Nepeta Cataria
Keskustelujen kuninkuusravaaja
Heinämammat 2016
Elomammat 2018
Eloäidit 2020
Helmikuiset 2022
Toukokuiset 2024
Minulle on tullut pari kiloa painoa lisää nyt kuukauden aikana. Vaikka tuntuu ettei ole juuri herkut maistuneet, lähinnä olen ähöttänyt sohvalla väsyneenä. Ja vettä tulee killitettyä ihan mahdottomia määriä, on vain jano, tai suussa paha maku.
Masu on pompsahtanut jo reippaasti esiin, se on kuin noussut pullataikina, varsinkin iltaa kohti, vaikka muualla turvotusta ei juuri ole. Paitsi tietenkin rinnat ovat saaneet kuppikoon lisää. Kiusaankin välillä miestä, et katsoppa näitä, harvemmin luomusti rinnat ovat näin pyöreät. Huomasin että napakin alkaa jo työntyä ulos, se varmasti pullistuu näyttävästi ulos loppuraskaudessa.
Masukumpuuni olen ihastunut, hivelen, kuuntelen, ja peilailenkin sitä usein... Kohta voisi aloittaa rasvauksenkin, jotta iho venyisi repeämättä. Vatsaa ei saa vedettyä sisään ei millään. Toisaalta, se ei ole vielä silmiinpistävän iso. Oikeastaan uhkeampi rintavarustus on se, joka herättää huomion. Raskaudesta olen siis haaveillut jo useamman vuoden ja yritystä takana nyt 1,5v.
Minulla ensimmäisen lapsen raskauskilot (18kg) lähtivät enimmäkseen pois muutaman ekan kuukauden aikana. Vatsa oli kauan sellainen nahkalärpykkä, enkä voinut kuin unelmoida bikinien käytöstä. Siirryin siis uikkareihin. Viimeiset 6 raskauskiloa sinnittelivät matkassa kunnes lopetin imetysen, jota kesti 20kk. Imetysaikana ja toki kun lapsi herätteli välillä yöllä, niin tuntui luonnolliselta napata pari riviä suklaata aamupalaksi, jotta jaksaisi. Imetyksen jälkeen kroppa antoi periksi, ruokahalu väheni ja kilot tippuivat kuin itsestään. Lapsi vie niin paljon ajasta, että tulee helposti sitten tingittyä omaan kauneudenhoitoon käytetystä ajasta.
Miehelle tein nyt lupauksen, että sitten synnytyksen jälkeen lähden ensin vauvajumppaan ja myöhemmin otan pari salipäivää viikkoon vauhdittamaan palautumista. Saapahan sitten puuhata vauvan kanssa ja vahvistaa sitä isyyttä. Toki, jos malttaisi pysyä herkuista erossa, niin ei olisi sitten niin paljon sitä tiputettavaa. Viimeksi loppuraskaudesta herkuttelin itsetehdyillä leipomuksilla... Siitä voi helposti syyttää ainakin paria raskauskiloa.
Nuorempana olen ollut hoikka, nyttemmin tiukasti keskipainoinen. Onhan ikääkin toki se 35v, ja jo yksi lapsi, niin osaa olla itselleen armollinen. En ole jaksanut olla kovin huolissani kropan muutoksista. Se on kuitenkin se asenne ja tunne mikä ihmisestä välittyy, se juttu joka tekee kauniiksi ja puoleensavetäväksi. Pikakauneusleikkaus lähtee siitä kun hymyilee. :) Toinen siitä kun suoristaa ryhdin.
Masu on pompsahtanut jo reippaasti esiin, se on kuin noussut pullataikina, varsinkin iltaa kohti, vaikka muualla turvotusta ei juuri ole. Paitsi tietenkin rinnat ovat saaneet kuppikoon lisää. Kiusaankin välillä miestä, et katsoppa näitä, harvemmin luomusti rinnat ovat näin pyöreät. Huomasin että napakin alkaa jo työntyä ulos, se varmasti pullistuu näyttävästi ulos loppuraskaudessa.
Masukumpuuni olen ihastunut, hivelen, kuuntelen, ja peilailenkin sitä usein... Kohta voisi aloittaa rasvauksenkin, jotta iho venyisi repeämättä. Vatsaa ei saa vedettyä sisään ei millään. Toisaalta, se ei ole vielä silmiinpistävän iso. Oikeastaan uhkeampi rintavarustus on se, joka herättää huomion. Raskaudesta olen siis haaveillut jo useamman vuoden ja yritystä takana nyt 1,5v.
Minulla ensimmäisen lapsen raskauskilot (18kg) lähtivät enimmäkseen pois muutaman ekan kuukauden aikana. Vatsa oli kauan sellainen nahkalärpykkä, enkä voinut kuin unelmoida bikinien käytöstä. Siirryin siis uikkareihin. Viimeiset 6 raskauskiloa sinnittelivät matkassa kunnes lopetin imetysen, jota kesti 20kk. Imetysaikana ja toki kun lapsi herätteli välillä yöllä, niin tuntui luonnolliselta napata pari riviä suklaata aamupalaksi, jotta jaksaisi. Imetyksen jälkeen kroppa antoi periksi, ruokahalu väheni ja kilot tippuivat kuin itsestään. Lapsi vie niin paljon ajasta, että tulee helposti sitten tingittyä omaan kauneudenhoitoon käytetystä ajasta.
Miehelle tein nyt lupauksen, että sitten synnytyksen jälkeen lähden ensin vauvajumppaan ja myöhemmin otan pari salipäivää viikkoon vauhdittamaan palautumista. Saapahan sitten puuhata vauvan kanssa ja vahvistaa sitä isyyttä. Toki, jos malttaisi pysyä herkuista erossa, niin ei olisi sitten niin paljon sitä tiputettavaa. Viimeksi loppuraskaudesta herkuttelin itsetehdyillä leipomuksilla... Siitä voi helposti syyttää ainakin paria raskauskiloa.
Nuorempana olen ollut hoikka, nyttemmin tiukasti keskipainoinen. Onhan ikääkin toki se 35v, ja jo yksi lapsi, niin osaa olla itselleen armollinen. En ole jaksanut olla kovin huolissani kropan muutoksista. Se on kuitenkin se asenne ja tunne mikä ihmisestä välittyy, se juttu joka tekee kauniiksi ja puoleensavetäväksi. Pikakauneusleikkaus lähtee siitä kun hymyilee. :) Toinen siitä kun suoristaa ryhdin.