Lapsivieraat olivat ikahaarukalla 1-12. Sotkeminen oli ihan jarkyttavaa. Poika oli ihan hepulissa niin suuresta ihmisjoukosta omassa kodissaan. Kaikki pojan lelut olivat sikin sokin ympari asuntoa. Lopuksi pojalle tuli raivoisa riita yhden pikkuvieraan kanssa omasta rakkaasta mopostaan. Riita eskaloitui siihen, etta poika kuristi sita toista poikaa kasillaan ja samaan aikaan potki sita reisiin ja takapuoleen jaloillaan. Ma en edes tiennyt, etta poika osaa pahoinpidella jotain niin, hmm, monipuolisesti.
Ja toinen vain istui kuin eskimo siina mopon paalla puristaen sarvista nyrkit valkoisina.
Mopo piti piilottaa vessaan, kunnes joku lapsista sen loysi.
Ma en tajua lapsivieraita, jotka penkovat koko kylapaikan asunnon siella olllessaan. Toisaalta tama on eka kerta, kun meilla oli lapsivieraita suuremmassa mittapuussa. Ma en yhtaan tykkaa, jos joku menee vaikka mun vaatekaapille ronkimaan.
Se on meidan omaltakin lapselta kielletty. Ainahan oven voi laittaa kiinni, mutta isommat lapset osaavat jo itse avata oven.
Ja kaikista pienin lapsivieras oli jo itselleenkin vaarallinen. Hanen aitinsa on niin kova puhumaan ja selittamaan asioita, ettei huomaa (tai edes valita) kun pikkuinen vaeltelee ympari asuntoa, kompastelee, laittaa esineita suuhunsa, nuolee lattiaa tms.
Ja sitten se ihmisten ihana tapa nuoletuttaa omia lapsiaan meidan lapsella. Kaikki lapset pussasivat meidan poikaa naamaan tai suulle seka saapuessaan etta hyvastellessaan. Ja sitten piti ottaa pakollisia poseerauksia paivansankarin kanssa, jossa poika pussaa toista lasta.
Tyyliin: "Menkaa viela kerran siihen kakun viereen ja A pussaa B:ta suulle"
Ja sitten: "Ei tama kuva ei onnistunut, uudestaan".
Ja kaikista paras "Anna A syottaa B:lle kakkua" (2-vuotias syottaa toista 2-vuotiasta niin etta kaikki kermat ovat naamalla ja vaatteilla ja tasta otetaan kuva.)
Ja sitten "A miksi sotkit B:n naaman?! Nyt kylla syot tuon sotkun pois B:n poskelta!" (Toinen lapsi nuolee kermaa meidan pojan kasvoilta.)
Ja sillahan ei ole mitaan valia, jos toinen lapsi yskii ja rakii.
Mun sanat eivat riita kertomaan ajatuksiani tasta sotkemisesta, pussailusta ja tyhjanpaivaisesta nuolemisesta.
Ja sitten niita kuvia vuotaa facebookiin ja ties minne. Oudot ihmiset kommentoivat, uuh-aah miten ihanaa ja suloista.
Olen ma itsekin sosiaalisessa mediassa, mutta kuitenkin aika tiukka sen yksityisyyden suhteen.
Joillekin ihmisille se on itsestaanselvyys, etta lapsista saa laittaa kuvia, koska ovat lapsia.
Toisaalta ei tama mikaan maailmanloppu ole, mutta silti.
Nyt ainakin tiedetaan, keita ei seuraavana vuonna kutsuta.