Huh kun on jännittävää hommaa tuo imetys... Me syödään rintakumin avulla, kun poju ei onnistunut ilman sitä saamaan otetta (enkä mä oikein osannut auttaa...). Osastolla sai vähän lisämaitoja, mistä olin huolissaan kun oli tuota oteongelmaakin, mutta kotiinlähtöpäivänä oli maito kumminkin noussut tarpeeksi syöttöpunnituksen mukaan. Siitä oli hyvä lähteä kotiin :) Ja tosiaan ollaan pärjätty ilman lisiä sen jälkeen. Ihme ja kumma jonkinlaista rytmiäkin on, että äitikin ehtii hiukan torkahdella (1,5h ja jopa 2h unia ollut). Eilen nousi maito vielä lisää ja rintoja pakottaa, kerkisin jo huolestua että nyt vauva ei saa aloitettua syömistä kun on niin täynnä rinnat, mutta onneksi se on silti onnistunut, ehkä lisäitkulla mutta kuitenkin lopulta. Tänään vauva on viikon vanha.
Meillä kuuluu muutenkin syömisen väliin itkusessioita, mikä on äidistä vähän stressaavaa, mutta näköjään kuuluu meillä ihan rutiinisti asiaan. Vauva aloittaa syömisen vasta kun on kerinnyt huutamalla ilmoittaa, että nälkä on, ja ihan ykkösellä ei välttämättä nappaa kiinni vaan pitää vähän yrittää ja itkeä ja mä koitan saada kumin osumaan vauvan suuhun mahdollisimman hyvin. Syömisen kesken tulee myös sellasta että vauva rupeaa itkemään, näyttää että se ei saa otetta tai sitten sitä vaan muuten harmittaa jokin asia, ja mun pitää oottaa kunnes se on saanut tarpeekseen huudettua ennen kuin kannattaa edes yrittää tarjota uudestaan... Oon kyllä itse pysynyt rauhallisena, mutta jotenkin pitää keskittyä aika paljon vahtimaan, että syöminen sujuu. Ja tulee sitten jännitettyä, että onnistuuko nyt varmasti...
Mutta pääasia että syöminen sujuu :) Olen siitä niin iloinen. Olisi jotenkin niin kamalaa, jos en pystyisikään imettämään. Tai siis se tuntuisi kamalalta. Herkkä asia äidille...
Ja en ota stressiä että käytetään noita kumeja, mutta oon kyllä jo huomannut, että esim. istuma-asennot sekä paidan ja liivien kanssa säätäminen olisi paaaljon helpompaa, jos ei tarvisi lisäksi olla säätämässä kumia paikalleen (toivottavasti opin tekemään sen yhdellä kädellä). Sängyllä ollaan enimmmäkseen oltu ja siellä se on helppoa, kun ei tarvitse samalla kannatella vauvaa vaan se voi odottaa vieressä.