sofiaelisabeth
Näppärä viestien naputtelija
Pidetään peukkuja meille molemmille että kaikki lähtis sujumaan 
Imetys
- Ketjun aloittaja misaemilia
- Aloituspäivämäärä
Elenna, meilläkin välillä itketään ja kätistään tissillä. Nyt oon sitten antanut välillä vauvan rauhoittua tutin kanssa ja jatkanut taas tai jopa kesken kaiken on käyty vaihtamassa vaippa ja jatkettu taas. Välillä syöminen on muutenkin yhtä hämmentämistä vauvan puolelta ja ei millään meinaa päästä alkuun. Vaatii pitkiä hermoja ja paljon aikaa :)
Mulla maito nousi jo toisena päivänä synnytyksestä, mutta eipä tuo tunnu tuolle suursyömärille riittävän
eilenkin tissiteltiin pitkään ja hartaasti ennen nukkumaan menoa molemmista rinnoista ja koetettettiin saada pupelo unille vaan ei. Viimein tarjottiin sitten lisämaitoa kun tissit tuntui aivan tyhjiltä ja kappas, vauva veteli tarjotun 80-90 ml korviketta ja olis ehkä vetänyt lisääkin?! Vaikka tuntuu että omaakin maitoa tulee. Mistä tässä nyt sitten tietää milloin vauva saa tarpeeksi ruokaa? Onneksi saadaan nyt käydä puntarissa neuvolassa pari kertaa viikossa niin saan mielenrauhan....
Mulla maito nousi jo toisena päivänä synnytyksestä, mutta eipä tuo tunnu tuolle suursyömärille riittävän
eilenkin tissiteltiin pitkään ja hartaasti ennen nukkumaan menoa molemmista rinnoista ja koetettettiin saada pupelo unille vaan ei. Viimein tarjottiin sitten lisämaitoa kun tissit tuntui aivan tyhjiltä ja kappas, vauva veteli tarjotun 80-90 ml korviketta ja olis ehkä vetänyt lisääkin?! Vaikka tuntuu että omaakin maitoa tulee. Mistä tässä nyt sitten tietää milloin vauva saa tarpeeksi ruokaa? Onneksi saadaan nyt käydä puntarissa neuvolassa pari kertaa viikossa niin saan mielenrauhan....Mulle on sanottu ettei sais antaa lisämaitoa, jos omaa maitoa tulee. Vauva tilailee sitä omaan tahtiin lisää ja pitää vaan ahkerasti imettää. Meilläkin oli aluksi valtavaa iltatankkaamista ja muutaman kerran annettiin päivällä pumpattua maitoa pullosta. Sit aloin vaan imettää niistä muka tyhjistä tisseistä puolen tunnin- tunnin välein ja kyllä se kummasti sieltä jotain irti sai ja oma tuotanto ilta-aikaan kiihtyi.
Jos vauvan paino nousee omalla maidolla niin lisäruokaa ei tarvita. Meidän vatsavaivanen olisi kipukohtauksessaan syönyt ihan pohjattomasti. Ihan sama oliko tissi tai pullo niin lohdutukseksi ruoka tuntui maistuvan, ja se vaan pahensi vatsavaivoja. Kun tämän tajusin niin helpottaa kummasti ilta-rutiineja. Katon kellosta ajan millon oon syöny ja lasken siitä suunnilleen pari tuntia eteenpäin. Vauvan hamuiluun reagoidaan sitten muilla tavoin kuin syöttämällä.
Imetys sujuu hyvin ja olen yllättynyt miten paljon nautin siitä. Nännit ovat välillä kipeät mutta kestoliivinsuojat ja lansinoh-voide auttavat ihan pölönä. Ja Liivinsuojilla on oikeesti ihan älytän merkitys. Ne kertsikat on ihan paskoja. Niihin se pienikin kosteus jää jotenki hautomaan ja uusia saa vaihtaa jatkuvasti.
Meillä ainut ongelma on mörrimöykyn hotminen. Se ei yksinkertaisesti osaa syödä rauhallisesti. Ja varsinkin jos syömisväli on nelisen tuntia niin rinnat on niin täynnä että maito tulee paineella, ja toinen imee nälkäisenä posket lommoilla..
Jos vauvan paino nousee omalla maidolla niin lisäruokaa ei tarvita. Meidän vatsavaivanen olisi kipukohtauksessaan syönyt ihan pohjattomasti. Ihan sama oliko tissi tai pullo niin lohdutukseksi ruoka tuntui maistuvan, ja se vaan pahensi vatsavaivoja. Kun tämän tajusin niin helpottaa kummasti ilta-rutiineja. Katon kellosta ajan millon oon syöny ja lasken siitä suunnilleen pari tuntia eteenpäin. Vauvan hamuiluun reagoidaan sitten muilla tavoin kuin syöttämällä.
Imetys sujuu hyvin ja olen yllättynyt miten paljon nautin siitä. Nännit ovat välillä kipeät mutta kestoliivinsuojat ja lansinoh-voide auttavat ihan pölönä. Ja Liivinsuojilla on oikeesti ihan älytän merkitys. Ne kertsikat on ihan paskoja. Niihin se pienikin kosteus jää jotenki hautomaan ja uusia saa vaihtaa jatkuvasti.
Meillä ainut ongelma on mörrimöykyn hotminen. Se ei yksinkertaisesti osaa syödä rauhallisesti. Ja varsinkin jos syömisväli on nelisen tuntia niin rinnat on niin täynnä että maito tulee paineella, ja toinen imee nälkäisenä posket lommoilla..
elenna
Sukkela juttelija
Miten usein noita liivinsuojia pitäis vaihtaa? Varmaan riippuu siitä, miten paljon sitä maitoa tulee... Mietin vaan, että onko siinä joku tulehdusriski tms jos vaihtaa liian harvoin. Mä oon nyt pitänyt kertakäyttöisiä...
Meillä kans kokeillaan milloin mitäkin, jos vauva itkee tissillä. Asennon vaihtoa tai rinnan vaihtoa tai vaipan vaihtoa ja joskus on pitänyt käydä rauhoittumassa isin sylissä. Tosin nyt tuntuu, että useimpien itkujen syy voiskin olla toi mahapipi... oon sitten nostanut pystyasentoon vähän väliä ja se on kyllä tuntunut auttavankin... Meillä muuten tulee kakka melkein aina imetyksen aikana, joten oon vaihtanut sitten vaipan siinä syötön loppupuolella. Vaihdon jälkeen vielä tarvitaan yleensä vähän toista rintaa, vähintään.
Meillä kans kokeillaan milloin mitäkin, jos vauva itkee tissillä. Asennon vaihtoa tai rinnan vaihtoa tai vaipan vaihtoa ja joskus on pitänyt käydä rauhoittumassa isin sylissä. Tosin nyt tuntuu, että useimpien itkujen syy voiskin olla toi mahapipi... oon sitten nostanut pystyasentoon vähän väliä ja se on kyllä tuntunut auttavankin... Meillä muuten tulee kakka melkein aina imetyksen aikana, joten oon vaihtanut sitten vaipan siinä syötön loppupuolella. Vaihdon jälkeen vielä tarvitaan yleensä vähän toista rintaa, vähintään.
Elenna: Niitä suojia pitää vaihtaa todella usein. Ainakin kertakäyttöisiä... Ainakin joka imetyksen yhteydessä. Kestot menee puol päivää. Ja kertiksistä ne lansinohin suojat on ihan ylivoimaisesti parhaita.
Kai siinä tulehdusriski on ja ainakin tissit ärtyy jos ne hautoo siellä kosteudessa kaikenaikaa.
Kai siinä tulehdusriski on ja ainakin tissit ärtyy jos ne hautoo siellä kosteudessa kaikenaikaa.
TerhiJii, meillä kun ei se painokaan ole oikein noussut tarpeeksi, muuten tuskin niin stressaisinkaan tästä. Huomenna nähdään auttaako lisämaitokaan kun päästään puntariin neuvolaan. Tänä iltana olikin taas ihan samat kuviot, syötiin ilta enintään tunnin tauoilla (enemmänkin äidin aloitteesta, ei lapsen) ja vauva imi hyvin ja taas upposi korviketta sen 70 ml imetysmaratonin päätteeksi. Mutta ainakin lapsi nukkuu tyytyväisenä :)
elenna
Sukkela juttelija
Mä oon kans vasta aloittelemassa suojien käyttöä... oon ollut aika paljon ilman liivejä tässä kotona, mut nyt on alkanut vähän häiritsevästi tulemaan maitoa toisesta rinnasta imetyksen aikana. Tosin vaan välillä, joten ei ne suojat oo niin pahasti sotkeentuneet. Yöllä en oo vielä ees käyttänyt niitä. Sänky on kyllä aika maidossa, vaikka mulla on siellä pyyhe lakanan alla ja sit lakanan päällä vielä vaippaharso... kumien kanssa säätäessä kaikki kumiin jääneet maidot on aina pitkin poikin niiden lisäksi, mitä tulee vauvan suusta... mun toisesta rinnasta tulevat jää kyllä niiden varjoon...
Täällä kanssa ollut kovin takkuista imetyksen kanssa On kyllä itketty ja stressattu tätä asiaa.
Multa jouduttiin istukka irroittamaan leikkurissa, jossa menetin 2 litraa verta. Jouduin heräämössä maata pari tuntia nesteytettävänä ja saamassa lisäverta. Vihdoin päästyäni osastolle, en voinut liikkua ollenkaan kun oli katetri ja neljä kanyyliä ja ne hiton nestepussit ja epiletkut kiinni joten pääsin imettämään vasta lähes 11h synnytyksestä. Ja vauva tietysti oli saanut tässä välissä korvikemaitoa.
No sitten kun päästiin harjottelemaan imetystä niin vauva ei saanut imuotetta kunnolla ollenkaan ja tästä syystä seuraavana päivänä häneltä katkaistiin kielijännettä. Imuote saatiin onneksi sitten kuntoon ja ajattelin että tästähän tämä lähtee käyntiin. Noh, mulla oli Radi diagnoosi joten vauvalla verensokerit seurannassa. Yhtenä yönä hänellä oli sokerit enää 2, kun 3 on alaraja. Tästä ilmoittivat labrasta noin neljän tunnin kuluttua mittauksesta?! Saatiin tämän jälkeen lastenlääkärin määräys antaa korvikemaitoa joka syötöllä, että saadaan sokerit pysymään.
Päästiin kotiin, ja täällä annoin aika vähän sitä korviketta, että saisin oman tuotannon käyntiin (nousi sitten 6. päivänä synnytyksestä vasta) mutta vauvalla oli sitten paino laskenut liikaa. Juostiin neuvolassa JOKA PÄIVÄ punnituksessa ja minä itkien syötin vauvaa täällä enkä uskaltanut ollenkaan nukkua, kun oli tunne että pitää vaan syöttää ja syöttää.. imetyksien välillä yritin pumpata, mut en saa maitoa sillein tulemaan. Turhauttavaa vaikka tiedän että se lisää sitä tuotantoa kuitenkin. Kauhea stressi, väsymys ja paniikki etten osaa syöttää omaa lastani. Meni aika monta päivää että pääsin tosta tunteesta eroon ja luvan itselleni kuunnella vauvaa ja sen tarpeita.
Mun piti syöttää 2h välein niin olin niin paniikissa, et mulla oli ympäri vuorokauden herätyskello soimassa et milloin syötetään. Aika sairasta nyt kun ajattelen, mutta alkuun ne kaikki tunteet onkin jotain ihan käsittämätöntä kun ensimmäinen lapsi kyseessä.
Nyt annan vauvalle hyvällä omatunnolla korviketta ja imetän sen lisäksi joka syötöllä. Oon saanut vähän itsetuntoa nyt tälle äitiydelleni, enkä enää usko jokaista neuvoa (ja niitähän satelee) koska kyllä tässä tulee kaikennäköistä koitettua kuitenkin, eikä mekään aiota tän imetyksen kanssa luovuttaa ennen kuin oikeasti on pakko. Mutta haluan nauttia tästä ajasta, enkä jatkuvasti olla ahdistunut ja selitellä toisille.
Pahinta on tämä itsesyyttely. Aluksi en kehdannut mennä ostamaan korviketta kaupasta vaan lähetin mun miehen, koska ajattelin et se myyjä kattoo et hei toi ei pysty imettämään. Eikai kukaan oikeasti sellasta ajattele? Välillä vaan tulee ihan vainoharhaseks. Musta on ihanaa että joku onnistuu imetyksessä, se on oikeasti hieno juttu! Mulla se ei vaan nyt onnistunu ihan täysin, mutta en aio silti pitää itseäni huonona äitinä :)
On kyllä itketty ja stressattu tätä asiaa.Multa jouduttiin istukka irroittamaan leikkurissa, jossa menetin 2 litraa verta. Jouduin heräämössä maata pari tuntia nesteytettävänä ja saamassa lisäverta. Vihdoin päästyäni osastolle, en voinut liikkua ollenkaan kun oli katetri ja neljä kanyyliä ja ne hiton nestepussit ja epiletkut kiinni joten pääsin imettämään vasta lähes 11h synnytyksestä. Ja vauva tietysti oli saanut tässä välissä korvikemaitoa.
No sitten kun päästiin harjottelemaan imetystä niin vauva ei saanut imuotetta kunnolla ollenkaan ja tästä syystä seuraavana päivänä häneltä katkaistiin kielijännettä. Imuote saatiin onneksi sitten kuntoon ja ajattelin että tästähän tämä lähtee käyntiin. Noh, mulla oli Radi diagnoosi joten vauvalla verensokerit seurannassa. Yhtenä yönä hänellä oli sokerit enää 2, kun 3 on alaraja. Tästä ilmoittivat labrasta noin neljän tunnin kuluttua mittauksesta?! Saatiin tämän jälkeen lastenlääkärin määräys antaa korvikemaitoa joka syötöllä, että saadaan sokerit pysymään.
Päästiin kotiin, ja täällä annoin aika vähän sitä korviketta, että saisin oman tuotannon käyntiin (nousi sitten 6. päivänä synnytyksestä vasta) mutta vauvalla oli sitten paino laskenut liikaa. Juostiin neuvolassa JOKA PÄIVÄ punnituksessa ja minä itkien syötin vauvaa täällä enkä uskaltanut ollenkaan nukkua, kun oli tunne että pitää vaan syöttää ja syöttää.. imetyksien välillä yritin pumpata, mut en saa maitoa sillein tulemaan. Turhauttavaa vaikka tiedän että se lisää sitä tuotantoa kuitenkin. Kauhea stressi, väsymys ja paniikki etten osaa syöttää omaa lastani. Meni aika monta päivää että pääsin tosta tunteesta eroon ja luvan itselleni kuunnella vauvaa ja sen tarpeita.
Mun piti syöttää 2h välein niin olin niin paniikissa, et mulla oli ympäri vuorokauden herätyskello soimassa et milloin syötetään. Aika sairasta nyt kun ajattelen, mutta alkuun ne kaikki tunteet onkin jotain ihan käsittämätöntä kun ensimmäinen lapsi kyseessä.
Nyt annan vauvalle hyvällä omatunnolla korviketta ja imetän sen lisäksi joka syötöllä. Oon saanut vähän itsetuntoa nyt tälle äitiydelleni, enkä enää usko jokaista neuvoa (ja niitähän satelee) koska kyllä tässä tulee kaikennäköistä koitettua kuitenkin, eikä mekään aiota tän imetyksen kanssa luovuttaa ennen kuin oikeasti on pakko. Mutta haluan nauttia tästä ajasta, enkä jatkuvasti olla ahdistunut ja selitellä toisille.
Pahinta on tämä itsesyyttely. Aluksi en kehdannut mennä ostamaan korviketta kaupasta vaan lähetin mun miehen, koska ajattelin et se myyjä kattoo et hei toi ei pysty imettämään. Eikai kukaan oikeasti sellasta ajattele? Välillä vaan tulee ihan vainoharhaseks. Musta on ihanaa että joku onnistuu imetyksessä, se on oikeasti hieno juttu! Mulla se ei vaan nyt onnistunu ihan täysin, mutta en aio silti pitää itseäni huonona äitinä :)
Jaahas, meillä olikin ongelma tuossa imuotteessa... Pojalla on pieni alahuuli joka helposti jää kääntyneeksi sisäänpäin minun matalalla nännillä imiessä. Neuvolassa sitten terkka totesi et todennäköisesti vaikka poika imee näennäisesti hyvin, hän ei kuitenkaan saa maitoa tarpeeksi. Paino oli taas noussut vain muutaman kymmenen grammaa. Nyt sitten meillä syödään koko ajan rintakumin kanssa kokeeksi että saadaanko korvikkeen määrää pienemmäksi ja painoa nousuun ihan omalla maidolla. Plääh. En olis yhtään halunnut alkaa säätää noiden kumien kanssa mutta lapsen ravinto on tietenkin tärkeämpää. Ja toisaalta, onhan imetys kumin kanssa miljoona kertaa helpompaa kuin pienen nännin kanssa 
Voi luoja tota maidon tuloa. Mulla on nyt ongelmana tuo tulviminen/suihkuaminen. Vauva on luonteeltaan ahne ja maitoa oikeesti suihkuaa niin ilmaa menee ihan törkeesti mahaan. Vaikka saankin sen hyvin röyhytettyä niin silti ilmaa jää mahaan/suoleen pyörimään.. Päästää muuten oikein miesmäiset röyhyt.. ja nyt muutaman päivän on okentanut ihan törkeesti. Oksennus joka haisee tosi voimakkaalle. Ei miltään puklulta vaan ihan oikeelta yrjöltä, hapoilta.
oon koittanu pumpata enimmät pois muttei auta.. Meilläon ihan suvussa kulkevana tuo että maitoa TULEE!!
Tosi ikävää katsella pientä kippuraa joka tuskissaan sylisssää kramppaa ja kipristelee.. luojan kiitos on oppinut tutin niin hiukan helpottaa pikkuisen oloa.
oon koittanu pumpata enimmät pois muttei auta.. Meilläon ihan suvussa kulkevana tuo että maitoa TULEE!!
Tosi ikävää katsella pientä kippuraa joka tuskissaan sylisssää kramppaa ja kipristelee.. luojan kiitos on oppinut tutin niin hiukan helpottaa pikkuisen oloa.
Minä taidan luovuttaa. Vituttaa tällä hetkellä niin paljon koko imetys ja sen epätoivoinen yrittäminen. Pupelo huutaa nälkäänsä joka imetyksen jälkeen ja lisämaitoa uppoaa imetin vaikka kuinka paljon ja kuinka usein tahansa ja teinpä sen rintakumilla tai ilman. Ei vaan jaksa. Huomenna punnitus neuvolassa ja aion kysyä selkeät ohjeet korvikkeen antamiseen. Aion nyt vielä imettääkin joka syötön aluksi mutta enemmän se taitaa meillä olla läheisyyden kuin maidon tankkaamista. Että se siitä. Imetys ei oo mulle mikään hyvän äidin kriteeri, ärsyttää vaan tää säätäminen tissin ja korvikkeen välillä. Ja kun ei ole mitään hajua kuinka paljon tuollaiselle 2 viikoiselle ja nelikiloiselle pitäisi sitä maitoa/korviketta antaa?! Tekis mieli huutaa ja raivota. Ärsyttää stressata tästä kun se vaikuttaa kaikkeen sitten. Nolottaa ihan tunnustaa etten aamulla jaksanut edes nousta yrittämään imetystä yhdellä syötöllä kun oli tarjolla miehen apu ja korvike
Siis te joilla imetys onnistuu, nauttikaa siitä :)
Siis te joilla imetys onnistuu, nauttikaa siitä :)
Löydät netistä Pullonpyörittäjän oppaan. Siellä on taulukko missä on vauvan ohjeelliset maitoannokset vuorokautta kohti. Yksilöllistä vaihtelua ja vaihtelua päivien välillä on paljon. Anna maitoa sen verran kuin vauva juo. Pian sen oppii säätämään koska antaa maitoa ja minkä verran. Tervesin imetyksessä vuosi sitten epäonnistunut.
sofiaelisabeth
Näppärä viestien naputtelija
mulla on aika sama fiilis kun sulla emmu_ma.. imetän ja imetän ja imetän, mut ei tuu kuitenkaan tarpeeksi maitoa hänelle joten joudun joka kerta antamaan korviketta... Mutta se läheisyys on mulle tosi tärkeetä joten aion kuitenkin imettää häntä aina ensin ennen kun annan korviketta, ja toivon että se pieni määrä maitoa mitä mulla on ois hänelle hyödyks.
emmu_ma: Tiedän ton tunteen kyllä niin hyvin :/ Älä liikaa ruoski itseäsi tosta. Kyllä vauva saa sulta läheisyyttä muutenkin. :) sofiaelisabeth: Jaksuja sinullekkin imetyksen suhteen :)
Mäki kyllä oon jo monesti lätkästä hanskat tiskiin ku suoraan sanottuna välillä vaan ottaa niin päähän. Mutta mä lopetin stressaamisen kokonaan, imetän sillon ku siltä tuntuu ja annan pullosta ku siltä tuntuu :) Mutta en väitä etteikö olis välillä ihan helvetin hankalaa ku säädetään sekä rinta- että pullomaidon kanssa. Kun ei yhtään tiedä mitä se saa rinnasta, et mikä määrä korviketta olis hyvä sitten laittaa.. Joten kiitos matti tuosta taulukosta, täytyy käydä tutustumassa!
Muutenkin jos neiti vetää pidemmät unet ja herää tosi nälkäsenä niin sille ei tissi edes kelpaa vaan sit annan suosiolla eka pullosta vähän ja sitten vast imetän. Lapsen ehdoilla. Sovittiin tänään neuvolassa ettei enää pyritä pääsemään täysimetykseen vaan näillä jatketaan :)
Mäki kyllä oon jo monesti lätkästä hanskat tiskiin ku suoraan sanottuna välillä vaan ottaa niin päähän. Mutta mä lopetin stressaamisen kokonaan, imetän sillon ku siltä tuntuu ja annan pullosta ku siltä tuntuu :) Mutta en väitä etteikö olis välillä ihan helvetin hankalaa ku säädetään sekä rinta- että pullomaidon kanssa. Kun ei yhtään tiedä mitä se saa rinnasta, et mikä määrä korviketta olis hyvä sitten laittaa.. Joten kiitos matti tuosta taulukosta, täytyy käydä tutustumassa!
Muutenkin jos neiti vetää pidemmät unet ja herää tosi nälkäsenä niin sille ei tissi edes kelpaa vaan sit annan suosiolla eka pullosta vähän ja sitten vast imetän. Lapsen ehdoilla. Sovittiin tänään neuvolassa ettei enää pyritä pääsemään täysimetykseen vaan näillä jatketaan :)
maikku*
Jostain jotain jo tietävä
Joo, kopioidaas tää nyt oikeeseen ketjuun
Mulla maito nousi kovaa tahtia miltei heti synnytyksen (sektio) jälkeen. Vauvan paino tippui ekan vuorokauden aikana n. 100 g, jollin painoa oli alle 3 kiloa -> syötöt kolmen tunnin välein. Seuraavan vuorokauden aikana paino oli noussut kolmeen kiloon ja tämä siis omalla maidolla! Hoitajatkin ihmettelivät uinka hyvin maitoa tulee.
No, tuli joo aina eiliseen saakka hyvin, mut tissit siis kipeytyi jo sairaalassa siitä maidon noususta ja lämmintä suhkua + kauratyynyä koko ajan tisseillä juoksuttamassa maitoa, jotta pieni saisi imettyä sitä ulos. Viime yönä ei auttnut lämmittelyt ei mitkään. Tissit niin sa*tanan kipeet ja kovat kun kivet, ettei pieni saanut niistä minkäänlaista otetta vaan yrittäessä tissille turhautumisesta alkoi vaan joka kerran huutaa raivoissaan ja mä itken kipua. ONNEKSI olin jo ennen synnytystä varautunut korvikkeella ja sillä täytti masuaan viime yönä. Mikä kummalista tässä koko hommassa oli se, että mun tissit vuosi koko yön sitä maitoa tippa kerrallaan niin, että harso tissien suojana torkkuessani oli ihan märkä peittoon asti :O. Yritin lypsää käsin ensin vähän, jotta rinta ois pehmentynyt, seuraavaksi jo pumpulla pumppasin saaden tunnin kipeän pumppaamisen seurauksena reiu puol desiä maitoa ulos, tippa kerrallaan. En tajua miten menikin niin jumiin. Huomenna neuvolassa tikkien poisto ja samalla kyselen ohjeita mitä tehdä. Tänään maitoa tullut paremmin, eikä korvikkeita ole tarvittu. En tiedä pitäiskö vaan lypsää nyt kun syöttökerrat on pidempiä kun sen alun 3 tuntia, mut sit toisaalta sehän on viestiä keholle, et lisää maitoa kiitos ja onko seuraus se, et koht oon vaan enempi lirissä? en olis ikinä uskonut, et tää homma voi olla näin, miten sen nyt sanois, kinkkistä meille monelle ja niin monista syistä. Kellä tulee likaa, kellä liian vähän ja mitä milloinkin..... Ja aiheeseen liittyen, nyt käy sellainen kähinä, et pitääpäs mennä yrittämään tuliskos siitä imetyksestä nyt jotain :D
Mulla maito nousi kovaa tahtia miltei heti synnytyksen (sektio) jälkeen. Vauvan paino tippui ekan vuorokauden aikana n. 100 g, jollin painoa oli alle 3 kiloa -> syötöt kolmen tunnin välein. Seuraavan vuorokauden aikana paino oli noussut kolmeen kiloon ja tämä siis omalla maidolla! Hoitajatkin ihmettelivät uinka hyvin maitoa tulee.
No, tuli joo aina eiliseen saakka hyvin, mut tissit siis kipeytyi jo sairaalassa siitä maidon noususta ja lämmintä suhkua + kauratyynyä koko ajan tisseillä juoksuttamassa maitoa, jotta pieni saisi imettyä sitä ulos. Viime yönä ei auttnut lämmittelyt ei mitkään. Tissit niin sa*tanan kipeet ja kovat kun kivet, ettei pieni saanut niistä minkäänlaista otetta vaan yrittäessä tissille turhautumisesta alkoi vaan joka kerran huutaa raivoissaan ja mä itken kipua. ONNEKSI olin jo ennen synnytystä varautunut korvikkeella ja sillä täytti masuaan viime yönä. Mikä kummalista tässä koko hommassa oli se, että mun tissit vuosi koko yön sitä maitoa tippa kerrallaan niin, että harso tissien suojana torkkuessani oli ihan märkä peittoon asti :O. Yritin lypsää käsin ensin vähän, jotta rinta ois pehmentynyt, seuraavaksi jo pumpulla pumppasin saaden tunnin kipeän pumppaamisen seurauksena reiu puol desiä maitoa ulos, tippa kerrallaan. En tajua miten menikin niin jumiin. Huomenna neuvolassa tikkien poisto ja samalla kyselen ohjeita mitä tehdä. Tänään maitoa tullut paremmin, eikä korvikkeita ole tarvittu. En tiedä pitäiskö vaan lypsää nyt kun syöttökerrat on pidempiä kun sen alun 3 tuntia, mut sit toisaalta sehän on viestiä keholle, et lisää maitoa kiitos ja onko seuraus se, et koht oon vaan enempi lirissä? en olis ikinä uskonut, et tää homma voi olla näin, miten sen nyt sanois, kinkkistä meille monelle ja niin monista syistä. Kellä tulee likaa, kellä liian vähän ja mitä milloinkin..... Ja aiheeseen liittyen, nyt käy sellainen kähinä, et pitääpäs mennä yrittämään tuliskos siitä imetyksestä nyt jotain :D
Mile
Näppärä viestien naputtelija
Ei onnistu meillä tuo täysimetys. Nyt ollaan tosiaan kaikki koitettu (kuten aiemmin täällä luettelin) ja tänään tehtiin syöttöpunnitus. Tyttö saa rinnasta yhä saman verran kuin aiemminkin eli vain noin 30ml puolessa tunnissa. Ei oma maidontuotanto ole lisääntynyt yhtään yrityksistä huolimatta eli täysimetykseen tuskin päästään koskaan. Nyt imetysohjaaja sanoikin, että kuten aiemmin pohti niin varmaan on kyseessä se, että minulla on tubulaariset rinnat eli maitorauhasia ei vain ole yhtä paljon kuin ns. normirinnoissa. Rintojeni malli puoltaa tätä asiaa. En ole koskaan tykännyt erityisemmin harottavista suipporinnoistani ja nyt tykkään niistä vielä vähemmän!! Jotta vauva saisi tarpeeksi omaa maitoani saisin imettää 24/7, jos sekään riittäisin, ja vauvan (ja äidin) pitää nukkuakin. Eli sektio ja raskausmyrkytys ei varmaan olekaan syyllisiä tähän maidon nousemattomuuteen... Mikä harmittaa siksi, että se tarkoittaa, etten varmaan pysty yhtäkään lasta täysimettämään vaikka raskaus menisi hyvin. :/
Nyt lapsi kasvaa siis korvikkeella ja saa osaimetyksellä rintamaitoa sen mitä sieltä tulee niin kauan kuin sieltä tulee. Pääsääntöinen ravinto kuitenkin korvike, kun omaa tulee selkeästi liian vähän mitä vauva kasvuunsa tarvitsisi. Olen tehnyt nyt pari viikkoa surutyötä imetyksestä luopumiseksi ja nyt asia helpompi hyväksyä, mutta kyllä se kyyneleet saa silmiin ja armottoman pettymyksen tunteen. Kun ei vaan pysty. Ei vaikka kaikkensa yrittäisi. Ja vaikka oikeasti haluaisi. En ole huono äiti vaikken täysimetä. Yritin kaikkeni ja imetän minkä pystyn. Ja yritän muistaa tämän silloinkin, kun itkettää ja tuntuu, että olen ihan surkea äiti, kun en ensin pysty synnyttämään lastani ja sitten en pysty lastani edes imettämään...
Nauttikaa te, jotka saatte imettää paljon ja pitkään!
Nyt lapsi kasvaa siis korvikkeella ja saa osaimetyksellä rintamaitoa sen mitä sieltä tulee niin kauan kuin sieltä tulee. Pääsääntöinen ravinto kuitenkin korvike, kun omaa tulee selkeästi liian vähän mitä vauva kasvuunsa tarvitsisi. Olen tehnyt nyt pari viikkoa surutyötä imetyksestä luopumiseksi ja nyt asia helpompi hyväksyä, mutta kyllä se kyyneleet saa silmiin ja armottoman pettymyksen tunteen. Kun ei vaan pysty. Ei vaikka kaikkensa yrittäisi. Ja vaikka oikeasti haluaisi. En ole huono äiti vaikken täysimetä. Yritin kaikkeni ja imetän minkä pystyn. Ja yritän muistaa tämän silloinkin, kun itkettää ja tuntuu, että olen ihan surkea äiti, kun en ensin pysty synnyttämään lastani ja sitten en pysty lastani edes imettämään...
Nauttikaa te, jotka saatte imettää paljon ja pitkään!
Heidi
Vauhtiin päässyt keskustelija
Mulla tulee maitoa oikeesta rinnasta niin vauhdilla alkuun, että tarvii käyttää kumia topparina. Poika ilmottaa kyllä, kun kumi pitää ottaa pois :D Jos ei laita kumia, niin tarvii välissä röyhtäyttää, koska menee ilmaa paljo, kun hotkii. meillä syödään sellai n.15-20min. joskus voi mennä 30min. Esikoinen oli kyllä sellai tissittelijä, että viihty rinnalla pidempiäkin aikoja se oli kyllä raskasta.
Esikoiseen verrattuna imetys menee mukavasti ja nännit pysyny ehjinä :)
Esikoiseen verrattuna imetys menee mukavasti ja nännit pysyny ehjinä :)
Mulla on tullut alusta asti tosi hyvin maitoa mutta kun ite samaa pohdin, että kauan pitää imettää niin neuvola sanoi että 15 min maksimissaan per rinta. Yleisesti ottaen kuulemma 10 minuutin jälkeen rinta on tyhjä ja sit pitäs vaihtaa toiselle rinnalle. Ite kans alkuun kun en sitä tuttia vielä antanut saatoin kolmekin tuntia imettää ja tietty tissit oli ihan sairaan kipeet sen jälkeen, enkä osannut/tajunnut erottaa sitä että milloin vauva oikeasti syö ja milloin pitää vain huvituttina.... tänään käytiin neuvolassa ja paino noussut tosi hyvin - meillä syödään 2-3 h välein ja se puoli tuntia yhteensä maksimissaan.