Tuun tänne omanapailemaan ja purkamaan jännitystäni, kun en muutakaan keksi Tänään on ollut kaikin tavoin huonot fiilikset suurimman osan päivästä, ärsyttää, itkettää ja turhauttaa, vuorotellen ja samaan aikaan, kaikki asiat maan päällä mut ei varsinaisesti mikään. Onko sitten eilisillan Ovitrellen tai yleisen hormonisekamelskan aiheuttamaa, niitä nyt ainakin voi hyvillä mielin syyttää kaikesta Huomisaamuna tosiaan eka punktio, ja huomaan miten kroppa alkaa jännittää vaikka mieli (muka) olis muissa ajatuksissa. Olen ohjeistuksen mukaan yrittänyt juoda paljon, ihan työstä sekin käy.
Huh, onneksi jo kohta on punktio ohi ja taas harppaus eteenpäin tässä hommassa otettu! Ja valtavan mielenkiintoista on kuulla, miltä omien munasolujen laatu vaikuttaa ja suostuvatko ne yhteistyöhön miehen siittiöiden kanssa ollenkaan...
Punktiosta selvitty, jessss! Sinänsä meni hyvin ja nopeasti, sattui kyllä kipulääkkeestä huolimatta jonkin verran (kun munasarjat liikkui neulan tieltä pakoon, kuulemma), mutta ei sietämättömästi tai koko aikaa. Puuskutellessa ja hoitajan kättä puristaessa meni ihan hyvin, puoliso ei siis ainakaan täällä (TYKS) saanut tulla mukaan. Toimenpiteen jälkeen pyörätuoliin siirtyessä oli hetken ihan hyvä olo, kunnes alkoikin huimata ja hetkeksi lähti taju - heräsin siihen että mut nostettiin sänkyyn ja hetki kesti tajutessa että missä olen ja mitä tapahtui. Epämiellyttävä ja lievästi huimaava olo jatkui jonkin aikaa, aika pitkään makoilin sängyllä ennen kuin tuntui hyvältä ajatukselta siirtyä tuoliin ja sitten kokeilla seisomista. Vähän menkkamaisia mahakipuja oli ja on, mutta oon niin onnellinen että se on ohi eikä ollut tuon kamalampaa Ja saaliiseen olen oikein tyytyväinen myös: 12 rakkulaa tyhjennettiin ja 11 solua saatiin!
Paljon tsemppiä move88, toi odottamisvaihe on se pahin!