IVF/ICSI kokemuksia
- Ketjun aloittaja Kielo27
- Aloituspäivämäärä
Ikävää.. Kunpa olisi kumminkin harmiton vuoto vaimolla. :/ 
Mulle siirrettiin kaks päivänen ja plussa tuli! :)
Laitetaas pystyyn Kesäkuun plussalista, kun itse en ainakaan pysy enää perässä kuka on plussannut, eli täyttäkää, jos ootte jo plussannut. Olisi kiva nähdä tilasto tästä kuusta :)
Tiukuliisa: 5 päiväisen alkion siirto 11.6. Plussa 22.6.
Tiukuliisa: 5 päiväisen alkion siirto 11.6. Plussa 22.6.
Saanko mäkin lisätä itseni listaan vaikka plussa tuli jo toukokuussa? Virallinen testipäivä oli kesäkuussa :D
Bluebe: 3 päiväisen Alkion siirto 18.5. Plussa 26.5. (Virallinen testipäivä 1.6.)
Tiukuliisa: 5 päiväisen alkion siirto 11.6. Plussa 22.6
Unique: 3 päiväisen alkion siirto 29.5, plussa 4.6
Ilpuri: 6 päiväisen alkion siirto 14.6, plussa 21.6.
Bluebe: 3 päiväisen Alkion siirto 18.5. Plussa 26.5. (Virallinen testipäivä 1.6.)
Tiukuliisa: 5 päiväisen alkion siirto 11.6. Plussa 22.6
Unique: 3 päiväisen alkion siirto 29.5, plussa 4.6
Ilpuri: 6 päiväisen alkion siirto 14.6, plussa 21.6.
EmmaA
Jostain jotain jo tietävä
Bluebe: 3 päiväisen Alkion siirto 18.5. Plussa 26.5. (Virallinen testipäivä 1.6.)
Tiukuliisa: 5 päiväisen alkion siirto 11.6. Plussa 22.6
Unique: 3 päiväisen alkion siirto 29.5, plussa 4.6
Ilpuri: 6 päiväisen alkion siirto 14.6, plussa 21.6.
EmmaA: 5 päiväisen alkion siirto 12.6, plussa 20.6
Tiukuliisa: 5 päiväisen alkion siirto 11.6. Plussa 22.6
Unique: 3 päiväisen alkion siirto 29.5, plussa 4.6
Ilpuri: 6 päiväisen alkion siirto 14.6, plussa 21.6.
EmmaA: 5 päiväisen alkion siirto 12.6, plussa 20.6
kookos
Vauhtiin päässyt keskustelija
Mahtava plussa-aalto täällä menossa, onnea!
Ilpuri, Taysissa on varmaankin samanlainen luokitus kun yksityispuolellakin (aiemminhan niillä oli sama labrakin) eli blastoilla on omanlainen luokitus,jossa 1-4 (-5/6?) tarkottaa blaston kehitysvaihetta ja kirjaimet A-D tarkottaa sisä- ja ulkomassan laatua. AA on huippulaatua kaikin puolin, C/CC ja D laatusia ei kai yleensä edes siirretä. Mulla muuten juuri samanlainen 4AA siirretty 5 päiväsenä ja nyt rv29+2 :) Blastoo varhasemmilla luokitus on 0(,5?)-3,5 jossa 3,5 on paras, ja siirtorajana taitaa olla 1,5. Mulla esim. ei 1-pisteisistä oo tullu edes blastojakaan kun pidemmälle on seurattu.
liljatar, Ninuok, kaakao Niinpä, ei näistä hoitoketjujen taustoilta osaa oikein poiskaan jäädä, on tää touhu ollu niin suuri osa elämää ja monia vuosia jo itelläkin.. jatkuvasti enemmän tai vähemmän raskaaks yrittämistä, tai vähintään sen yrityksen odottelua ja seuraavan suunittelua. Mitähän sitten kun koko elämänvaihe on ohi, outoo ajatella...varmaan näitä tulee sittenkin vielä ainakin satunnaisesti seurattua, ja onhan sitä ite joutunu valitettavan paljon perehtyyn kaikkeen tähän liittyvään ja kiva jos voin neuvoo ja jakaa omia kokemuksia ja tietoo niitä kysyville.
Aurinkoista juhannusjuhlaa kaikille, ilmoista riippumatta!
Ilpuri, Taysissa on varmaankin samanlainen luokitus kun yksityispuolellakin (aiemminhan niillä oli sama labrakin) eli blastoilla on omanlainen luokitus,jossa 1-4 (-5/6?) tarkottaa blaston kehitysvaihetta ja kirjaimet A-D tarkottaa sisä- ja ulkomassan laatua. AA on huippulaatua kaikin puolin, C/CC ja D laatusia ei kai yleensä edes siirretä. Mulla muuten juuri samanlainen 4AA siirretty 5 päiväsenä ja nyt rv29+2 :) Blastoo varhasemmilla luokitus on 0(,5?)-3,5 jossa 3,5 on paras, ja siirtorajana taitaa olla 1,5. Mulla esim. ei 1-pisteisistä oo tullu edes blastojakaan kun pidemmälle on seurattu.
liljatar, Ninuok, kaakao Niinpä, ei näistä hoitoketjujen taustoilta osaa oikein poiskaan jäädä, on tää touhu ollu niin suuri osa elämää ja monia vuosia jo itelläkin.. jatkuvasti enemmän tai vähemmän raskaaks yrittämistä, tai vähintään sen yrityksen odottelua ja seuraavan suunittelua. Mitähän sitten kun koko elämänvaihe on ohi, outoo ajatella...varmaan näitä tulee sittenkin vielä ainakin satunnaisesti seurattua, ja onhan sitä ite joutunu valitettavan paljon perehtyyn kaikkeen tähän liittyvään ja kiva jos voin neuvoo ja jakaa omia kokemuksia ja tietoo niitä kysyville.
Aurinkoista juhannusjuhlaa kaikille, ilmoista riippumatta!
DB
Näppärä viestien naputtelija
Hurjasti plussailtu täällä! Onnea kaikille. Mulla on 5.7. varhaisultra ja vielä vähän jarruttelen iloitsemisen kanssa kun on yksi km koettuna.
Bluebe: 3 päiväisen Alkion siirto 18.5. Plussa 26.5. (Virallinen testipäivä 1.6.)
Tiukuliisa: 5 päiväisen alkion siirto 11.6. Plussa 22.6
Unique: 3 päiväisen alkion siirto 29.5, plussa 4.6
Ilpuri: 6 päiväisen alkion siirto 14.6, plussa 21.6.
EmmaA: 5 päiväisen alkion siirto 12.6, plussa 20.6
DB: 4 päiväisen alkion siirto 1.6., plussa 14.6.
Bluebe: 3 päiväisen Alkion siirto 18.5. Plussa 26.5. (Virallinen testipäivä 1.6.)
Tiukuliisa: 5 päiväisen alkion siirto 11.6. Plussa 22.6
Unique: 3 päiväisen alkion siirto 29.5, plussa 4.6
Ilpuri: 6 päiväisen alkion siirto 14.6, plussa 21.6.
EmmaA: 5 päiväisen alkion siirto 12.6, plussa 20.6
DB: 4 päiväisen alkion siirto 1.6., plussa 14.6.
Ilpuri
Kommentoinnin ninja
Kookos, kiitos infosta, mielenkiintoista tietää! :)
Katjusha, todellakin!
Miten te plussanneet olette reagoineet ensimmäiseen plussaan jonka saitte? Nyt plussanneet tai sit aiemmin?
Itse on varsinainen itkupilli, koko ajan jokin asia herkistää ja jotenkin kuvittelin että kun 4.5 vuotta on tätä tahkottu, ja niin usein olen itkenyt silmät päästä niin olisin jotenkin "isommin" reagoinut. Toki kun eka viiva tuli testiin mahassa hypähti ja ilo täytti minut. Ja edelleen olo on sellainen ja mua harmittaa et tässä kesti näin kauan koska olen jo ehtinyt tutkia niin paljon asioita että tiedän esim millaiset vaunut haluan. Luulisin :D mutta mieheni nyt sit alko jarruttelee että eihän siinä testissä ollut kuin 1 viiva (aiemmin sanoin et se näki sen mutta se luuli et se oli se kontrolliviiva:D) ja sanoi että ei usko ennen kun se on kainalossa. Tuota en usko, koska eiköhän se konkretisoidu kun kuulee sydänäänet ja vatsa alkaa kasvaa. Ja toki hän on onnellinen mutta epäuskoinen vielä. Tein nyt sit aamulla Digin, toki vanhentuneen, mutta vien yks digi oottaa virallista testipäivää, ja tulokseksi tuli "Raskaana 1-2 " katotaan mitä se siihen sanoo, tänään 4+0, pitäskö viikkojen olla isommat?
No oli miten oli, mulla on sellanen superrauha sydämessä että tämä kaikki ajoitus, joka muuten on täydellinen mun töiden kannalta, raskaus ja kaikki mikä tähän liittyy menee just niin kun pitää, tää piti just mennä näin ja tapahtua just nyt. Mulla ei ole mitään poltetta et pitäs päästä kertomaan kenellekkään tästä. Siksi en ole yllättynyt enkä peloissani enkä muutenkaan hypi seinille vaikka varmaan pitäisi. Olo on vain kylmän rauhallinen, varma ja tosi onnellinen. Enkä sano näitä asioita kehuskellakseni, vaan ilmaisen vain pohdintani ja ihmetykseni tilanteeseen ääneen, toivottavasti ymmärrätte. Mä uskon et nuo viivat tummuu ja mä uskon et alkio on terve ja sydän lyö ja on oikeassa paikassa. Jotenkin tunnen ja tiedän sen. Toki mä olen realistinen ja ymmärrän että mitä vaan voi sattua, ja jos niin on, sit käsittelen ne tunteet sit. Ja varmasti osa syy on se että tämä on eka plussa ikinä, että denkåän takia en osaa pelätä. Nyt lähinnä kyllästyttää odottaa et millon pääsee ekaan ultraan.
Pitäisikö ja olisiko syytä tuntea toisin?
Katjusha, todellakin!
Miten te plussanneet olette reagoineet ensimmäiseen plussaan jonka saitte? Nyt plussanneet tai sit aiemmin?
Itse on varsinainen itkupilli, koko ajan jokin asia herkistää ja jotenkin kuvittelin että kun 4.5 vuotta on tätä tahkottu, ja niin usein olen itkenyt silmät päästä niin olisin jotenkin "isommin" reagoinut. Toki kun eka viiva tuli testiin mahassa hypähti ja ilo täytti minut. Ja edelleen olo on sellainen ja mua harmittaa et tässä kesti näin kauan koska olen jo ehtinyt tutkia niin paljon asioita että tiedän esim millaiset vaunut haluan. Luulisin :D mutta mieheni nyt sit alko jarruttelee että eihän siinä testissä ollut kuin 1 viiva (aiemmin sanoin et se näki sen mutta se luuli et se oli se kontrolliviiva:D) ja sanoi että ei usko ennen kun se on kainalossa. Tuota en usko, koska eiköhän se konkretisoidu kun kuulee sydänäänet ja vatsa alkaa kasvaa. Ja toki hän on onnellinen mutta epäuskoinen vielä. Tein nyt sit aamulla Digin, toki vanhentuneen, mutta vien yks digi oottaa virallista testipäivää, ja tulokseksi tuli "Raskaana 1-2 " katotaan mitä se siihen sanoo, tänään 4+0, pitäskö viikkojen olla isommat?
No oli miten oli, mulla on sellanen superrauha sydämessä että tämä kaikki ajoitus, joka muuten on täydellinen mun töiden kannalta, raskaus ja kaikki mikä tähän liittyy menee just niin kun pitää, tää piti just mennä näin ja tapahtua just nyt. Mulla ei ole mitään poltetta et pitäs päästä kertomaan kenellekkään tästä. Siksi en ole yllättynyt enkä peloissani enkä muutenkaan hypi seinille vaikka varmaan pitäisi. Olo on vain kylmän rauhallinen, varma ja tosi onnellinen. Enkä sano näitä asioita kehuskellakseni, vaan ilmaisen vain pohdintani ja ihmetykseni tilanteeseen ääneen, toivottavasti ymmärrätte. Mä uskon et nuo viivat tummuu ja mä uskon et alkio on terve ja sydän lyö ja on oikeassa paikassa. Jotenkin tunnen ja tiedän sen. Toki mä olen realistinen ja ymmärrän että mitä vaan voi sattua, ja jos niin on, sit käsittelen ne tunteet sit. Ja varmasti osa syy on se että tämä on eka plussa ikinä, että denkåän takia en osaa pelätä. Nyt lähinnä kyllästyttää odottaa et millon pääsee ekaan ultraan.
Pitäisikö ja olisiko syytä tuntea toisin?
Ilpuri,
Ei ole mitään syytä, miksi pitäisi tuntea toisin! Kaikki tunteet on ihan oikeita! :)
Kun mä plussasin (elämäni eka plussa on tää nykynen raskaus), olin toki iloinen, mut samalla jotenki kielsin ajatuksen, en ainakaan mielestäni ajatellut sitä. Mutta, nyt jälkeenpäin kun katselen reissukuvia (tein testin ekana aamuna hotellissa), näytän kyllä tosi onnelliselta :)
Ei ole mitään syytä, miksi pitäisi tuntea toisin! Kaikki tunteet on ihan oikeita! :)
Kun mä plussasin (elämäni eka plussa on tää nykynen raskaus), olin toki iloinen, mut samalla jotenki kielsin ajatuksen, en ainakaan mielestäni ajatellut sitä. Mutta, nyt jälkeenpäin kun katselen reissukuvia (tein testin ekana aamuna hotellissa), näytän kyllä tosi onnelliselta :)
Katjusha
Kunnioitettu kommentaattori
Ilpuri, tuttuja tunteita. Yhtäkkinen tyyneys ja hiljainen onni valtasi minut viimeisimmässä alkaneessa raskaudessa. Vaikka kaksi edellistä raskautta päättyi ikävissä merkeissä. Mieheni piti etäisyyttä tilanteeseen ihan loppumetreille, pelkäsi kaikkea. Iloitsin raskaudesta muiden kanssa. Nyt hän on tytölle rakas isi, suhteen ehti sitten syntymästäkin luoda.
Muistaakseni Digi mittaa kanssa sitä hormoonia ja kertoo raskauden keston hedelmöityksestä. Mulla on semmoinen muistikuva, että meillä näytti ekan kanssa just kuukautisten jäätyä pois 1-2 viikkoa, vaikka kaikella järjellä oli menossa 4 vko.
Ilpuri
Kommentoinnin ninja
Kiitos :) tuota just mietin ja sit eilen sanoin miehelle et tosi surullista jos sä et intoile tästä niin mä joudun käymään tän läpi muiden kanssa, mutta mä ehkä vähän ylireagoin nyt tähän :D eiköhän se tokene!
Tiukuliisa, No on se sit varmaan oikein kun katoin kuukautuskalenterista niin tänään on kp28 ja rv4+0 :)
Tiukuliisa, No on se sit varmaan oikein kun katoin kuukautuskalenterista niin tänään on kp28 ja rv4+0 :)
Hulbertiina
Vauhtiin päässyt keskustelija
Ilpuri, ihminen ei ole kone, joten kukaan ei voi sanoa tai päättää mitä tunteita saa tai pitää tuntea. Sulla on erittäin hyvä asenne plussaasi ja raskauteesi. Mulla oli viime juhannuksen aikaan samanlainen tyyneys ja rauha ja aattona se plussa ruutuun piirtyikin. Jotenkin sitä plussaa osasi odottaa ja siinä vaiheessa oli se tunne, että nyt se todella tapahtuu. Huolet, jännitykset ja pelot alkoivat tulla vasta parin viikon päästä testin tekemisestä. Ensin pelotti varhaisultra, että onko siellä edes mitään ja löytyykö oikeasta paikasta (edellinen plussaus oli kohdunulkoinen) ja onko syke. Eikä ne pelot siihen ultraan loppuneet, ne vain vaihtoivat muotoaan. Lopultahan sitten kävikin huonosti. Nyt vaan yrität säilyttää tuon rauhan niin pitkään kuin mahdollista ja huolehdit itsestäsi. Murehtia ehtii myöhemminkin. Eikä ne murheet synnytykseen pääty. Kahden esiteinin äitinä voin kertoa, että nyt niitä huolia on paljon enemmän tyttöjen tulevaisuudesta ja menestyksestä ja kaikesta muusta siinä sivussa. Joten nauti tilanteesta täysin siemauksin!
Unique
Puuhakas puhuja
Minäkin luulin tietäväni miten reagoin, kun saan ekan plussan! (tämän siis) olin kuvitellut, että itken silmäni päästä, mutta olin lähinnä pienessä shokissa, onnellinen, mutta kuin puulla päähän lyöty! Mietin jopa viikko plussauksesta, että tätäkö se nyt tuntuu ja onko minusta nyt sitten ihan oikeasti tähän. Lapsettomuuten oli jo niin tottunut, se oli jo osa meitä. 5 vuotta oli sitä taivalta takana ja yhtäkkiä viivoja onkin kaksi!! Ja ei vain ovistestissä vaan raskaustestissä! Nyt kun on saanut ajatella niin pelko menettämisestä on todella kova, itse en osaa vielä kunnolla nauttia, mutta ehkä vähän enemmän tiistain Varhaisultran jälkeen. Jos kaikki on hyvin!
Ilpuri
Kommentoinnin ninja
Unique, siis just tuo! "Tältäkö tämä nyt tuntuu" - tunne! Kun musta ei tunnu miltään :D vähän menkkajomoa on aika ajoin ja muutama muu juttu mut muuten vaan on.
Varmasti kaikki on varhaisultrassa hyvin sulla ♡♡
Hulbertiina, kiitos viisaista sanoista. On totta että kyllä mua oikeesti pelottaa kasvatuksessa tosi moni asia, just liittyen siihen millainen ihminen vauvasta tulee.
Varmasti kaikki on varhaisultrassa hyvin sulla ♡♡
Hulbertiina, kiitos viisaista sanoista. On totta että kyllä mua oikeesti pelottaa kasvatuksessa tosi moni asia, just liittyen siihen millainen ihminen vauvasta tulee.
Mulla on just täsmälleen tämä! Vähän sillee, että "tässäkö tää nyt sit on"
Ja menkkajomottelee myös välillä. Vähän huolettaa, mut sit taas oon vähän mielissäni, että jotain edes tuntuu. Varsinkin kun tiedän senkin, että mulla aina menkkajomottelee kun kohdussa tai siinä huudeilla jotain tapahtuu. Eli voi olla, että menkat tekee tuloaan, mutta todennäköisempänä pidän, että pieni Sisu tekee sinne pesää :) (Silloin kun soitettiin klinikalle ekaa kertaa, että jatkaako alkiot maljalla ja selvis, että vaan yks jatkaa matkaa, mikä siis osottautui myöhemmin vääräksi infoksi, niin Vaimo heitti että "siellä se yks sisupussi jatkaa" ja siitähän mä nappasin "tekonimen" Sisu sitten :) Saatiin muuten ihan kunnon naurut Vaimon kanssa kun ruvettiin sit puhumaan pakastuspusseista jossainvaiheessa kun alkiot pakastettiin :D Pohdittiin, että oliskohan päässy halvemmalla jos olis omat pakastuspussit vieny punktioon Mä kans aina kuvittelin, että mä sekoan ekasta plussasta, kun sitä on odotettu kuitenkin kohta 11 vuotta. Mutta ihmeen rauhallisesti otin ja en edes itkenyt, vaikka senkin olin kuvitellut
Vaimon kanssa heitettiin yläfemmat 
Ja Vaimo kysy "niin että mitäs nyt sit? aateltiinko me ikinä ETTÄ MITÄS NYT SIT?!" 
Vähän väliä asian muistaa ja hymyilyttää, mutta jotenkin kun sitä on realisti niin pessimistin piirteet koittaa myös tunkea pintaan. Mutta oon päättäny nyt olla positiivinen ja "tulee mitä on tullakseen", harmittaa ne huonot asiat silti vaikka niitä olis etukäteenkin murehtinut, joten parempi olla murehtimatta ja mennä Ilpurin asenteella
Kovaa tullaan sitten alas, mutta se on sen ajan murhe jos niikseen. Vähän väliä täytyy kyllä käydä testiä vilkuilemassa ja miettiä, että onko tuo todella näiden vuosien jälkeen MUN testi?! Seuraavan testin aattelin et vois ma tehdä kun ke on sitten se virallinen testipvä, silloin ehkä digikin.