Imetys

Mulla paidoissa yleensä koko 46-48, ja liivit yleensä 80C-D ehkäpä, imetyksen alussa sit jotain aivan muuta.. mulla hupparin koko xl, ei mitenkään löysänä mulla kuitenkaan siis. Rintojen kohdalla tärkeää, ettei koko oo liian iso, muuten ei alla oleva kangas pysy paikoillaan. Muuten voi sit miettiä, haluaako napakan vai löysemmän. Kangas antaa kyllä periksi, elastaania joukossa.
 
No mulla on liivit yleensä 80B tai jopa A, tosin nyt ollaan eri kuppikoossa luonnollisesti... Ja jos on olennaista että rintojen kohdalta ei oo löysää, niin taidan ottaa sen M-koon kun rinnanympärys oli just sen L-koon alalaidassa. Kiitos Hannatuuli!
 
Huh kun on jännittävää hommaa tuo imetys... Me syödään rintakumin avulla, kun poju ei onnistunut ilman sitä saamaan otetta (enkä mä oikein osannut auttaa...). Osastolla sai vähän lisämaitoja, mistä olin huolissaan kun oli tuota oteongelmaakin, mutta kotiinlähtöpäivänä oli maito kumminkin noussut tarpeeksi syöttöpunnituksen mukaan. Siitä oli hyvä lähteä kotiin :) Ja tosiaan ollaan pärjätty ilman lisiä sen jälkeen. Ihme ja kumma jonkinlaista rytmiäkin on, että äitikin ehtii hiukan torkahdella (1,5h ja jopa 2h unia ollut). Eilen nousi maito vielä lisää ja rintoja pakottaa, kerkisin jo huolestua että nyt vauva ei saa aloitettua syömistä kun on niin täynnä rinnat, mutta onneksi se on silti onnistunut, ehkä lisäitkulla mutta kuitenkin lopulta. Tänään vauva on viikon vanha.

Meillä kuuluu muutenkin syömisen väliin itkusessioita, mikä on äidistä vähän stressaavaa, mutta näköjään kuuluu meillä ihan rutiinisti asiaan. Vauva aloittaa syömisen vasta kun on kerinnyt huutamalla ilmoittaa, että nälkä on, ja ihan ykkösellä ei välttämättä nappaa kiinni vaan pitää vähän yrittää ja itkeä ja mä koitan saada kumin osumaan vauvan suuhun mahdollisimman hyvin. Syömisen kesken tulee myös sellasta että vauva rupeaa itkemään, näyttää että se ei saa otetta tai sitten sitä vaan muuten harmittaa jokin asia, ja mun pitää oottaa kunnes se on saanut tarpeekseen huudettua ennen kuin kannattaa edes yrittää tarjota uudestaan... Oon kyllä itse pysynyt rauhallisena, mutta jotenkin pitää keskittyä aika paljon vahtimaan, että syöminen sujuu. Ja tulee sitten jännitettyä, että onnistuuko nyt varmasti...

Mutta pääasia että syöminen sujuu :) Olen siitä niin iloinen. Olisi jotenkin niin kamalaa, jos en pystyisikään imettämään. Tai siis se tuntuisi kamalalta. Herkkä asia äidille...

Ja en ota stressiä että käytetään noita kumeja, mutta oon kyllä jo huomannut, että esim. istuma-asennot sekä paidan ja liivien kanssa säätäminen olisi paaaljon helpompaa, jos ei tarvisi lisäksi olla säätämässä kumia paikalleen (toivottavasti opin tekemään sen yhdellä kädellä). Sängyllä ollaan enimmmäkseen oltu ja siellä se on helppoa, kun ei tarvitse samalla kannatella vauvaa vaan se voi odottaa vieressä.
 
Mua lohdutti aikanaan lause "vauva oppii imemään imemällä ja äiti imettämään imettämällä", eli ajan kanssa molemmat oppii ja löytyy sopivat tavat ja keinot. Itse jossain vaiheessa ihmettelin, kun vauva tuli levottomaksi ja käniseväksi oltuaan rinnalla alle 10min - kunnes tajusin joitakin PÄIVIÄ myöhemmin, että oli ilmaa mahassa, röyhtäytin pystyyn nostamalla ja ruokailu jatkui. Oli vähän tyhmä olo, kun en ollut heti tajunnut...
 
VINKKIVINKKIVINKKI:
Boob-imetysvaatteet nyt -30-40% täällä:
http://www.minimint.fi/brandit/boob

Tuolla kaupassa kun rekisteröityy, keräytyy ostoksia vip-pisteitä, joita voi hyödyntää seuraavassa tilauksessa sitten. Ja hyviä aleja on, mulla tapana aina kattoa läpi outlet-osuus ja odottaa lisäalekoodia sähköpostiin/facebookissa, niin oon saanut laadukkaita juttuja edullisesti!! :) tykkään tykkään tosta kaupasta!!!!
 
Meilläkin on ollut imetyksen kanssa hieman samanlaisia ongelmia kuin sinulla elenna. Meilläkin vauva söi alkuun ainoastaan rintakumilla, väliin ilmankin. Kotiin kun päästiin niin ei kelvannut kuin rintakumi, nyt on taas välillä ettei kelpaa kuin paljas tissi :D Meilläkin vauva pitää noita huutosessioita rinnalla mut olen saanut hänet aina rauhoittumaan tutilla, hetken kun sitä nutustaa ja äkkiä vaihdan tutin tissiin niin ei yleensä edes huomaa eroa.

Meillä hieman ongelmana se että minulla tulee tosi paljon maitoa ja vauva meinaa välillä näyttää tukehtuvan maitoon, jolloin pitää äkkiä nostaa vauva pystyyn että saa ylimääräiset maidot pulautettua pois ja hengitettyä. Lisäksi on kova hikottelija (oli jo masussa), lähes joka kerta ruokailun jälkeen tulee hikka ja siitä se ei tykkää ollenkaan! :)

Minäkin olen tosi hyvilläni että imetys onnistuu, alkuun oli tappista meilläkin ja varmaan jatkossakin tulee olemaan hankaluuksia mut pitää ottaa päivä kerrallaan. Joudun myös lypsämään rintoja usein päivässä ja olenkin nyt tehnyt itseni kanssa diilin että jos joku kerta ei imetys onnistu niin sitten annetaan suosiolla pullosta, erityisesti öisin en jaksa rueta vauvan kanssa kovin pitkiä aikoja kinastelemaan. Mies on ihana tsemppari imetyksessä, se on mulle tosi tärkeää!
 
Mun pitäisi nyt varmaan koittaa olla huolehtimatta, muttas kun pyrkii mieleen jotain stressin aihetta imemisistä koko ajan. Huomasin tuolta maitolaiturilta, että vauvan pitäisi antaa hamuilla rinta suuhun myös kumia käytettäessä, eikä työntää sitä itse sille. Meillä on koko ajan tehty tuota jälkimmäistä. Äh. No ei siinä, hyvä kun nyt tajusin asian... kokeilin tänään ihokontaktissa oloa ja tuota hamuilua, ja kyllä se vauvalta ainakin välillä sujui kun herätin kesken unien. Nälkäisenä sitten ei... Hän jopa yhden kerran onnistui tarraamaan toiseen rintaan ilman kumia ja syömään siitä hiukkasen (kun oli aloitettu kumilla). Jee! Nyt minun pitäisi olla ilahtunut tästä edistysaskeleesta ja ottaa vähän rennommin..... mitenkähän se onnistuis...

Kumeista kai suurin osa pääsee eroon, mietin vaan kuuluuko meidänkin tapaus niihin... kun olen ymmärtänyt että useimmat käyttää kumia kipujen takia, eikä oteongelman. Mut pitää nyt koittaa olla huolehtimatta ja harjoitella vaikka tuota hamuilemista aina välillä.

Kiva kuulla, että teillä syysmami on tullut edistystä :) Ehkä tämä meidänkään tilanne ei ole niin kovin erikoinen.
 
Täälläkin harjoteltiin monta päivää imetystä osastolla, onneksi henkilökunta ja mies oli hyvänä apuna <3 Sitten se v an loksahti, ja nyt vauva imee hyvin :) Sairaalassa sai myös pullosta ja ruiskulla lisämaitoo. Minun pitäisi opetella imettämään istualteen, nyt olen vaan imettänyt makoilemalla, mutta jos joskus aijotaan kotoa poiski lähtä, niin istualteen pitäis myös luonnistua :D Onneksi mies on vielä 2 vkoa kotona niin päästään opetelemaan yhdessä :)
Olin viikon ilman imetysliivejä ja olen ollut ihan tavallisilla liiveillä. Nyt tänään postiin tipahti nämä Bravado liivit, mutta ei oikeem istu minun rinnoille. Ajattelin kuitenki pitää nämä vähän niinku hätävaralla. Kuppi liian pieni ja ympärys liian iso :/ Nyt on ämmät, mutta uskoisin että ällät on sittn liian löysät ympäryksestä. Pitänee varmaan lähtä käymään liivikaupassa, että saisi kunnon imetysliivit. Iha hyvin olen kyllä tavallisillaki liiveillä pärjännyt täällä kotosalla ollessa.

Hannatuuli, kiitos vinkistä pitää huomenna shoppailla muutama paita :)
 
Täällä on yksi epätoivoinen äiti joka ei oo saanut maitoa nousemaan.. Meidän pikku syntyi viisi päivää sitten ja on imennyt tosi hienosti ja usein rinnoista mutta jostain syystä mun maito ei ole lisääntynyt.. Tulee vaan tippoja maitoa.. Jouduttiin siis sairaalassa (ja nyt kotona) antamaan hänelle lisämaitoa kun hänen paino laski liian paljon kun multa ei tullut tarpeeksi maitoa.. Nyt tämä tietysti stressaa mua tosi paljon kun haluaisin niin että tää imetys onnistuis, ja tuntee itsensä huonoksi äidiksi kun se ei vaan ole jostain syystä lisääntynyt.. :sad010
 
Halit sinnepäin sofiaelisabeth <3 Eihän tuolle voi mitään, jos ei vaan nouse. Mutta kyllä sinulla on vielä aikaa ja joillakin se vaan nousee viiveellä. Olen lukenut, että kuusi viikkoa on aikaa päästä täysimetykseen...se takaa, että maitoa riittää jatkossakin. Oletko ehtinyt pumppailemaan imetysten välissä?

Minua myös huolettaa edelleen imetys. Maitoa kyllä tuntuu olevan tarpeeksi, mutta vauva itkee välistä rinnalla ja aina ei tunnu onnistuvan syöminen noilla rintakumeillakaan :S Itkeekö teidän muiden vauvat syömisen yhteydessä? Tuntuu vaan hieman epänormaalilta. No, tänään neuvolaan..
 
Eilen aloitin pumppaamisen, joten toivon että se auttais.. Stressi ei myöskään ole hyvää joten pitäisi ottaa iisisti mut se on tosi vaikeeta kun tämä imettäminen huolestuttaa niin paljon..
 
Perhepedissä nukkuminen voi myös auttaa sofiaelisabeth. Ainakin itse luulen sillä olleen vaikutusta, kun sairaalassa nukuttiin pojan kanssa puolen yötä samassa sängyssä, kun oli tavoitteena syöttää niin paljon kuin mahdollista kun seurailtiin verensokereita ja yritettiin saada nousuun ne. Ja itse oli vielä niin vaivainen että oli helpompaa siirrellä vauvaa sängyssä puolelta toiselle kuin aina nousta itse ylös ja nostaa vauva omaan sänkyyni ja ruokailun jälkeen taas takaisin vauva koppaansa. Tuosta yöstä seuraavana päivänä minulla nousi maito ja oli kuitenkin vasta toinen päivä synnytyksestä.
 
Luulen, että siinä on jotain tosi vaistomaista, että kroppa toimii ihan itekseen, tiedostamatta, kun tuoksuttelee sitä pientä vieressään.
 
Täällä on yksi epätoivoinen äiti joka ei oo saanut maitoa nousemaan.. Meidän pikku syntyi viisi päivää sitten ja on imennyt tosi hienosti ja usein rinnoista mutta jostain syystä mun maito ei ole lisääntynyt.. Tulee vaan tippoja maitoa.. Jouduttiin siis sairaalassa (ja nyt kotona) antamaan hänelle lisämaitoa kun hänen paino laski liian paljon kun multa ei tullut tarpeeksi maitoa.. Nyt tämä tietysti stressaa mua tosi paljon kun haluaisin niin että tää imetys onnistuis, ja tuntee itsensä huonoksi äidiksi kun se ei vaan ole jostain syystä lisääntynyt.. :sad010

Täällä sama ongelma. Kaikki kotikonstit yrityksessä eli juon paljon, syön hyvin, juon imetysteetä ja alkoholitonta olutta, lepään hyvin ja pumppaan joka imetyksen jälkeen. Tyttö on paljon ihokontaktissa ja tissillä. Imuote on hyvä. Lisäksi meillä kävi yksityinen imetysohjaaja auttamassa imetysapulaitteen käytössä (vauva saa lisämaidon letkuista ollessaan rinnalla, tämä lisää vauvan rinnalla oloa ja vähentää pulloilua) ja katsomassa onko imuote ok jne.

Ei vaan maito nouse. Nyt yritetään näillä vielä muutama viikko ja jos ei nouse niin kaikki mahdollinen tehty. Harmittaa vietävästi ja tulee välillä niin huono äiti olo... synnytyksestä kolme viikkoa jo aikaa. Maidon nousemattomuuden taustalla kolme viikkoa ennenaikainen synnytys, raskausmyrkytys ja siitä johtuva lääkitys, sekä joutuminen sektioon. Myös pienenä syntyneen vauvan alkuajan vähäinen rinnalla olo, kun oli väsähti äkkiä imemiseen ja jo sairaalassa sai pullosta maitoa ja tottui siihen...

Ideoita maidonnousuun otetaan vastaan. Tää on henkisesti aikas rankkaa, kun kaikkensa tekee eikä onnistu. Pitäisi vaan hyväksyä asia, kun stressi pahentaa tilannetta, mutta..!

Sent from my GT-I8190N using Vau Foorumi mobile app
 
sofiaelisabeth, älä syytä ittees, mä tein sitä ja siitä ei todellakaan oo mitään apua. Mulla nousi maito rintoihin vasta 4. päivänä synnytyksestä. Ja sen jälkeen sitä ei tullut lähellekään tarpeeksi. Pumppailin sähköpumpulla kotona ja imetin joka välissä, ekan viikon aikana joutu antamaan korviketta pariin otteeseen kun ipana tuntui jäävän nälkäiseksi. Mutta nyt mennään täysimetyksellä ilman mitään ongelmia! Musta tuntui että eniten auttoi kun meidän tyttö tykkää roikkua rinnassa kiinni iltaisin 2-4h välillä. Luin jostain että vauva säätelee sitä maidontuotantoa niin olen tulkinnut nämä iltaroikkumiset osittain myös maidon määrän kasvattamiseksi. Niin ja tykkäähän tuo välillä vaan hengailla tuossa, auta armias jos isi yrittää ottaa pois siitä niin itku alkaa :D
 
se on jännää miten se voi stressata niin paljon... ymmärrän sua ihan täysin kun mulla on ihan sama fiilis.. täällä ollaan itketty paljon tästä syystä.. mies on hienosti yrittänyt lohduttaa mut kun itellä on niin lohduton olo.. mulla on huomenna neuvola joten silloin täytyy keskustella asiasta siellä ja toivottavasti niillä olisi jotain hyviä neuvoja..
 
toivottavasti mullakin kävisi niin kuin sinulla Mcgonnor. Meidän pikkuinen haluaa myös roikkua kiinni tississä tosi paljon joten toivon että se maito alkais kohta nousta.
 
Kyllähän se stressaa. Minäkin kun aina halunnut täysimettää pitkään ja nyt ei tiedä pystyykö kauaa imettämään ollenkaan. Kun jo synnytyskin meni kuten ei toivonut niin olisi ollut tärkeää saada tämä imetys sujumaan. Kaikelle ei vaan voi mitään. :/ Mies yrittää tukea mut aina ei vaan auta ku itku ja epätoivo iskee. Silti YRITÄN pysyä toiveikkaana...

Sent from my GT-I8190N using Vau Foorumi mobile app
 
Takaisin
Top