Täällä on kans saatu juhannukset vieteltyä.
Perjantaina oli puhetta, että oltais menty jonku kaverin luo grillaamaan. No yllätys, että tässä kaveriporukassa kaikki jahkaili edes takaisin, eikä kukaan saanut päätettyä, että mihin kokoonnutaan. Loppujen lopuksi porukka päätti jäädä keskustaan ja grillailla siellä vesisateessa ja ähistä yhden ihmisen pienessä 46 neliön kaksiossa. Me ei sitte siihen hommaan lähdetty ollenkaan mukaan vaan grillattiin kotona omalla parvekkeella. Mies meilläkin poti näyttävästi suunnitelmien kariutumista, tämä kun oli hänen viimeinen mahdollisuutensa vetää perseet. Huoh. No, minä sitten pyysin kaksi tyttökaveriani meille istumaan iltaa ja niinhän me istuttiin ja juoruttiin aina yö kahteen asti, kunnes porukka viimein päätti, että minne kokoonnutaan. Lähdimme siis yöllä, minä kuskina, ajamaan tuohon kuuden kilsan päähän mieheni ystäväpariskunnan luo, joita en edes koskaan ollut tavannut. Siellä meni sitten aamu viiteen.
Luulin pääseväni viideltä nukkumaan. No, lapsi sitten aloitti hirveät hepulit. Melkein nukahdin kuuden jälkeen mutta ei. Puhelin soi ja ystäväni soitti Posiolta mökiltä humalassa. Siellä oli ollut riitaa ja hän oli aivan paniikissa. Tunti mulla kului sitten puhelimessa varmistellessa, että tämä ystävä on ok ja että saavat tarvittaessa sinne korpeen jotain apua. Menin seiskan aikaan takaisin sänkyyn ja mies kuorsaa. Yritän häntä saada kääntymään ja hän alkaa kännissä riehumaan unissaan, eikä herää. Huutaa vaan ihan päättömiä juttuja ja huitoo käsillä. Mun miehellä on siis aivovamma ja hänen nukkumisensa on muutenkin tosi levotonta, mutta humalassa jotain ihan järkyttävää. Lähdin sitten kuorsausta ja huitomista karkuun sohvalle missä kuijotin jonnekin kymmeneen asti ja menin takaisin sänkyyn. Nousin ylös yhden tienoilla.
Mies olikin sitten herätessään niin karmeassa krapulassa, että ainut asia, mitä olin koko juhannukselta odottanut, eli syömingit minun äidin luona (asuu melkein naapurissa) jäivät häneltä välistä ja jouduin menemään yksin. Yhteisestä illan vietosta oli sovittu jo kuukausi sitten ja minua todella ärsytti, että hän ei sitten voinut krapulaltaan tulla. Oli vielä ostanut ensin perjantaille kaljaa ja totesi, että siitä voi tulla huono olo ja hakikin sitten lisäksi 2 litraa punaviiniä, ettei tulisi sitä krapulaa. Niinhän siinä kävi, että kaikki punkut meni ja suurin osa oluista.
Kehtasi vielä eilen illalla ottaa kolme kaljaa, kun minä menin nukkumaan... ihan ku ei olis loukannu mua jo tarpeeksi. Jos jotain hyvää, niin sainpahan raivopäissäni kämpän siivottua lattiasta kattoon. Että tämmönen valivali ja paska juhannus meillä. Pelkkää riitaa ja pahaa mieltä. Sanoin miehelle, että nyt on sitten hänen juomiset juotu. Tällä viikolla siihen viinaan meinikin 60e ja me ollaan seuraavat 2 viikkoa nälässä, kun tuet tulee vasta heinäkuun puolessa välissä ja tilit on nollassa.
Meilläkin huomenna neuvola. Saapa nähdä miten on paino noussut ja onko vauveli pysynyt raivotarjonnassa. Mulla oli jotain muka mielessäkin, mitä pitäsi neuvolassa kysyä, mutten nyt edes muista, että mitä ne asiat oli. Olis pitäny kirjottaa ylös. No, ehkä ne ehtii vielä ennen huomista putkahtaa mieleen. Toivottavasti ne ei tällä kertaa hukkaa minun pissanäytettä, niin saadaan tietää onko pissassa proteiinia tai sokeria. Vähän jäi huolettamaan, kun viime kerralla sitä ei tarkastettu.