Huomenia!
PÄ: Meillä poitsu ei nuku juuri koskaan muita kuin puolen tunnin päikkäreitä. Joskus harvoin nukkuu vaunulenkin jälkeen puolesta tunnista tuntiin vaunuissa (noin 5 kertaa tapahtunu :)) ja ihan muutaman kerran on nukkunu esim. hieronnan jälkeen pitemmät unet sitterissä. Noh mut tähänki tottuu ja nyt onneksi viihtyy jonkin verran itsekseen leikkimatolla tai sitterissä niin pystyn siivoileen tai just noi aamupalahommat hoitaan.

Nytki nukkuu sitterissä mut vaan siksi et ainaku heräilee (noin 2-5 min välein) niin hytkytän sen taas uneen.
Piia: Hirveeltä kuulostaa toi sun sairaalassaoloaika.
Lehtimyyjät: Nyt joulun alla on taas kiihtyny niillä toi tahti. Hyvä keino on ku huomauttaa et nyt ei oo aikaa ku on 2 kuukauden ikäinen lapsi kotona ja pari kertaa poika on huutanu kurkku suorana just ku oon vastannu. Tällöin oon kyl päässy tosi äkkiä myyjistä eroon.

Iines: Ihmeellistä et lääkäri puuttuu noin pienen nukkumaan menoaikoihin. Meilläki se varmaan sais slaagin ku poitsu nukkuu yleensä vasta klo 23.30. Eilenki kymmenen aikaan ihmetteli lelujaan leikkimatolla eikä puhettakaan et ois kantsinu yrittää sänkyyn.
Tutti: Täällä ei oo juuri tuttia huolittu, mut pari kertaa oon saanu esim. kaukalossa rauhotettua sillä et on laittanu tutin huulille. Eilen sit tapahtu ihme ja poika viimein osas syödä oikeesti tuttia ku ensin oli taas vähän aikaa jyystäny sitä poskissaan (sitä tekee tutilla). Ehkäpä meilläkin siis opitaan tutille ku nyt syö ihan hirmusesti käsiään ja peukkuaan ja se ei oo hyvä juttu..
Mamma: On varmaan tosi ihana kuunnella ku ukkos höpöttää pojalle.. hih!
Pakkanen näyttäis viimeinki vähän laskeneen (enää-12 astetta) että ehkäpä sitä tänään uskaltais pienelle vaunulenkille piiitkästä aikaa. Alkaaki kohta seinät kaatuun päälle ku ei mihinkään voi lähteä ku ei poitsua viitti ulos viedä. Niin ja perjantaina pääsen viimeinki joululahjaostoksille!! Jee!!
PÄ: Meillä poitsu ei nuku juuri koskaan muita kuin puolen tunnin päikkäreitä. Joskus harvoin nukkuu vaunulenkin jälkeen puolesta tunnista tuntiin vaunuissa (noin 5 kertaa tapahtunu :)) ja ihan muutaman kerran on nukkunu esim. hieronnan jälkeen pitemmät unet sitterissä. Noh mut tähänki tottuu ja nyt onneksi viihtyy jonkin verran itsekseen leikkimatolla tai sitterissä niin pystyn siivoileen tai just noi aamupalahommat hoitaan.


Nytki nukkuu sitterissä mut vaan siksi et ainaku heräilee (noin 2-5 min välein) niin hytkytän sen taas uneen.Piia: Hirveeltä kuulostaa toi sun sairaalassaoloaika.

Lehtimyyjät: Nyt joulun alla on taas kiihtyny niillä toi tahti. Hyvä keino on ku huomauttaa et nyt ei oo aikaa ku on 2 kuukauden ikäinen lapsi kotona ja pari kertaa poika on huutanu kurkku suorana just ku oon vastannu. Tällöin oon kyl päässy tosi äkkiä myyjistä eroon.


Iines: Ihmeellistä et lääkäri puuttuu noin pienen nukkumaan menoaikoihin. Meilläki se varmaan sais slaagin ku poitsu nukkuu yleensä vasta klo 23.30. Eilenki kymmenen aikaan ihmetteli lelujaan leikkimatolla eikä puhettakaan et ois kantsinu yrittää sänkyyn.
Tutti: Täällä ei oo juuri tuttia huolittu, mut pari kertaa oon saanu esim. kaukalossa rauhotettua sillä et on laittanu tutin huulille. Eilen sit tapahtu ihme ja poika viimein osas syödä oikeesti tuttia ku ensin oli taas vähän aikaa jyystäny sitä poskissaan (sitä tekee tutilla). Ehkäpä meilläkin siis opitaan tutille ku nyt syö ihan hirmusesti käsiään ja peukkuaan ja se ei oo hyvä juttu..

Mamma: On varmaan tosi ihana kuunnella ku ukkos höpöttää pojalle.. hih!

Pakkanen näyttäis viimeinki vähän laskeneen (enää-12 astetta) että ehkäpä sitä tänään uskaltais pienelle vaunulenkille piiitkästä aikaa. Alkaaki kohta seinät kaatuun päälle ku ei mihinkään voi lähteä ku ei poitsua viitti ulos viedä. Niin ja perjantaina pääsen viimeinki joululahjaostoksille!! Jee!!

Pistin nyt sit jääkaappii kylmemmälle ja vähä tomusokerii imee sitä nestettä siitä, mut saas nähdä. Toi kakku on kyllä niin epäonnen kakku mulla. Viimeks ku tein, ni mokasin jotain ja nyt taas meni vähä miten sattuu.. tai siis viimeks oli täytteessä vääriä aineita ja nyt pinta epäonnistuu!! Pitää viel kerran tehdä, jos se vaikka sitten onnistuis. En siis kyllä tänä vuonna, mut ehkä sit ens vuoden puolella.
Tippojen laitto ja varsinkin niiden osuminen silmään oli sen verran haasteellista, että onneksi noista nyt päästiin eroon. Toivotaan ettei uusi ihan hetkeen.
Että tiedä häntä.. Äiti ja veli yritti keskenänsä pähkäillä, mitä vois olla vialla, mut ei nekää keksiny...
Yllättävästi myös molemmat kakut syötiin melkeen loppuun ja tänää Edithin kummitäti sai sitten ne mitä jäljelle jäi :) Että nyt oon taas vuoden vanhempi ja mukamas viisaampi ;)
ei vissii tykkää et äiti on koneella ;)