Palasin vielä kertomaan, että mun osaltani tyhjennys sujui aika vaivatta lääkkeellisesti, vaikka niistä hurjia juttuja netistä löytääkin. Itseäni ainakin helpotti lukea niistä netissä harvemmin näkyvistä hyvistä kokemuksista, osui sentään se sitten edes kohdalleni
..Pieniä supistuksia, yhdellä parasetamolilla pärjäsin (buranat oli valmiina, muttei onneksi tarvinnut) ja saman päivän aikana näyttäisi, että kaikki tulivat. Kun menin illalla nukkumaan, tunsin, että jotain vielä, niin sellainen 15cm x 5cm istukka vielä lopuksi ehjänoloisena tupsahti pönttöön. Ja nyt seuraavana päivänä näyttää, ettei vuotoa juuri enää tule, vaikka sanoivat, että voi viisikin viikkoa vuotaa. Mietin vain että pitäisikö sili käydä ultrassa varmistamassa, että kaikki on ulkona, mutta kahtellaan nyt.
Itkettää ajoittain, jos ei ole tekemistä, mutta tuo ihana esikoinen pitää touhussa mukana ja arvostan hänen olemassaoloaan vielä entistäkin enemmän ( mikäli mahdollista).
Toivon vain hartaasti, että isäntä olisi menossa vielä mukana riskien peloista huolimatta (ikä), sillä mulla on jotenkin vain luottavainen tunne, että vielä onnistuisimme loppuun asti ja esikoinen saisikin sisaruksen. Tai ainakin se näyttää olevan ainoa ajatus, jolla saan pidettyä tällä hetkellä mielen edes jotenkin hyvänä. Kun ehti jo melkein kolme kuukautta ehtiä ajatella tulevansa taas äidiksi, niin ei siitä ajatuksesta helpolla pääse irti.
Mut voi siis poistaa listoilta
Hyvää jatkoa teille kaikille ja olkaa ihanista pikkuisistanne luottavaisen onnellisia!!
Koitin saada tuota tikkeriä pois, mutta sinne se taas ilmestyi. Kävin siis kyllä poistamassa tikkerisivuilla...