälkeen (kyseessä on siis 193cm/120kg mies). Saan kaiketi olla onnellinen siitä, vaikka enpä voi sanoa etten tiedä miltä teistä tuntuu.
Itse olen voimattomana viimeiset 10 vuotta katsellut äitini juomista. Viime kesänä äiti sai vakavan aivoverenvuodon, jonka yhteydessä sillä todettii aivokasvain. Sillä on vahva lääkitys ja tuo kyseinen kasvain leikattiin nyt huhtikuussa, ikävä kyllä mikään näistä ei vähentänyt sen alkoholin käyttöä.
Kaikesta tästä seurauksena, meillä on äidin kanssa ollut todella huonot ja viileät välit aina mun murrosiästä asti. Varsinkin nyt raskauden aikana tuntuu, että tarvitsis nimenomaan sitä omaa äitiä tukemaan ja jakamaan tätä asiaa, mutta ei niin ei.

Toivon teille kaikkille rauhaisaa ja RAITISTA juhannusta, me kaikki ollaan se ansaittu.
 
Hienoa moon että sun mies tajusi ihan itse ajatella asiaa uudestaan! :)

Haettiin tänään vaunut ja autokaukalo lastentarvikeliikkeestä. Voi luoja kuinka vaikeeta voi olla laittaa se vaunukoppa rattaisiin! :D Varsinkin kun kaks tolloa yrittää väkertää rattaita kasaan. Onneksi viimenään saatiin vaunukoppa paikalleen ja mies pääsi ajelemaan ympäri kämppää mäyräkoira vaunuissa kyydissä :)
 
Mulla on tänään ja eilen ollut kovia mahakipuja, samanlaisia kun ennenkin, mutta PALJON kovempia. Supistelee ilmeisesti ja liikkuminen on täyttä tuskaa. Jopa sohvalla pieni asennon parannus niin tuntuu kuin kohtua revittäis irti, ja tuntuu kovaa painetta.. Joka tapaukses koska lepo helpottaa supistuksiin ei tässä oo ilmeisesti huolen häivää, kun soitin synnytyspäivystykseen niin käskivät vaan levätä. Kuulemma ei oo poikkeavaa et tällä viikoilla ois koviakin supistuksia. Harmi vaan että tosiaan ihan pienestäkin liikkeestä sattuu jumalattomasti niin lepokaan ei tätä hirveesti helpota kun en voi kuitenkaan ihan paikoilleni jämähtää. :D Kyllähän sitä tarvii pyöriä ja hyöriä vähän. Sit harmittaa kun koko huusholli alkaa menee sotkuun jo kun oon pari päivää siivoomatta.. Enkä voi tehdä asialle mitään..
 
Moon:Joo tuntuu siltä, etteivät oikeen sielä kelassa mistään mitään tajua. Mun pitäis olla siellä töissä ja vähän auttaa niitä.. =D (nää uudet hymiöt.. huoh). Tosi kiva, että miehes ymmärsi.. Ja toivottavasti myös pitää lupauksensa. Täällä jännätään juhannusta. Uskoisin, et ihan kunnolla on ku kaikki kamut on omissa reissuissaan.

Suahili: Todella kurjalta kuulostaa äitis tilanne. Toi alkoholi on inhottava aine. Sitä ei sais joillekkin ihmisille myydä lainkaan. Onneks oot löytänyt miehen, joka ei pahemmin alkoholiin tartu.

Cilmi: Joo noi kivut voi pelotella. Jos yhtään lohduttaa, niin täällä ihan samanlaisia kipuja ollut jo kauan. Eilen just huusin miehen paikalle, ku teki niin kipiää. Tosin eihän hän mitään asialle voi tehä. Mut mun mielestä saa ainakin seistä siinä vieressä ku muhun sattuu.. =D Kaikkista ärsyttävintä on se, ku kipu tulee josain julkisella paikalla. Siinä sit yrittää olla naama peruslukemil, vaiks tuntuu silt et pyörtyy kivusta.. Eikä misään kaupassa viitteis hirveesti ruppee ähkimäänkään..=)

Hirvee allergia taas päällä. Yyyh. Ja ei auta, etten oo imuroinu hetkeen täällä.. Ku mies ei vaan suostu auttamaan noitten tavaroitten kaa. Ja osisttain on myös omaa laiskuutta. Mitään ei jaksais tehä. Eikä kiinnostais.

Täälläkin väsyttää ja paljon. Nyt viel ollaan vierottamas poikaa tutista, ni heräilee aamulla aikasemmin. Yöt kyl nukkuu hyvin, mut aamulla ei se uni enää tuu ku ei saa tuttia.. kait se siitä.

Oon miettiny tota tuttiasiaa tän toisen kohalla. Esikoinen söi tuttia jo sairaalassa. Oli yhen yön hoitajien seurassa ja palasi sieltä tutti suussa. En tie johtuko osittain myös siitä, että imetys ei luonnistunu. Vois nyt ihan mielenkiinnol kokeilla, et aluks ainakaan ei tuttia antais. Tosin esikoisen kanssa siitä oli muuten niin pal hyötyä. Nukku pal paremmin ku sai tutin suuhun. Noh.. Näitä on toisaalta turha nyt miettiä.. Menee sitten sillatti ku tuntuu sillon..

Täällä perkule taas ihan hirveet ummetusta.. Eilen oli pakko ottaa levolacia ja nyt ihan hirveet ilmavaivat. ällöä..

Hauskaa tiistaita!
 
Täälä elellään rauhallista odotusaikaa eikä mitään erityistä valituksen aihetta oo. Vähä noita issiastyyppisiä pakarasärkyjä on ollu, varsinki ku nousee pitkän istumisen jälkeen ylös tai vastaavasti ku istuu alas. Niitten kans kuitenki pärjää hyvin. Eilen vauva liikku illalla niin kovasti, että en meinannu unta saaja millään. Muutenki nuo liikkeet tuntuu jo tosi voimakkailta ja välillä käy jo vähä kipiääki. Tänään oon menosa keskussairaalaan munuaistutkimuksiin ja samalla pääsen toivottavasti myös tuonne pikkuyksiöön kurkistaan. :)

Meijän talouesa alkoholi ei aiheuta harmaita hiuksia. Ite en oo koskaan juonu yhtä siideripulloa enempää ja miehenki käyttö rajottuu yleensä muutamaan pullolliseen. Mun mielestä juhannus on muutenki ihan yliarvostettu "juhla" eikä siitä yleensä seuraa perheellisille ku surua ja murhetta. Ei siinä oikein muuta hyvää oo ku yks ylimääränen vapaapäivä..
 
Suahili90: Ihanaa että sullakin on semmoinen mies jonka kanssa ei tarvi viinasta huolehtia. Mun perheessä isä on ollut se jolle tuo viina maistuu. Viimeset 20 vuotta se on ollut ihan päivittäistä ja tänä päivänä sen ajatusmaailmakin on muuttunut ihan vinksahtaneeksi kaiken viinankäytön takia. Hän elää jossain omassa kieroutuneessa maailmassaan ja on katkera kaikille joilla menee paremmin kun hänellä... mukaanlukien omat lapset. Onneksi mun äiti lähti mun ja veljien kanssa isän luota jo 15 vuotta sitten. Myöhemmin äiti tapasi nykyisen miehensä ja tämä mun isäpuoli ottaa viinaa just tyyliin 2 kertaa vuodessa.
Mä en ole enää missään tekemisissä mun isän kanssa. Tuskin hän edes tiedostaa että ihan pian hänestäkin on tulossa isoisä. Kyllähän se kipeää tekee ajatella että "täytyy" vaari eristää pois vauvankin elämästä. En vaan missään nimessä halua että mun lapsi joutuu kokemaan pienintäkään vivahdetta siitä helvetistä mitä itse oon käynyt läpi lapsena... Ja onhan vauvalla vaarina mun isäpuoli ja tietty miehen isä.
Tosiaankin kamalaa miten monessa perheessä viinalla on niin suuri vaikutus perheen arkeen ja ne viinan nauttijat itse eivät yleensä edes tajua kuinka paljon pahaa omalla alkoholin käytöllään saavat aikaan.

Jos tää vuodatus.net valitus tällä kertaa riittäisi. Alkaa muuten menemään jo terapiaistunnon puolelle :D

Ihanaa päästä tänään vähän ulos täältä kämpästä. On sopivan viileä päiväkin että ehkä pysyn jopa tajuissani retkelläni keskustaan. Anopille pitää hakea synttärilahja kun hää juhlii viikonloppuna 60-v. juhliaan. Saatan ihan pikkuisen myös käydä katsomassa jotain kivaa vauvakamaa :)

Mulla on alkanut unirytmi vinksahtamaan aika huolellisesti. Öisin saan unta joskus 1-2 aikaan ja sitten herään joskus puolen päivän aikaan. Mielelläni nukahtaisin aiemmin mutta noi hemmetin jalat! Eikä auta kylmägeelit tai mitkään.
 
Minä luin jostain vauvakirjasta, että raskauden aikana kannattaisi nukkua vasemmalla kyljellä, on parempi asento verenkierron  ja suoliston toiminnan kannalta. Oon kuitenkin niin tottunut oikealla kyljellä nukkuja, että en tästä välittänyt. Erehdyin sitten eilen lukemaan uutisen, jonka mukaan oikealla kyljellä nukkuvilla on pikkasen korkeampi riski raskauden aikana kohtukuolemaan kuin vasemmalla kyljellä nukkuvilla. Ilmeisesti liittyy juuri tuohon äidin ja sikiön verenkiertoon. En tiedä onko hirmusen luotettava tutkimus, mutta jotenkin se jäi alitajuntaan... samoin miehelle, kun hänelle siitä kerroin. Mies jopa yöllä herätti minut, kun olin kääntynyt oikealle kyljelle "hei, et sinä saa nukkua sillä kyljellä". Siinä on nyt opetteleminen kun yritän nukkua naama vastakkain miehen kanssa (joka kuorsaa). :) Yöllä joskus herään että olen kääntynyt selälleni ja tuntuu inhottavasti kohtu painavan...  Pian nämä vaivat helpottavat... :)

Moonille tsemppiä, että jaksat miehesi kanssa. Tuntuu aikamoinen jääräpää olevan, hyvä jos on ruennut nyt ajattelemaan ensimmäiseksi perhettään kuin itseään. Alkoholia ottaa tuo minunkin mieheni silloin tällöin, mutta se ei ole mikään ongelma hänelle. Tällähetkellä suunnitellaan juhannusta vietettävän miehen vanhempien kanssa. Minulla ei ole mitään sitä vastaa, jos hän ottaa muutaman kuten varmaan vanhempansakin, mutta en voisi edes kuvitella tilannetta jossa siellä muut heiluisi päissään. Onneksi ei tarvitse nähdä sellaista. :) Mies siis tuskin vanhempiensa luona haluaa ottaa yhtä kahta saunakaljaa enempää. Minä luonnollisestikaan en juo, ilman raskautta ottaisin itsekin ehkä pari siideriä. Nyt tyydyn alkoholittomiin. Ja sitten kun lapsi(a) on, niin en halua että vanhempi/vanhemmat juo lapsen seurassa, koska aina ihmisen käytös muuttuu alkoholin vaikutuksesta, ja se voi olla lapsen mielestä hyvinkin pelottavaa...

Täällä on kanssa kokemuksia alkoholistista, enoni oli alkoholisti. Tappoi itsensä n. 11 vuotta sitten.

Kylläpä osaa laiskottaa.... piti pitää siivouspäivää... ja tässä sitä on jo pari kolme tuntia mennyt ihmetellessä... on kyllä ihana kun ei ole mihinkään kiire... Eilen oli pakko lähteä kaupungille ostamaan housuja, kun sunnuntaina miehen vanhempien luona ollessa mun ihanat H&M:n äitiyshousut ratkesivat haaroista!! Eikä hävettänyt.... Olinkin jo vähän pelännyt milloin niin käy, koska ostin ne housut vapuksi ja olen pitänyt niitä tosi paljon, eikä minun kokemuksen mukaan nuo Henkan ja Maukan vaatteet (ainakaan housut) ole kovin pitkäikäisiä...

 
Eilen oli meillä se kontrolliultra istukan sijainnista. Jee, oli noussut pois kohdun suun lähistöltä ja normaali synnytys onnistuu. Sukupuolikin selvisi ja tyttöhän sieltä on tulossa ;D)
Neiti voi oikein hyvin, on kuulemma oikein pirteän oloinen, pitkäjalkainen ja pienipäinen nyytti, painoa reilu 1800g. Neuvolan th:n arvio perätilasta osui kans kohdilleen, neuvolakorttiin tuli merkintä viisto perätila eli oli osittain vielä poikittain siellä yksiössään. Miten ihmeessä se vielä mahtuu siellä oleen poikittain...

Meillä on tiedossa selvä juhannus myös miehen puolelta kun hän on töissä. Seuraava viikonloppu onkin sitten iso kysymysmerkki... Miehen siskon pojan ristiäiset ja siskon häät on lauantaina ja miehellä alkaa loma perjantaina. Aikoi lähteä perjantai-iltana käymään parilla ja meillä se tarkoittaa yleensä paria kymmentä ja tappiin asti baarissa. Kiva siinä sitten lähteä seuraavana päivänä ristiäisiin ja häihin valmiiksi krapulaisen miehen kanssa. Tietää jo valmiiksi itkuja, hammastenkiristelyä ja hiljaista automatkaa...huoh.

Mulla vaivaa edelleen välillä se issias ja nyt on alkanut ilmaantumaan menkkamaisia kipuja varsinkin iltaisin ja kun on pitkän tovin istunut tietokoneen äärellä. Taitavat olla niitä supisteluja... Aamusin jaksan vetää koirankin kanssa aika pitkän lenkin, mutta illalla tuntuu epämääräisin pistoja ja "venytyksiä" alavatsassa. Alkaa vauva painaa jo sen verran että kohtukin venyy ja paukkuu ja varsinki kun neiti möllöttää siellä poikittain... Onneksi mies jää reilun viikon päästä lomille ja päästään mökille, ei tartte huolehtia vähään aikaan koiran ulkoilutuksista. Mies tekee sellaista työtä ettei voi työviikon aikana huolehtia koirasta vaan se on minun heiniä 98%:sti. Elokuun alkupuolella annetaankin sesse hoitoon siihen kun vauva syntyy. Ei tartte miettiä kuka käyttää koiran ulkona ja antaa ruoan kun me muut ollaan synnärillä.
 
Supistaa supistaa supistaa: kävin sitten eilen lääkärillä, joka määräsi viikon sairasloman, näin alkuun. Viikon päästä tutkitaan kohdunsuun tilanne, jos supparit jatkuu. Mua alkoi jo huolestuttaa. Tähän asti on supistanut vaan liikkuessa (ylösnoustessa, kävellessä, portaissa...), mutta kun suppareita alkoi tulla jo lepoasennossakin ja yöllä, niin pelästyin. En mä halua vielä synnyttää! Onneksi on ollut vielä kivuttomia, paitsi pari jotka tuli yöllä - ne jomotti vähän menkkamaisesti kanssa. Ja mä pelästyin että nytkö se synnytys alkoi. Onneksi ei kuitenkaan. Esikoisen synnytys alkoi myös yöllä, ensin ihan ihan lievillä "kuukautiskivuilla", jotka sitten paheni... :) Täytyy ottaa kotonakin rauhallisesti. Tää vauva on tosi alhaalla, ja olo on samanlainen kuin esikoisen kanssa juuri ennen synnytystä. Kyllähän se todennäköisesti jo selviäisi, mutta eihän se nyt ole vielä valmis tulemaan....
Tosin nyt olen vielä töissä, mutta kohta lähden kotiin jatkamaan....'

Musta on kyllä kauhean surullista, että niin moni suomalainen pilaa oman ja muiden elämää juomisella. Oon joskus miettinyt, että olisi niin paljon parempi, jos ei koko ainetta olisi ollenkaan, mutta ei sen totaalikieltäminenkään tietysti onnistu. En tiedä mitä tekisin, jos miehellä olisi se ongelma, en tiedä pystyisinkö elämään sellaisessa suhteessa, varsinkin jos on lapsia. Tietysti jos mies pystyy sovitusti olemaan myös juomatta, niin se on eri asia - ei mulla satunnaisia juhlimisia vastaan mitään ole, enkä itsekään kyllä lasiin sylje.

Hei miten voisi nukkua vain toisella kyljellä? Mä herään aina parin tunnin välein kääntämään kylkeä, kun alkaa puuduttaa, joten nukun ihan tasaisesti molemmilla puolilla. En ole kuullutkaan, että toinen olisi jotenkin huonompi??

Idaho, mäkin olin kuullut että tutti voisi vaikuttaa imemisotteen oppimiseen, joten annoin esikoiselle tutin varmaan 2-3 viikon ikäisenä. Siihen asti tein niinkuin käskettiin: jos lapsi itki niin tarjosin tissiä. Hassua että teillä hoitajat oli sen jo vauvalle antaneet. Vaikka onhan se iso apu. Mutta ehkä kannattaa kokeilla ensin ilman, jos sillä olisi imetykseen vaikutusta.

Liiveistä: mulla on niin pienet rinnat, että olin kotona vaan pelkällä isolla t-paidalla (miehen paidat oli käytössä), tai jos maitoa valui niin sitten sen verran tiukalla paidalla/topilla, että liivinsuojat pysyi paikoillaan. Ja sama yöllä. Kodin ulkopuolella tai jos oli vieraita imetysliivit oli kyllä ihan ehdottomat. Kyllä ne saa yhdellä kädellä auki. Ja täytyy varoa ettei ne tosiaan yhtään paina rintoja, koska mulla ainakin tuli tosi helposti tukkeumia jos liivit yhtään painoi sivuista (voin kertoa pahasta tukkeumasta johtuvasta rintatulehduksestani ja 5:stä antibioottikuurista putkeen joskus myöhemmin). Mutta mä käytin käytännössä kaksia, joista toiset sai pestyä kun toiset oli päällä - ja samat on päällä nytkin kun tuo rinnanympärys on jo kasvanut. Eli mulla ainakin ovat olleet (lindex-)hintansa väärtit!

Ja vielä loppuun miehestä. Huohhhh. Olemme MOLEMMAT todenneet ettemme missään tapauksessa halua keskosta, joten mun pitäisi levätä enemmän ja ottaa rauhallisemmin. Mutta mitä mä voin sanoa, kun aamulla esim pyydän miestä hoitamaan esikoisen, ja vastauksena on vaan " kyllä muakin väsyttää tosi paljon" ja tyyppi jatkaa unia. Häh??? Ja sit mä vääntäydyn ylös. Ikäänkuin mulla kyse olisi vain väsymyksestä. Kiva kun sanat unohtuu silloin kun niiden pitäisi näkyä teoissakin. Tosin kyllä hän myös on parantanut tän suhteen, mutta on vaan ärsyttävää, kun itseäkin harmittaa tosi paljon tää olotila ja se että on niin  riippuvainen muista. Mutta muutaman viikon kun jaksan niin sitten saa jo tulla... :) 
 
Joo toi alkoholi...  Mulla ei sinällään ole alkoholia vastaan jos sitä "osaa käyttää".  Itekään en kuppiin sylje, mutta tosiaan se ei mun mielestä mihinkään perhelomaan tai lasten läsnäollessa sovi.  Toki nyt semmonen "sivistynyt" käyttö, saunakalja tai lasi viiniä, mutta viihdekäyttö on asia erikseen.  Mulla mies tosiaan osaa kyllä olla selvinpäin ja hoitaa työnsä jne. mutta sitten kun sitä huvittaa viihteelle niin ei tulis kuuloonkaan että juotais kohtuudella :(  Sen pari kaljaa tuppaa olemaan toi sama parikymmentä niin kuin Kutvosen miehelläkin.  Ja sekös on ärsyttävää!  Meillä on ollu lapsen syntymän jälkeen ihan selkeä sääntö että jos sitä alkoa otetaan, niin jossain muualla kuin kotona.  Onneksi ukko nyt oikeesti tuntui ymmärtäneen miten tärkeä asia tää mökkijuhannus mulle on!  Jos ei olisi lasta ja raskautta niin ottaisin minäkin mielelläni muutaman oluen mutta nyt mennään näin.  Ja mulle juhannus ei muutenkaan ole ikinä ollut ryyppyjuhla, toisin kuin miehelle.  No, perinteet on erilaisia...  Ja noi alkoholittomat siiderit on nyt tullu tässä raskaudessa tutuiksi, nam!  Siinä onkin mainio saunajuoma!

Mä oon kyllä kuullu tosta vasemmalla kyljellä nukkumisesta.  Samoin luin sen jutun jossa oli sitä nukkumisasennon vaikutusta kohtukuolemiin käsitelty.  Sentään siinä jutussa todettiin että otanta oli niin pieni (tai muuta vastaavaa) että tutkimusta ei voida pitää niin luotettavana että sen varjolla ruvettaisiin antamaan terveyssuosituksia.  Joten vaihdelkaa ihmeessä kylkeä!  Mä nukun ite useimmiten vasemmalla kyljellä mutta pyörin kyllä kyljeltä toiselle, muuten on ihan kipeenä kaikki paikat jos sattuukin yhdessä asennossa nukkumaan.

Toi tuttihomma on kanssa jännä.  Kun nykyään vissiin melko yleisesti suositellaan ettei ennen parin viikon tosiaan kannattaisi tuttia antaa ettei hankaloita sitä imuotteen kehittymistä.  Meilläkin tosiaan sairaalassa jotkut kätilöt suositteli tuttia (poika roikku tunteja putkeen tississä ja saikin kätilöiltä lempinimen Tissipoika...) imutarpeeseen ja toiset kehotti vaan heruttamaan.  No, me annettiin tutti jahka päästiin laitokselta kotiin.  Meillä se ei siihen imuotteeseen vaikuttanut, mutta poika olikin tosiaan semmonen että se olis sillä imulla pysyny vaikka seinässä kiinni X)  Varmaan sitten jos imu on yhtään heikompi, niin kannattaa vähän aikaa jarrutella sen tutin kanssa.  Vaikka eihän kaikki vauvat toki tuttia edes huoli.  Täällä muuten idaho myös tarkoitus luopua esikoisen kanssa tutista piakkoin, päätin aloittaa projektin juhannuksen jälkeen.  Saas nähdä miten meillä käy, onneksi tuttia ei tosiaan enää muuten kuin sängyssä jäystetäkään.

Täällä on muuten maha alkanu kummasti toimia kun on alkanut herneet hinnat olemaan kohdallaan :D  Usein tulee se pari litraa ostettua ja saan jopa syödä ihan keskenäni ne kaikki kun mies ei välitä ja poika ei vielä osaa :D
 
Päivän lääkärireissut takana. Munuaisten suhteen ei oo huolta tällä hetkellä ku tilanne ei oo menny kuukauen aikana merkittävästi suuntaan eikä toiseen. Kohdunsuu oli sen sijaan alkanu aueta. Se oli nyt sormelle auki, mutta kohdunkaulaa vielä jäljellä se 3 cm. Kahen viikon päähän kontrolliaika lääkärille. Petipuuhat ja raskaammat hommat pitäis jättää vähemmälle siihen asti ku tulee 35-36 viikkoa täyteen. Apuuva, en haluais ihan vielä synnyttää, vaikka lasta syliin kovasti jo kaipailenki... Muuten kaikki oli hyvin, painoarvio pikkuselle oli tällä hetkellä 2kg. Harjotteli jo hengittämistä ja maiskutteli huuliaan kovasti. Tuli nyt vain omaa napaa, sori!
 
Alkoholista: tosiaan kurjaa, että se aiheuttaa joillakin ongelmia! Meidän suvussa kukaan ei ole koskaan juonut kunnolla lasten nähden, ja minun vanhempani eivät juo muuten kuin parit saunakaljat/siiderit aina välillä. Kihlattuni suku onkin sitten vähän erilainen, silloin kun juhlitaan niin sitten on vähän yks sun toinenkin ihan kunnolla kännissä. Eräästä sukulaisesta minulle jäikin todella hyvä kuva, kun hän haukkui minut ja mieheni kännissä ja haistatti vitut. Näitä tapauksia nähneenä en yhtään ihmettele, miksi kihlattuni on niin jyrkästi alkoholivastainen. Hän saikin minut lopettamaan juomisen kokeilun heti alkuunsa, enkä ole sitä kaivannut. Ei siinä mitään ihmeellistä ollut, näin jälkeenpäin ajateltuna se oli aika noloa hommaa, vaikka vain parin kaverin kanssa kotona kokeilin, eikä kukaan överiksi vetänyt tai oksennellut. Pariin kertaan se jäi, ja olen kiitollinen miehelleni tästä. Ihmisten pitäisi ymmärtää olla juomatta lasten lähellä, koska se on oikeasti pelottavaa, vähän vanhemmankin (kuten minun) mielestä. Vaikka tuskin kukaan pahaa tarkoittaa, mutta silti.
Hienoa kutvonen, että istukka oli noussut ja kaikki on muutenkin hyvin! :) Mä pidän täällä peukkuja, että kääntyy oikein päin! Meidän poika kääntyilee täällä vähän miten sattuu, eilen illalla oli taas poikittain, mutta yöllä potki niin selkeästi kylkiluihin, että varmasti oli taas raivotarjonnassa.
Josku, nyt sitten lepäilet kunnolla ja otat rauhallisesti! Sinne viikolle 37 olisi hyvä päästä, niin syntyisi täysiaikaisena... Meillä elellään aika samoilla linjoilla kuin teillä, eli rauhallista odotusaikaa. Eilen tuntui taas siltä, että mä haluan elokuun tänne NYT heti, että pääsen synnyttämään ja pojan syliin, kiitos! No mieheni puhui minulle vähän järkeviä, ja päätin ottaa sellaisen asenteen, että eletään päivä kerrallaan, niin kyllä se aika kuluu. Jos se kului viikolta 12 viikolle 20 (rakenneultraa odotin niin kovasti), niin miksei nytkin. Jos sitä järjestäisi ohjelmaa itselle, ettei ihan tyhjänpanttina vaan kotona istuis... Mullakaan ei tosiaan kummoisia kipuja ole ollut, mitä nyt välillä niitä sukkapuikkokipuja ja välillä vähän liitoskipujakin. Ja supistuksia. Mutta mä jollain tavalla tykkään niistä kivuista ja supistuksista, ne (ja tietysti vauvan liikkeet) kertoo mulle, että mä oon oikeesti raskaana ja mun kehossa tapahtuu jotain! Ne kuitenkin on niin lieviä, ettei mitään syytä huoleen ole.
Mutta miksi mulla on sisällä jotenkin semmonen pieni kutina, että tää poitsu päättää tulla maailmaan reippaasti ennen laskettua aikaa?! Joku mussa sanoo, että kyllä se sieltä joskus viikkojen 35-37 tienoilla tulee, vaikka kohdunsuun tilanne oli hyvä, eikä supistuksia kauheasti ole. Ja ne on tosiaan ihan kivuttomiakin. Hmmmm?...
 
Jaksaa taas pitkästä aikaa kirjotella oikeen jotain, eikä vaan lueskella! Ihana kun porukka on niin aktiivista ja joka päivä on paljon luettavaa! Olen hengessä mukana!

On ollut jotenkin vetämätön olo viime aikoina. Mies tosiaan aloitti vartijan työt ja työ pääsääntöisesti klo 15-21.30. (nyt onneksi tällä viikolla sillä on lyhyitä yövuoroja 22.30-03.30, joten keretään päivisin tehdä jotain, minulla kun tosiaan ei ole sitä korttia, enkä uskalla ihan joka päivä kaupunkiin tai muuallekkaan köpötellä) pläääh, tämä yksin olo ei ole mun juttu ja kun kotona ei saisi mitään tehdä, kun on ruvennut jo ihan vaan pitkään seistessä (esim. kun tiskaan) tulla harjoitussupistuksia jotka saattavat välillä olla kivuliaitakin, sellaisin menkkakipumaisia.. Rauhassa sitten yrittää ottaa mutta tylsää on välistä kyllä niin, että tuntuu niinkuin pää räjähtäisi.
No mutta eiköhän tämä tästä, enään vähän yli neljä viikkoa ja on lääkärin lupa ruveta vaikka hyppimään trampoliinilla ;) Mulla onkin kovasti suunnitelmissa kovat siivousurakat ja illan päätteeksi hieman miehen kanssa peiton heiluttelua! :D Luulin, ettei tämä seksikielto olisi itselle niin kova paikka mutta voi hyvänen aika. Tämähän on ihan hirveetä :D
Meidän vaunut muuten tuli olikohan viime viikolla! Ja ovat kyllä juuri niin ihanat kuin ajattelinkin. Otan kuvaa heti kun muistan ostaa kameraan patterit! Vauvan tavarat alkaa olla muutenkin aika lailla hyvin kasassa ja sairaalakassinkin olen pakannut :) Että olen sentään jotakin saanut aikaiseksi!
Juhannuksesta sen verran, että meillä tosiaan selvä sellainen tulossa. Tai siis perjantaina mies kenties ottaa ihan kotosalla muutaman oluen ja lauantaina mennään päivästä minun mummulleni, minun perheeni ja sukuni kanssa grillaamaan ja sitten illalla kotiin. Että ei sen kummoisempia suunnitelmia :)
Tuo alkoholi on tosiaankin kyllä toisinaan ja toisille ihmisille niin epäsopiva juttu kuin voi vain olla. Mutta mieheni onnekseni on (yhteisestä sopimuksesta kun lapsen tulosta saatiin tietää) ei ole juonut kuin kerran tätini valmistujaisissa minun raskausaikanani. Ja joskus todella harvoin on ottanut yhden kaljan kotona. Kyllä en voi muutakuin ylpeä olla. 
Toivottavasti muillakin asiat selviää ja miehet rupeaa käyttäytymään! ;D

Tulipa mieleen tuosta kun Sonja09 kertoi tuosta kun mies oli vaan jatkanut uniaan vaikka sinun tulisi levätä ja ottaa rauhassa. No meillä mies yhtenä kertana tässä kun olin jo monesti pyytänyt nätisti tiskaamaan ja mitään ei ollut tapahtunut, niin rupesin sitten itse tiskaamaan (ihan täysin ilman mitään mielenosoituksellisuutta, eli ihan hyväntuulisena) mutta sitten minua rupesi supistamaan ja kyykistyin siihen ja odottelin, että menee ohi. No sitten mies tuli siihen ja sanoi "voi miksää nyt rupesit tiskaamaan, kun mää oisin kyllä voinut, että sun pitäis ottaa rauhallisesti" :D Meinasin sanoa, että enhän monesti toki pyytänytkään. :D Tämä tapaus on kyllä naurattanut nyt jälkeenpäin niin paljon! Miehet osaavat sitten olla joskus putkiaivoja! Onneksi tosiaan mies kyllä muuten on aika oma-aloitteinen näissä asioissa eikä anna minun kantaa mitään raskasta yms. Mutta tuo kerta on kyllä jäänyt mieleen :D

Hoh, tulipa taas selostus.
 
Josku: Nyt vaan sitten nautit olostas, kun saat ihan luvalla ottaa rauhallisesti. Kyllä sitä ehtii siivoilemaan ja touhuilemaan niin monta kertaa vielä tässä elämässä.. Et nää muutamat viikot on oikeeta luksusta nyt..:)

Täälläkin unirytmi hukassa.. Tosin mä en voi nukkua puoleenpäivään, ku poika herää viimeistää puol kaheksan.. Mut öisin voisin helposti kukkua yhteen tai kahteen, vaikka väsyttäis ihan hirveesti ni uni ei vaan tuu. Tosi raivostuttavaa.

Samaisen jutun luin kuin kcatri ja moon. Ehkä nyt hieman oon kattonu, et nukun myös vasemmalla kyljellä öisin,mutta ihan huolettomasti nukun myöskin oikealla. Mulla rupee lonkat sattumaan, jos nukun pelkästään toisella kyljellä.. Niinkuin Moon sanoikin, niin mainittiin lopussa, että todella vähän asiaa tutkittu, että voitaisiin mitään kunnollisia johtopäätöksiä tehä. Mutta aina tommoset jonkin aikaa siellä takaraivossa jyllää.

Mukavaa, että kutvosella istukka noussut. Varmasti vauva ehtii vielä monet kerrat kääntyilemään siellä masussa..

Sonja: Tervetuloa supistelujen pariin. Mullakin niitä tullut jo kauan ihan levossa ja öisinkin heräillyt niihin, mutta eivätpäs ole mitään kohdunsuulle tehneet. Mullakin heti tuli paniikki, että nytkö se syntyy, mutta nykyään otan asian rauhallisemmin. Ne tulee ja menee. Välillä jopa tosi säännöllisesti.. Viiden minuutin välein, mutta loppuvat kuin seinään. Mullakin semmoinen olo, että vauva tosi alhaalla. Meillä neuvolantäti sano, että uudestisynnyttäjillä usein tämmöinen olo, kohdusta jotain höpisi.. Toivottavasti miehesi nyt ymmärtäisi auttaa sinnuu.. Joskus miehet osaa olla ajattelemattomia..

Moon: Täällä kolmas yö jo ilman tuttia menty.. Yllättävän hyvin on homma sujunut. Tosin poika elää siinä uskossa, että tutti on unohtunut muorin autoon. En tiedä mitä sitten, kun muori tulee autollansa käymään.. Mummin luona päikkäreillä vielä syödään tuttia.. Hmm.. Mielestäni mummi olisi saanut kunnioittaa tätä meiän vieroittamisen yritystä ja ei antaisi tuttia myöskään siellä, mutta toisaalta tilanne varmaan on eri kun poika on hoidossa.

En tajua tota, et miks meillä annettiin se tutti pojalle. Olisivathan he voineet tuua pojan takas mun luokse, jos itkee paljon. Ja ku eivät siellä ees kysyneet mielipidettä tuttiin. Nyt aattelin siis kokeilla ilman tuttia niinkauan, et imeminen onnistuu. Saa nähä kuinka onnistuu..

Täytyykin alkaa kokeilemaan noita herneitä. Eilen ei vatsa ole toiminut ja nyt ootellaan et levolac vaikuttais.. Pahalta näyttää..

Leluponi: En muista mistä olisin kuullut (ja olenko kuullut ollenkaan), että nuoremmilla synnyttäjillä synnytys käynnistyis aikasemmin.. Nyt kun aattelen, ni ei kuulosta loogiselta...

34 viikkoa tuli täyteen. Sille JEI!..
 
idaho:  Mä kanssa odottaisin että isovanhemmat, kummit jne. kunnioittaisi niitä oman perheen valintoja ja tapoja!  Toisaalta sitten, eikös se ole just isovanhempien tehtävä hemmotella lasta?  Joskin toi tuttijuttu ei kyllä kuulu siihen kategoriaan.  Meillä esikoisen kummipariskunta (sillä on siis neljä kummia yhteensä) on kovasti mieltyneet ajatukseen että lapselle pitäisi antaa karkkia.  Mä en ole mikään sokeripoliisi mutta ei mun mielestä tommonen vuosikas välttämättä sitä karkkia vielä tarttis...  Vaan kummasti lapsella on suupielet lakussa kun näiden kummien kanssa touhuaa.

Älkää nyt hyvät ihmiset alkako vielä synnyttämään!  Vaikka tosiaan, eikö näillä viikoilla ala jo olla melko lailla varmaa se vauvan selviäminen :)  Mutta silti, mukavampaa kaikkien kannalta jos ajallaan tulevat eikä tartte viikkotolkulla sairaalassakaan olla.

Täällä muuten mies välillä jeesaa noiden lapsen tavaroiden kanssa, lähinnä sillon jos oikeesti omin silmin näkee että mulla on tukala olo siellä lattialla konttaillessa.  Ja eilen jopa pyyhki hellan ja pesi pannun kun oli paistanu pekonia!  Nää on meidän ukolta mielettömiä saavutuksia :D  Etenkin kun se on hommaan ihan oma-aloitteisesti ryhtynyt!  Ja siis selvennyksen vuoksi:  Me ollaan ihan sovittu ukon kanssa että se hoitaa asumiskulut ja minä huushollin.  Tosin on miehellä joitakin omia hommia sentään:  saunapuiden kantaminen, ruohonleikkuu (aika kehnosti tosin hoidettu), bio-pussin tyhjentäminen ja auton renkaiden vaihtaminen ja lakanoiden vetämiseen se osallistuu myös XD 

Huaah, pitäis varmaan pikkuhiljaa aloittaa pakkaaminen, huomenna on lähtö sinne mökille.  Kiva vaan kun on tota epävakaista luvattu niin joutuu ottamaan sitten kaiken mahollisen uikkareista kuravaatteisiin ja lapasiin <:)  No onneksi on farkkuauto!
 
Huomenia vaan kaikille!
Joka päivä käyn monta kertaa lukemassa, mutta en saa aikaiseksi alkaa kirjoittamaan..
Ehkä siksikin, kun ei oikein ole mitään erikoista kirjoitettavaa :) Vointi on ollut ihan hyvä, vaikkakin laiskottaa kyllä aika lahjakkaasti - imurin varteen ei huvittaisi millään tarttua (olen nytkin lykännyt sitä hommaa jo rikollisen kauan!) ja aamuisin en meinaa millään saada itseäni ylös sängystä.. vaikka olisin jo suht hereillä, niin pyörin vaan pedissä ja koitan saada nukuttua :D

Ihan (taas) hävettää, kun lukee teidän kirjoituksia valmiiksi pakatusta sairaalakassista. Kyllä minultakin se kassi jo löytyy, sisältöä se vaan vielä odottelee.. jospa vaikka tänään ottaisin asiakseni edes sen pakata! Tosiaan  minulle ei ole oikein vielä tuonne pääkoppaan iskostunut se ajatus, että periaatteessa se lähtö voi tulla hetkenä minä hyvänsä. En omasta mielestäni ole kuin muutaman hassun supistuksen bongannut koko aikana.. sehän ei tietysti tarkoita mitään suuntaan tai toiseen. Vauvan tavarat on aikalailla hankittuna. Mitään vaippoja tai korvikkeita en tosin ole vielä hankkinut. Itseltäni puuttuu vielä parit imetysliivit ja -paidat. tyhmänä menin h&m:ssä summassa ostamaan imetysliivit, jotka olivat auttamattomasti pienet ja paidat liian isoja! :D tosin saahan tässä vielä olla kasvunvaraa.
Saan muuten hirveästi kommenteja siitä, kuinka valtava vatsa minulla on jo nyt.. itse olen tästä hiukan hämilläni ja siksi kysyinkin neuvolassa, että onko tämä vatsa nyt jotenkin liian suuri? Neuvolatäti naurahti ja totesi, että ainakin ihan käyrillä menen tuossa taulukossa kasvun suhteen ja ei hänen mielestään vatsani näihin viikkoihin nähden mitenkään valtavalta näytä. Lisäsi vielä kuitenkin, että varmasti muiden kommentteihin vaikuttaa se, että olen erittäin lyhyt (160cm juuri ja juuri :D), mikä taas saa ison vatsan vielä enemmän korostumaan..  
Mutta tämmöistä täällä.. hurjaa vauhtia menee päivät! :) 
 
Minä kerkesin jo vähän säikähtää kun Pikkuinen ukko ei ole liikkunut eilen kovin paljoa. Aamulla liikuskeli muistaakseni ihan normaalisti, mutta illalla ei tullut kuin yksi kaksi potkua, kun yleensä Eventiä katsoessa on riehunut kovasti mahassa. Nukkumaan mennessäkään ei tuntunut liikkeitä eikä aamulla herätessä. Nyt kuitenkin taas tuntuu kun sohvalla on kyljellään. Just luinkin että näin 34. viikolla vauvalla ei ole enää paljoa tilaa liikkua joten liikkeitä tuntuu entistä vähemmän. Aion kyllä seurata tilannetta ja tarvittaessa soittaa neuvolaankin jos tuntuu että onkohan tämä normaalia...

Alkaa tuntua ihan kummalta, että oikeasti 3-4 viikon päästä saattaisi synnytys jo käynnistyä, tietty "huonolla" tuurilla siihen voi mennä 9 viikkoakin... Heinäkuussa pitäisi tehdä vielä äidille muuttoa, vähän jänskättää miten siinä käy.

 
Kcatri:  Onko sulle neuvottu liikelaskentaa neuvolasta?  Eli jos tuntuu että vauva ei liiku niin kuin yleensä, asetu aloillesi ja juo vaikka lasi kylmää mehua.  Voit myös herätellä vauvaa tönimällä mahaa.  Sitten tarkkailemaan.  Jos tunnet tunnin aikana (siinä suht' levossa ollessasi) 10 liikettä niin kaikki ok.  Jos taas vähemmän, kokeile uusiksi.  Jos edelleen tuntuu liikkeet olemattomasti niin soitto äitipolille!  Täällä muuten myös välillä tosi hiljasia päiviä vaikka vauva on normaalisti todella aktiivinen riehuja!
 
Soitin äsken neuvolaan ja sieltä neuvoivat just tuota liikelaskentaa. Mä tosin tiesin siitä jo aiemmin ja aamulla sitä jo kokeilinkin (tosin nukahdin sitten kesken kaiken), mutta siinä vaiheessa olin tuntenut kolme liikettä puolessa tunnissa... Pitää tässä iltapäivällä ottaa muutaman kerran semmoiset liikkeenlaskenta tunnit. 10 liikettä pitäisi tuntua tunnin aikana, ja 5 liikettä puolen tunnin aikana. Jos ei tunnu niin sitten pitää soittaa sairaalaan (äitipolille) ja varmaan mennä tarkistuttamaan tilanne.

Tämmöstäkö tämä loppuaika nyt sitten on. Koko ajan pelko persuuksissa...
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top