Kertominen

Mä jouduin viikonloppuna isolle poppoolle kertomaan, kun juhlittiin kaverin polttareita ja en jaksanut alkaa selitellä juomattomuuttani. Huomenna kerron yhdelle lapsuudenystävälle. Lisäksi olen kertonut hierojalle, joka muuten sanoi, että hierontaa ei suositella ensimmäisellä kolmanneksella keskenmenoriskin takia... :wideyed: Hierotutin itseni silti. Ja kampaajalle joudun varmaan vielä kertomaan. Lista kasvaa, tahtomattakin.
 
Ninni22; Miehelläni on isäpuoli (oma isänsä kuollut) ja ihan normaaalisti ollaan hänestä puhuttu että "ukki". M:llekin se on ukki mutta tottakai kerrotaan sit kun hän on isompi että myös yksi ukki on kirkkomaalla.. Enempi tuo puolikas iskä on sille isä ollut mitä biologinen. Mut biologinen on aina silti biologinen :)
 
Mä oon itse hoitanut kertomisen omalle perheelle ja mies hoiti kertomisen omalle perheelle. Kaverit saa tietää sitten joskus kun aika on sopiva. :)
Perheelle halusin kertoa nyt jo kun ensimmäinen raskaus kyseessä itselle, niin on kaikki tuki sitten alusta asti mukana.
 
Täälläkin tulevat isovanhemmat saivat tietää vauvauutisista tällä viikolla. Kovin olivat iloisia ja toiset olivat arvanneet jo asian :) iso kivi vierähti sydämeltä kun uutiset otettiin hyvin vastaan :)
 
Sama juttu meillä. Haluan että ois varmemmat viikot ennen kun kerrotaan ja että ollaan nähty jonkun sydämen sykkivän :)
 
Miten jotkut saatte rakenneultraan asti muka pitkitettyä raskauden kertomista!? :o Mulla oli esikoisesta jo aika pötsi rv 17! Ei kyl yheltäkään ollu enää salassa! Mut et jonnekin päälle 20 viikolle..? Vaikka kyllähän nuo mahat on tosi erilaisia, kun yhen tutun luulin olevan noin 15 viikolla ja oli menossa rv 25 yli jo..... maha oli tosi alhaallakin. Lapsukainen vietti aikaansa kuulema poikittain :)
 
Onnellinen, mulle selvis itelle esikoisen kanssa vasta viikoilla 22 että oon raskaana... :D Mutta eipä kyllä silloin tullut alkuraskaudessa painoakaan, turvotuksen luulin johtuvan joulusta... ;) Tän toisen kanssa tuskin selviän edes np-ultraan ennen kuin joku kysyy. :D
 
Nyt tietää tulevat isovanhemmat. Kovin olivat iloisia ja tottakai vähän "shokissa" miten näin lyhyellä ikäerolla hankitaan lapsukaiset. Jospa kaikki vaan menis hyvin :)
 
Mä sain tänään kerrottua mieheni siskolle, jolle kertomista olen jännittänyt hirveästi.. Oltiin lastemme kanssa HopLopissa ja juteltiin niitänäitä painonpudotuksesta yms. Tokaisin sitten yhtäkkiä, että veikkaampa, että mulla tulee paino nousemaan talven aikana.. Hän katsoi mua ja kysyi kuinka niin.. vastasin, että no meille on tulossa nelonen maaliskuussa.. Hän meni hetkeksi ihan hiljaiseksi, ja sen jälkeen kysyi, olenko ihan varma, että halutaan vielä yksi? Juteltiin siinä siitä ja odotin saarnaa, mutta lähinnä hän vain jutteli niitänäitä vauvoista ja ison perheen kanssa pärjäämisestä jne. Ihan ok, siis meni, ja ihan iloiselta lopulta vaikutti ainakin kasvotusten.. Pyysin häntä samalla kummiksi, mutta aikoi miettiä asiaa.. Meillä on hänen kanssaan sama syntymäpäivä 11.3 ja LA on 10.3 :)
 
Me kerrotaan tänään tuleville isovanhemmille(tarkoitus oli pitää salassa, mutta esikoinen tulossa niin haluan kyllä jo kertoa vaikka on ehkä vähän aikaista, oon vain niin innoissani :) ). Tosin ollaan huijattu ne meille siten, että meidän täytyisi ottaa lisää lainaa taloyhtiötä varten, kun meinaa maalata talot :D Siellä on sitten molempien vanhemmat repinyt jo pelihousuja, että miksi kun on niin hyvässä kunnossa muutenkin ja niin isoo summaa. Laitetaan pankin kansio pöydälle, sinne laput että teistä tulee isovanhempia. Saapa nähdä mitä ne siihen sanoo :laughing025
 
Jos kertoisi uudesta vauvasta sitten ristiäiskutsulla tai kun jo syntynyt. :joyful: Ei yhtään kiinnosta kertoa kellekään, viime raskaudessa sukulaiset sai tiedon kun viikkoja oli jotain 13-14. Koin ärsyttävänä toisten utelut jatkuvasti voinnista ja lasketusta ajasta (ei kerrottu päivämäärää kellekään, vain miehen kanssa tiedettiin ja muille sanottiin vain kuukausi). Ja sitten kun tyttö syntyi niin jo samana päivänä miehen yli-innokkaat sukulaiset pölähti isolla joukolla sairaalaan. Kotiin päästyä ketään ei enää kiinnostanut vauva, yksikään sukulainen tai tuttu omaa äitiäni lukuunottamatta ei vaivautunut meille kotiin käymään vauva-aikana. Meidän kyllä olisi pitänyt kyläillä aina, varsinkin miehen vanhemmat vaan odotti että käydään niillä. Pyh, senpä takia ovatkin jääneet lapselle hyvin vieraiksi. Sen suvun puolelta ei paljon onnitteluja, edes korttia, tullut kun lapsi täytti vuoden... Ja asuvat vielä samalla paikkakunnalla. Omat sukulaiseni ovat kyllä muistaneet vaikka asuvat toisella puolen Suomea.

Joten rauhassa varmaan tälläkin kertaa aion hautoa.
 
Meillä sairaalaan ei saa tulla, kuin isä, isovanhemmat ja sisarukset.
 
Täällä saa sairaalaan tulla isä, vauvan sisarukset ja isovanhemmat, mutta isovanhemmat vain sellaiseen oleskelutilaan, ei huoneeseen lainkaan.

Eipä näitä sääntöjä kyllä viimeksi pahemmin kukaan tuntunut valvovan... :rolleyes:
 
Sitä mäki oon miettiny, että tuskin kukaan hoitaja nyt alkaa vieraita häätämään, jos on tullut vauvaa katsomaan sairaalaan.. vaikka ei sais tulla ku sisarukset, isä ja isovanhemmat, nii kyllä mä aion parhaan kaverin sinne salakuljettaa :woot:
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top