Kertominen

Eilen käytiin miehen vanhempien luona ja siellä oltiin kovin iloisia uutisesta. :) Oli anoppi ilmeisesti jo jonkun aikaa odotellutkin...

Illalla käytiin vielä mun hyvän ystävän ja hänen perheensä luona. Tää mun ystävä on myös raskaana, mua muutaman viikon edellä. Tiesivät että yritetään ja olivat kyllä jo arvanneet asian mutta nyt saatiin ekaa kertaa kunnolla puhutua asiasta. :happy:

Nyt kaikki aivan läheisimmät ihmiset tietää, ihan kiva olo ettei tarvii yrittää heiltä salailla mitään. :)
 
Mies ja sisko tietää ja esikon mammaryhmä. Muille en kerro ennenkuin 12 vko on täynnä. Ei huvita soitella suuntaan ja toiseen jos keskenmeno tulee.
 
Juuri tuon km riskin takia en haluaisi kertoa ennen rv 12 ja ultraa.. Mutta pahoin pelkään et joutuu kertomaan aijemmin. Mies sanoi jo että maha on kasvanut normaalista jo jonkin verran. Toki on turvotusta vielä eikä rehellistä kasvua mutta olen niin paljon kuullut sitä että esikoisen jälkeen masu tulis aikaisemmin esille. Saati nyt kun nahka on varmaan löysällä vielä edellisestä raskaudesta :)
No..kerrotaan sit kun siltä tuntuu. Puen tekstipaidan päälle ja saavat arvata siitä ;)
 
Miehen lisäksi yksi ystäväni tietää. Itse yritän pitää salaisuutta niin pitkälle kuin suinkin pystyn, mutta jos joku suoraan kysyy niin tuskin alan valehtelemaan. Mies saa itse päättää kenelle kavereistaan kertoo ja milloin, mutta perheille en halua kertoa ennen nt-ultraa.
 
Kerrottiin eilen miehen siskolle & sen miehelle, ne kun on käymässä Suomessa. Ulkomaaneläviä siis :wink nii aateltiin että kerrotaan kasvotusten.
= Ei mitään reaktioo varsinaisesti ja nopee aiheenvaihto. :meh:
...nukkumaanmennessä ja nytkin ottaa jotenkin tunteisiin, oon kai jotenkin pettynyt? Sen mies onnitteli, mut tää tuleva täti taas..

Muut saa vielä odotella, jospa sais muista sitten irti jotain.
 
Olipa tylsä vastaanotto Even :( ehkä eivät osanneet odottaa ja tajunnneet asiaa heti.

meilläkin tietää nyt kaikki omasta ja miehen suvusta. Ei kerrottu, vaan äitini arvasi ja kinui luvan päästä kertomaan muillekin. Mitäs sitä salailemaan kai.. :rolleyes:
 
Mä olen huomannut, että ihmiset ei oikein tiedä miten ja mitä kommentoida jos raskaudesta kerrotaan alkuvaiheessa. Me kun on hyvin avoimesti edellisestä ja tästä kerrottu, niin ihmiset jotenkin tuntuvat pelkäävän että jos meneekin kesken. Miten uskalletaan kertoa, sitä ihmetellään.
 
Hahaa! Pääsinpäs viikonlopun yli vielä kertomatta kenellekään. Olin sitten autoillen synttäreillä, kun jonkun piti olla. Ens viikonloppuna seuraavat kesäjuhlat. Saa nähdä vieläkö menee kertomatta vai arvaako joku.
 
Even, kurja juttu tuo vastaanotto :/ Tuli vaan heti ekana mieleen, et mitä jos niillä on vaikka pidempään yritystä takana taikka just sattunu joku keskenmeno, eivätkä siks oikeen osanneet iloita? Tai voihan se olla, etteivät tosiaan muuten vaan osanneet reagoida.

Edelleenkään en oo kertonu ku kahelle parhaimmalle ystävälle, töissä tietää aika moni. Siellä tullu vastustamattomia tilanteita, kun kyselleet esim "onko sulla lapsia" taikka "millonkas valmistut", sit en oo malttanu vaan alottanu, että "no iteasiassa nyt kun kysyit..." :D Mut en siitä jaksa välittää, oon tuolla kuitenkin vaan kesäsijaisena. Helpottaa aina jollekin kertoo.

Hirvittävästi tekis mieli kertoo äitille, mut haluun vähä itteenikin testata tässä! Niille tulossa siks eka lapsenlapsi. Ja syyskuun alussa kun tullaan turvallisille viikoille, nii teen isäpuolelle synttärikortin, jossa lukee tyyliin "Onnea vaarille" ja teippaan ultrakuvan sisälle :) Myös mun mummun 70v synttärit on siinä lähellä, et saa nähä kumman korttiin se lopulta tulis, vois olla isomummukin aika innossaan! :) Mies saa päättää millon ja miten sen porukoille kerrotaan.
 
Tuota en ookkaa tullu ajatelleeks että isäpuolesta tulis pappa. Mutta kaippa se niin menee :D en oo sen kans vaa kovin läheinen..
 
Even, vaikuttaa vähän sellaiselta reaktiolta, miten itse on tullut suhtauduttua muiden uutisiin, kun omia ei ole kuulunut. Vaikka olisi muiden puolesta iloinnutkin lopulta :) Nyt kerrottu parille lähimmälle ystävälle ja osalle perheestä. Jotkut tosin varmasti arvanneet aika lähelle, kun on viimeiset pari viikkoa juoksennellut ympäriinsä lähinnä oksennellen :hilarious:
 
Ninni, mulla taas isäpuoli on enemmän isä ku biologinen, koska se on ollu mun elämässä 6v asti aktiivisemmin läsnä. En oo miettiny ees millo iskälle (ja sen perheelle) kertosin, tekis mieli vaan soittaa ku sitä tunnu kiinnostavan mun elämä muutenkaan, käyn sen luona tyyliin pari kolme kertaa vuoteen... Noh, mietin sitä sitten kunhan tää etenenis sinne asti :)
 
Nyt ollaan kerrottu molempien vanhemmille ja sisaruksille. Tarkoitus ei ollut vielä näin aikaisin, mutta asia on aina tullut epäsuorasti puheeksi jotain kautta niin ollaan "jouduttu" kertomaan :) Kaikki ovat ottaneet asian tosi hyvin, paremmin kuin ajateltiin, ja miun äiti sanoi että olikin jo arvannut että olen raskaana. Toki kaikille ollaan painotettu että vielä ollaan ihan alussa eikä mikään ole varmaa.

Iso taakka kyllä putosi harteilta tän asian suhteen kun kaikki ovat olleet iloisia meidän puolesta :)
 
Mmm mä luulen että se oli jotenkin hämmentynyt että kerrottiin ja tosiaan näin alussa. Jotenkin vaivaantuneen olonen kun puhuttiin aamulla asiasta jotain. Mut ei voi tosiaan tietää mitä sen päässä liikkuu, omia lapsia ne ei kai oo koskaan tekemässäkään..
Isoin harmituskin katos, kai sillä on joku syy tuohon tai sitte päästiin tosissaan yllättämään :grin

Mun isä & sen vaimo (äitipuolekskin toisinaan kutsuttu) on jo tilaillut hetken lapsenlapsia, eli niiltä voi irrota eri reaktio :laughing002

kun malttais pitää salassa, mutta kun tekis mieli kertoa. Kaikille. :D
 
Mekin meinasimme pitää raskausuutisen salassa ainakin np-ultraan asti. Meillä kolme lasta ennestään, joista viimeisimmät kaksoset. Itseäkin vähän jännittää, että miten monta tällä kertaa vatsassa asustelee.

Ihan ensin kerrotaan tietenkin omille lapsillemme ja he saavat kertoa sitten isovanhemmille. :)
 
Me ei kans kerrota kellekkään ennen np- ultraa, toi olikin jennie kiva ajatus että lapset kertoo isovanhemmille mäkin oon miettinyt miten kerron niille niin voisin kans pistää esikoisen (2v) kertoon ja kattoo saako ne uutisen selville :)
 
Ei taida tarvita kertoa edes tätä ilouutista :D anoppi kävi eilen ja fiksusti tiukassa topissa vetelin kahvia ja pullaa hänen naaman eessä.. Se kohdisti katseen mun mahaan ja sit muhun. Se tilanne oli ihan koominen. Kysyin että mitä ja menin melkein paniikkiin..anoppi tokas että "eheei mitään...." ja virnuili. Että näin. Olen jo pyöristynyt koska normisti oon verrattavissa heinäseipääseen :D
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top