Joulukuun höpinät

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja PikkuR
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Minulle on tullut pari kiloa painoa lisää nyt kuukauden aikana. Vaikka tuntuu ettei ole juuri herkut maistuneet, lähinnä olen ähöttänyt sohvalla väsyneenä. Ja vettä tulee killitettyä ihan mahdottomia määriä, on vain jano, tai suussa paha maku.

Masu on pompsahtanut jo reippaasti esiin, se on kuin noussut pullataikina, varsinkin iltaa kohti, vaikka muualla turvotusta ei juuri ole. Paitsi tietenkin rinnat ovat saaneet kuppikoon lisää. Kiusaankin välillä miestä, et katsoppa näitä, harvemmin luomusti rinnat ovat näin pyöreät. Huomasin että napakin alkaa jo työntyä ulos, se varmasti pullistuu näyttävästi ulos loppuraskaudessa.

Masukumpuuni olen ihastunut, hivelen, kuuntelen, ja peilailenkin sitä usein... Kohta voisi aloittaa rasvauksenkin, jotta iho venyisi repeämättä. Vatsaa ei saa vedettyä sisään ei millään. Toisaalta, se ei ole vielä silmiinpistävän iso. Oikeastaan uhkeampi rintavarustus on se, joka herättää huomion. Raskaudesta olen siis haaveillut jo useamman vuoden ja yritystä takana nyt 1,5v.

Minulla ensimmäisen lapsen raskauskilot (18kg) lähtivät enimmäkseen pois muutaman ekan kuukauden aikana. Vatsa oli kauan sellainen nahkalärpykkä, enkä voinut kuin unelmoida bikinien käytöstä. Siirryin siis uikkareihin. Viimeiset 6 raskauskiloa sinnittelivät matkassa kunnes lopetin imetysen, jota kesti 20kk. Imetysaikana ja toki kun lapsi herätteli välillä yöllä, niin tuntui luonnolliselta napata pari riviä suklaata aamupalaksi, jotta jaksaisi. Imetyksen jälkeen kroppa antoi periksi, ruokahalu väheni ja kilot tippuivat kuin itsestään. Lapsi vie niin paljon ajasta, että tulee helposti sitten tingittyä omaan kauneudenhoitoon käytetystä ajasta.

Miehelle tein nyt lupauksen, että sitten synnytyksen jälkeen lähden ensin vauvajumppaan ja myöhemmin otan pari salipäivää viikkoon vauhdittamaan palautumista. Saapahan sitten puuhata vauvan kanssa ja vahvistaa sitä isyyttä. Toki, jos malttaisi pysyä herkuista erossa, niin ei olisi sitten niin paljon sitä tiputettavaa. Viimeksi loppuraskaudesta herkuttelin itsetehdyillä leipomuksilla... Siitä voi helposti syyttää ainakin paria raskauskiloa.

Nuorempana olen ollut hoikka, nyttemmin tiukasti keskipainoinen. Onhan ikääkin toki se 35v, ja jo yksi lapsi, niin osaa olla itselleen armollinen. En ole jaksanut olla kovin huolissani kropan muutoksista. Se on kuitenkin se asenne ja tunne mikä ihmisestä välittyy, se juttu joka tekee kauniiksi ja puoleensavetäväksi. Pikakauneusleikkaus lähtee siitä kun hymyilee. :) Toinen siitä kun suoristaa ryhdin.
 
Täälläkään ei oo kiloja tullut lisää. Itsellä sellanen tilanne että synnytyksestä jäi lähtöpainoon 7 kg ylimääräistä. Sen sain pois superdietillä. Sitten paino on noussut 2-3 kg ja sen jälkee se on pysynyt siinä. Se kaksi kiloa on nii vaikee saada pois tosin olen aloittanut kuntosalin että eihän sitä painoa kamalasti tipu jos lihas massa kasvaa :D vatsan alue jäi lörpöksi esikoisen jälkeen edelleen sellanen tyhjä pussi alavatsalla jota saa venytettyä mielensä mukaan. :D ompahan venynyt jo valmiiksi. Aion kyllä hommata sen tuli vyön kun viimeksi veny vatsalihakset niin paljon etten vieläkään ole saanut niitä kuntoon. Ei oo oikeestaan mitään mikä tukisi suurta vauva mahaa :D

Täällä ei oo mitään mieli tekoja. Ihme kyllä. Tekis vaan mieli syödä terveellisesti. Parsakaali maistuu ihanalle :D
 
Paino on mulle aina ollut aika vähäpätöinen asia, toisaalta olen aina ollut normaalipainoinen ettei oo tarvinnut sillain siihen keskittyäkkään. Mun mielestä nää raskauden muutokset kehossa on hyvää harjoitusta äitiyteen ja synnyttämiseen. Itsekontrolli ja liiallinen itsensätarkkailu eivät kokemuksieni mukaan ole kovin hyödyllisiä synnytyksessä, jossa täytyy pystyä heittäytymään tilanteeseen. Raskauskilot on mulla lähtenyt aina muutaman kuukauden imetyksen jälkeen.
 
Täällä paino pudonnut n 2 kiloa plussan jälkeen oksentamisen takia. Kyllä treenaamaan ois kova kaipuu, mutta nyt ei voi ees ajatella.... Välillä töissäkin haastetta ja eilen piti olla kokonaan pois ku ei voinu olla pystyssä ollenkaan... Ruokailut kans poikkeaa tosi paljon normaalista. Sitä pitää syödä minkä sais ees vähän aikaa pidettyä sisällä.

Uskon kans että monelle meille ensikertalaiselle vartalon muuttuminen on uutta ja siksi mietityttää. Mutta kuten aiemmin tuli monen suusta, kuhan pienellä/pienillä kaikki hyvin.
 
Pinkkis, miten sä voit syödä noin vähän? O.o Mulla normikalorit 3500-4000, dieetille lähdetään yleensä kolmesta tonnista, jolloin paino putoo jo mukavasti viitisen kiloa. Oon aina kehuskellu, että syön isonkin miehen pöydän alle, eikä kukaan uskois ex-anorektikosta :D Nyt en oo plussaamisen jälkeen uskaltanu juuri vaa'alla käydä, kun saan syötyä hädin tuskin sen pari tonnia. Toisaalta treenikään ei oo niin kovaa... Neuvolassa pitänee sit kohdata totuus, kun punnaavat.
 
Mulla edellisessä raskaudessa tuli +20 kg ylimääräistä ja ei ees ihan kauheesti synnärille jäänyt, mutta kyllä ne aika nopeasti alkoi lähteen pois silleen tasaisesti ku imetti ja liikkui jonkin verran.
Söin imetys aikanakin hyvin ja välillä aika paljon meni just suklaata, mutta imetys kyllä vie niin paljon energiaa et ei näkyny missään.
Viimeiset muutama kiloo meinas olla hankalia, mutta ne lähti sit ku lopetti imetyksen ja pääsin takaisin samaan painoon ilman mitään erikoisemmin yrittämällä.
Se löysä mahanahka mikä mua kaikista eniten ällötti / ahisti, niin sekin on kadonnut vaikka luulin et se ei hävii mihinkään :)

Mulla ei raskausarpia oikeestaan tullut kuin yksi ihan pieni tuohon navan kohdalle ja sit reisiin tuli vähän enemmän...toivottavasti säästyis niiltä tässäkin raskaudessa, mutta toisaalta jos niitä tulee niin sit niitä tulee ja on se sen arvoista ku saa pikkuisen syliin :)
 
Kiva kun liityit seuraan, popcorn :)

Onks muilla ongelmia ruoansulatuksen kaa? Koko ajan tukala olo, kun tuntuu, että kaikki ei sula kunnolla. Ja mä, vannoutunut lihansyöjä, en pysty enää syömään lihaa!
 
Merivesiväri täällä suuria ongelmia! Syömisen jälkeen kipua kylkiluiden alla ja jatkuvaa mahakipua :( maha myöskään toimi, hyvä kun kerran viikossa!
 
Koitin jättää kahvin juonnin pois, kun kofeiinia ei suositella ja eipä se oikein maistu. Mutta vatsa ei toimi säännöllisesti ilman kahvia. Valitsin siis pienemmän pahan ja juon aamuisin puolikkaan kupillinen. Yöh!
 
Minulle on tullut pari kiloa painoa lisää nyt kuukauden aikana. Vaikka tuntuu ettei ole juuri herkut maistuneet, lähinnä olen ähöttänyt sohvalla väsyneenä. Ja vettä tulee killitettyä ihan mahdottomia määriä, on vain jano, tai suussa paha maku.

Masu on pompsahtanut jo reippaasti esiin, se on kuin noussut pullataikina, varsinkin iltaa kohti, vaikka muualla turvotusta ei juuri ole. Paitsi tietenkin rinnat ovat saaneet kuppikoon lisää. Kiusaankin välillä miestä, et katsoppa näitä, harvemmin luomusti rinnat ovat näin pyöreät. Huomasin että napakin alkaa jo työntyä ulos, se varmasti pullistuu näyttävästi ulos loppuraskaudessa.

Masukumpuuni olen ihastunut, hivelen, kuuntelen, ja peilailenkin sitä usein... Kohta voisi aloittaa rasvauksenkin, jotta iho venyisi repeämättä. Vatsaa ei saa vedettyä sisään ei millään. Toisaalta, se ei ole vielä silmiinpistävän iso. Oikeastaan uhkeampi rintavarustus on se, joka herättää huomion. Raskaudesta olen siis haaveillut jo useamman vuoden ja yritystä takana nyt 1,5v.

Minulla ensimmäisen lapsen raskauskilot (18kg) lähtivät enimmäkseen pois muutaman ekan kuukauden aikana. Vatsa oli kauan sellainen nahkalärpykkä, enkä voinut kuin unelmoida bikinien käytöstä. Siirryin siis uikkareihin. Viimeiset 6 raskauskiloa sinnittelivät matkassa kunnes lopetin imetysen, jota kesti 20kk. Imetysaikana ja toki kun lapsi herätteli välillä yöllä, niin tuntui luonnolliselta napata pari riviä suklaata aamupalaksi, jotta jaksaisi. Imetyksen jälkeen kroppa antoi periksi, ruokahalu väheni ja kilot tippuivat kuin itsestään. Lapsi vie niin paljon ajasta, että tulee helposti sitten tingittyä omaan kauneudenhoitoon käytetystä ajasta.

Miehelle tein nyt lupauksen, että sitten synnytyksen jälkeen lähden ensin vauvajumppaan ja myöhemmin otan pari salipäivää viikkoon vauhdittamaan palautumista. Saapahan sitten puuhata vauvan kanssa ja vahvistaa sitä isyyttä. Toki, jos malttaisi pysyä herkuista erossa, niin ei olisi sitten niin paljon sitä tiputettavaa. Viimeksi loppuraskaudesta herkuttelin itsetehdyillä leipomuksilla... Siitä voi helposti syyttää ainakin paria raskauskiloa.

Nuorempana olen ollut hoikka, nyttemmin tiukasti keskipainoinen. Onhan ikääkin toki se 35v, ja jo yksi lapsi, niin osaa olla itselleen armollinen. En ole jaksanut olla kovin huolissani kropan muutoksista. Se on kuitenkin se asenne ja tunne mikä ihmisestä välittyy, se juttu joka tekee kauniiksi ja puoleensavetäväksi. Pikakauneusleikkaus lähtee siitä kun hymyilee. :) Toinen siitä kun suoristaa ryhdin.


Ihan kuin mun kirjoittama :D Sama tilanne, ikää 35 v ja esikoisesta kerrytin 18kg jotka lähti kyllä 3 kk aikana.
Tosiaankaan enää se ulkonäkö ja litteä vatsa ei ole enää kovin korkealla prioriteettilistalla, ne on ihan muut jutut. Ikä myös aiheuttaa sen, että kilot saattaa jäädä helpommin kuin ennen. Iitse vielä 10 vuotta sitten söin ihan mitä huvitti eikä kiloja tullut. Toki ennen lasta on ehtinyt treenatakin ihan eri tavalla kuin nykyään.
 
Pinkkis, miten sä voit syödä noin vähän? O.o Mulla normikalorit 3500-4000, dieetille lähdetään yleensä kolmesta tonnista, jolloin paino putoo jo mukavasti viitisen kiloa. Oon aina kehuskellu, että syön isonkin miehen pöydän alle, eikä kukaan uskois ex-anorektikosta :D Nyt en oo plussaamisen jälkeen uskaltanu juuri vaa'alla käydä, kun saan syötyä hädin tuskin sen pari tonnia. Toisaalta treenikään ei oo niin kovaa... Neuvolassa pitänee sit kohdata totuus, kun punnaavat.

Siis söisin enemmän jos kerkeisin. Mutta:
Teen 3-vuorotyötä, joten välillä nukun iltavuoroina ja vapaina niin kauan, että syön aamiaisen ja sit kohta onkin jo päivällisaika ja iltapala-aika. Korkeintaan välipalan haukkaan jossai välissä. Aamuvuoroissa töissä ei aina ehdi haukkaamaan kun lennossa rahkaa tai protskujuoman. Yövuorossa syön säännöllisemmin. Lisäks en pysty syömään niin paljon kerralla kuin pitäisi, koska kärsin refluksitaudista, jolloin annoskoot on aika pieniä. Pyrin kuitenkinayömään qina mahdollisuuksien mukaan viisi kertaa päivässä,mutta jos tosiaan nukun yli ekojen ruoka-aikojen nii ruokailukerrat jäävät kolmeen. Nyt raskaana hereillä ollessa nälkä onneksi patistelee ruuan ääreen kahden tunnin välein :D

Tahallani en siis noin vähän syö, vaan se on monen sattuman summa. Ja kun en tykkää suklaasta enkä ole makean ystävä muutenkaan,niin turhia kaloreita ei kerry mistään.
 
Onko täällä heinäkuisissa ketään muuta huomattavasti ylipainoista odottajaa? Ite oon 170cm ja 102kg. Siinä ois semmonen 25kg ylimääräistä mun omaan ihannepainoon. Esikoisesta mulla tuli 17kg raskauskiloja, mut suurin osa jäi jo laitokselle (10kg) ja loput sain laihdutettua tässä viime kesän aikana. Nyt on tullut kolme kiloa tän uuden raskauden aikana, kun herkut sun muu ruoka maistunut vähän liiankin hyvin. Oikeastaan toivoisin edes pientä pahoinvointia, ja sitä, ettei ruoka maistuisi noin hyvin. Ens viikolla on neuvola ja kauhee ressi, ku haluan olla alle sen 100kg ekassa punnituksessa. Mutta ku syöminen vain on niin kivaa! Ja varsinki iltaisin telkun ääressä, ku esikoinen on mennyt nukkumaan. Plääh...
 
Pinkkis: Joo, työt häiritsee harrastuksia :D Mulle just makee on se heikkous, ns "roskaruuat" ei juuri maistu. Raskaana ei tosin oo maistunu makeekaan. Ja toi liha, se ihmetyttää mua, kun oon aina tykänny siitä ja nyt vaan haluaisin ruveta vegeks. Kyl mun valmentajan tietotaito varmasti riittäisi vegeruokavalion koostamiseen raskausajalle, joten pitää miettiä sitä, kun saa taas syötyä jotenkin järkevästi. Huimaa nää liian vähät kalorit :(
 
Lisäks mä sain vielä neuvolassa huomauttelua liian matalasta rasvaprosentista. Toivottavasti keho ymmärtää oman parhaansa ja pitää sitä yllä, vaikka syöminen vaikeeta onkin.

Pikkunöösä: Ei nähtävästi mee tasan nää hommat - mä ottasin sulta mielelläni vähän ruokahalua :D
 
Noista kiloista ja raskaudesta..itse tosiaan n.160 pitkä ja painoa 54. esikoisen aikana rupes aina ressaamaan se vaa'alla käynti, tätin mielestä kun ei painoa tullut tarpeeksi.. 10kg tuli ja sairaalaan jäi se 3kg mitä poika paino :D ja vaikka sitä painoa tuli noinkin vähän voin sanoa että ne kilot oli helvetin tiukassa ! vasta tän vuoden puolella pääsin niihin lukemiin mitä olin aikasemmin. että eipä se aina tarkota sitä vaikka painoa tulis vähän että niistä pääsis nopeemmin eroon.. nytkin yritän liikkua aina mahdollisuuksien mukaan ja pitää kunnosta huolta.. vaikka täytyy myöntää että niihin herkkuihin on tullut sorruttua :) eihän se maha mulla ehtinyt missään vaiheessa palautua ihan täysin timmiin kuntoon, sellanen löllykkä makkara siihen jäi :D
 
Onko täällä heinäkuisissa ketään muuta huomattavasti ylipainoista odottajaa? Ite oon 170cm ja 102kg. Siinä ois semmonen 25kg ylimääräistä mun omaan ihannepainoon. Esikoisesta mulla tuli 17kg raskauskiloja, mut suurin osa jäi jo laitokselle (10kg) ja loput sain laihdutettua tässä viime kesän aikana. Nyt on tullut kolme kiloa tän uuden raskauden aikana, kun herkut sun muu ruoka maistunut vähän liiankin hyvin. Oikeastaan toivoisin edes pientä pahoinvointia, ja sitä, ettei ruoka maistuisi noin hyvin. Ens viikolla on neuvola ja kauhee ressi, ku haluan olla alle sen 100kg ekassa punnituksessa. Mutta ku syöminen vain on niin kivaa! Ja varsinki iltaisin telkun ääressä, ku esikoinen on mennyt nukkumaan. Plääh...
Täälä. Mul on vaa pituutta 175cm. Ja samat tavotteet olis kiva olla alle 100kg ekas punnituksessa. Mulla on tullu nää 20kg täs imettäessä esikkoo. Vaikka kuinka salilla köy ni paino ei vaa lähte laskee :/ no toivon toisaalta että laskisi paino pahoinvoinnin vuoksi. Esikoisesta mulla tippu raskauden aikana 10kg paino. Jtn toivoo on ;) mut toki oli se kyl kauheeta oksentamistaki. :/ tarkotus oli että kun tässä kohta lopetan esikoisen imettämisen (on nyt 1v) niin paino lähtis laskuu. Mut tulimpa sit heti ekasta kierrosta raskaaksi ni tais se laihduttaminen jäädä :/
 
Ei jumaliste mä kiipesin seittemän kerrosta portaita ja meinasin kuolla. Normaalisti olisin vetäny viä kymmenen burbeeta päälle, pitänyt puolen minuutin tauon ja vetäny kaikki uusiks. Mä tuun kaipaan huippu-urheilijan kuntoa paljon enemmän ku ulkonäköä :(
 
Ei jumaliste mä kiipesin seittemän kerrosta portaita ja meinasin kuolla. Normaalisti olisin vetäny viä kymmenen burbeeta päälle, pitänyt puolen minuutin tauon ja vetäny kaikki uusiks. Mä tuun kaipaan huippu-urheilijan kuntoa paljon enemmän ku ulkonäköä :(

Ja mie hengästyin illalla ku pomppasin sängyst viel vessaan. Puuskutin vessareissun jälkeen ku höyryjuna. Juoksulenkit ei tuu enää kuuloonkaan.

Eiköhä Merivesiväri sullaki rasva% nouse iha itsestään. Miul alhainen prosentti jätti menkat pois 3 v sitten, ny joku 18%, ja uskon että nousee.
 
Takaisin
Top