Imetys

misaemilia

Jostain jotain jo tietävä
Huomasin että imetyksellä ei oo täällä omaa ryhmää ja aattelin että olis kiva vähän saada tietää kaikkien ajatuksia tästä.

Itsehän olen ensi kertaa raskaana ja huolestuin siitä ajatuksesta kun huomasin että en tiedä edes kuinka monta kertaa sitä lasta pitäisi imettää aluksi :eek: :D

Mutta tänne voisi kertoa ajatuksia ja huolia ja nämä jotka ovat jo synyttäneet voisi kertoa omia kokemuksia :)
 
Kaverin suosittelemana ostin eilen ensimmäiset Avent merkkiset rintakumit sairaalalaukkuun pakattavaksi (ei tokikaan vielä, mutta sitten syyskuussa). Itselläni on normaalisti rintaliivit kokoa D75 (nyt E/F80) ja ajattelin, että ostan "normaali" -kokoiset rintakumit. Niitä kun oli ainakin kolmea eri kokoa joten ajattelin aloittaa keskimmäisestä koosta. No, kun pääsin kotiin ja kokeilin kumeja, niin olivat kyllä aivan liian suuret minulle.

Kysymys kokeneemmille kuuluukin: Kasvavatko nännit vielä loppuraskauden ja maidonnousun aikana vai kannattaako minun suosiolla ostaa pienemmät rintakumit?
 
Ainakin minulla nännit kyllä isoni imetyksen myötä. Noista rintakumeista ei ole kokemusta niin en osaa niistä sen enempää kommentoida. Sen olen kuullut/lukenut että niitä ei kannattaisi käyttää jatkuvasti.
Mun mielipide on se että myös tutti haittaa vauvaa löytämään oikean imuotteen, suositushan onki että parii ekaa viikkoo ei tuttia tyrkytettäs, tai ennenkö vauva osaa imeä kunnolla. Meillä ei tuttia oo ollu käytössä ollenkaan, mummojen mieliks joskus vähän kokeiltiin, mutta ei tuo edes huolinut sitä! :)
Alku on imetyksen kanssa hankala, sitä ei voi kieltää. Meillä se lähti sujumaan kun oltiin mummolassa jossa sain kerta kaikkiaan vaan olla lapsi sylissä ja luin siinä samalla kirjaa.
Josta tuli mieleen että suosittelen kaikille luettavaks semmosta pientä imetys kirjaa, en nyt muista kenen tekemä, mutta sellanen pehmeä kantinen ei kovinkaan paksu, harmaa oranssi väriltään. Tais olla ihan nimeltäänki pieni imetysopas tms. Löytyy varmaan kirjastosta, itse sain neuvolasta lainaan. Eilen näin pirkan kirpputorilla sen myynnissä 2 eurolla. :wink Kertoo tosi kattavasti ja hyvin imetyksestä.
Ja vielä sen verran että alkuun imetys voi sattua ja tehä kipeetä mutta kannattaa oikeesti olla sitkee ja yrittää, se palkitsee! Itsekin meinasin jo välillä luovuttaa ja annettiin alussa myös korviketta lisäks mutta päästiin onneks niistä eroon. Mutta joskus se tietenkään ei kaikesta huolimatta suju niin siitäkään on sitten turha potea huonoa omaatuntoa, varsinkin jos kaikkensa on yrittäny. Se on pääasia että vauva saa ruokaa. :)
 
Imetyskerrathan vaihtelee yksilöittäin, mutta 2-3 tuntia alkuun on hyvä imetysväli, sitten kun maitoa alkaa oikeasti tulla niin vauvahan osaa itsekin säädellä sen kuinka usein on rinnalla; esim. päivällä 3h välein ja yöllä 4-5h välein. Lukekaapas netistä sellainen oppari kuin IHANA(N VAIKEA) IMETYS, siellä on sivulla 131 hyvä vaippakalenteri imetetylle vauvalle jota hyödynnän omassa työssäni, siinä on aika selkeästi ja yksinkertaisesti kuvattu asiat ja antaa vanhemmille osviittaa siitä että jos vauvan vatsalaukku on 3. päivänä n. ~ 25 ml:n kokoinen niin ei sinne kerrallaan hirveästi maitoa mahdu :wink Muutenkin tuossa opparissa on tosi hyvin kerrottu imetyksestä ylipäätään, suosittelen!

Tuttia ei suositella käytettäväksi ennen kuin vauva osaa syödä rinnalla oikealla imuotteella. Suurin osa vauvoista oppii oikean imuotteen heti ensipäivinä, joillakin vauvoilla menee hieman pidempään. Rintakumia en suosittele käytettäväksi ellei siihen ole oikeasti tarvetta; esim. hyvin matala rinnanpää tai haavaumat rinnoissa. Rintakumeja on myös osastolla, kannattaa kokeilla siellä eri kokoisia ja ostaa kotiin oma vasta sitten kun tietää ammattilaisten ohjaamana itselle sopivan koon. Liian pieni on äidille vaikea, liian iso puolestaan vaikeuttaa vauvan syömistä.
 
Mulle sanottiin neuvolassa että rintakumin ehtii kyllä ostaa vauvan synnyttyä JOS sitä tarvitsee. Miehelle onkin naapurikaupan vauvaosastolta näytetty nyt millainen on rintakumi jos ostoksille joutuu :wink
 
Ei hitto. Taas sitä huomaa miten tietämätön on kaikesta. Mutta mikä ##ttu on rintakumi ja mihin sitä tarvitaan?? Anteeksi tyhmyyteni.... :dance018
 
Wow: siis minunhan piti myös mennä googleen ja opiskella tuota rintakumi asiaa. En ollut koskaan kuullutkaan ko. vempeleestä :D
 
  • Tykkään
Reaktiot: Wow
En minäkään tiennyt ennenku neuvolan täti sellaista vilautti meille viimeksi :)
 
  • Tykkään
Reaktiot: Wow
Rintakumi tulee siihen rinnan päälle, siinä on sit "korostettu" (sellanen soikee tiitti) nänni, mikä tulee nännin päälle ja se laitetaan vauvan suuhun. Jos naisella on sisäänpäin kääntyneet tai hyvin pienet nännit tai jos vauva on ikenillään hinkannut nännin rikki, rintakumi auttaa imetyksessä.
 
  • Tykkään
Reaktiot: Wow
Itseäni ei imetys jännitä "yhtään". Olen suunnitellut imettäväni ja pulloruokkivani samaan aikaan, heti alusta alkaen. Haluan etten vain minä ole se ainoa ruokinta-automaatti, kenen sylissä vaan auotaan suuta ja halutaan syödä.

Lisäksi haluan että kaveri oppii jo ihan pienenä pullonkin niin helpottaa paljon isänkin (ja muiden) auttamista vauvan hoidossa. Pääsen sitten helposti pois kotoa vaikka lenkille YKSIN eikä tartte murehtia vauvan ruokailusta.

Mulle tulee mieleen tosta rintakumista just joku lehmä tms... huoh..
 
TerhiJii: Kieltämättä olo tuntui hieman "lehmäiseltä" kun testasin rintakumin kokoa. Kaikenlaisia muutoksia meillä on edessä :)
 
Mä haluaisin sekä imettää että lypsää maitoa pakkaseen koska sitten isinkin olisi helpompaa imettää lasta ja mä en tosiaan olisi se ainoa joka lasta voi ruokkia.. alussa huoleni oli vaan se että en halua että lapsi tottuu siihen että tuttipullosta se maito tulee helposti, mutta huomasin että tuolla kaupoissa on sellaisia tuttipulloja joissa se reikä mistä se maito tulee on tosi pieni eli vauva joutuu tekemään saman verran töitä sen kanssa kun tissinkin.
 
Meille sanottiin imetys-perheryhmässä, että "hörpyttämällä" voi aina antaa lisämaitoa, että se ei haittaa imetystä. Ohjaaja näytti sitä hörpytystä kupista, mutta en sitten tiedä voiko sen tehdä tuttipullostakin. Mäkin ajattelen kuten misaemilia, että rintamaitoa olis hyvä kerätä, että mieskin voi sitten ruokkia. Mut ehkäpä ei heti ekoina päivinä, vaan vasta sitten kun imetys on alkanut sujumaan hyvin. Ei kai se sitten muutaman viikon päästä enää imetystä haittaa, jos välillä antaa pullostakin? Mut aluksi ajattelis vaan sitä imetyksen sujumaan lähtemistä.

Toivon tosi kovasti, että imetys onnistuisi ja sujuisi hyvin. Se jännittääkin jonkin verran, että miten lähtee sujumaan. Mutta en aio luovuttaa heti, jos tulee jotain ongelmia. Uskon, et niistä useimmiten pääsee kuitenkin yli, kun tietää mistä saa apua. Oon myös jo perehtynyt aiheeseen aika paljon. Sit jos tulee joku ongelma, niin se ei tunnu niin pahalta, kun on jo tiennyt että sellasta voi tulla. Ja osaa lähteä hoitamaan tilannetta oikein. Voisin hyvin kuvitella, että minulla olisi ongelmana vaikka rintojen kipeytyminenn tai haavautuminen...mut onneks hoitokeinojakin on. Nyt kun on enemmän miettinyt tätä asiaa ja siellä perheryhmässäkin kokeiltiin ihanilla vauvanukeilla imetysasentoja, niin välillä tulee jopa sellainen kaipaus, että voi kun saisi jo sen vauvan siihen ja pääsisi harjoittelemaan imetystäkin. Eli on myös odotuksia, ajattelen että parhaimmillaan imetys tuo varmasti sellaisen ihanan tyydytyksen tunteen...vaikka voi se olla myös tylsää ja puuduttavaa. Sittenhän tuon näkee. Mutta jännitän ja odotan. Toivottavasti en kuitenkaan stressaa liikaa sen onnistumisesta...jonkinlainen rentous olisi varmaan hyvä olla siinä alussakin, kun vauvansa saa iholle. Mutta eipä sitä voi tietää, millainen olotila siinä vaiheessa on. Varmaan helpottunut, kun synnytys on ohi?
 
  • Tykkään
Reaktiot: Wow
Tän kirjan tilasin esikoista odottaessa: http://members.suomenkatiloliitto.fi/index12.html maksoi 3€+postarit. Oli aiemmin ollut ä-pakkauksessa, mutta silloin jäänyt juuri pois. Neuvolassa suositeltiin ja tykkäsin kyllä siitä kovasti. Annoin sen sitten siskolle eteenpäin, nyt olis taas kiva käydä se läpi muistin virkistämiseksi! Mua jännitti esikoisen kohdalla, onnistuuko koko imetys ja mitä jos ei..
Synnytyksen jälkeen vauva itki kovasti, mut en mä tajunnut, että raasulla oli nälkä! Kätilö sitten sanoi, että nälkäänsä tyttönen itkee ja laittoi vauvan mun kainaloon ja alkoi autella rinnalle. Otti mua nännistä kiinni ja venytti sitä vauvan suuhun.
Mä olin ihan et hei mitä ihmettä sä oikein siinä teet, käyt kiinni mun rintaan tolleen - ajatuksen tasolla siis, en saanut suutani auki. Että älkää sitten kamalasti kauhistuko sitä, millä tavalla teotä SAATETAAN kohdella..... Tällä kertaa toivon handlaavank tilannetta vähän itsekin, mutta saa nähdä, kuin pöllyssä sitä kaikesta on ja mikä tilanne on.
Vauvan oli aluksi vaikea saada hyvä ote mun toisesta rinnasta, jolloin kätilö toi rintakumin avuksi, mutta ei ohjeistanut muuta, kuin miten se asetetaan rinnanpäähän. Ei siis mitään vinkkiä, että sitä ei pidä käyttää koko ajan eikä ainakaan montaa päivää... Itse bongasin sen tiedon sitten jostain, ehkä netistä kotiin päästyä.

Muistan kun tyttö oli 9vrk vanha, ja imuote edelleen hukassa toisesta rinnasta, sattui tosi paljon ja ajattelin, että onko tää jo menetetty peli (maitoa oli saanut kuitenkin hyvin, paino oli noussut kunnolla), sitten googlailin asiaa ja löysin hyviä vinkkejä imetystukilista-sivustolta. Siihen kannattaa myös tutustua jo etukäteenkin, ei tuu sitten ihan puskan takaa erilaiset tilanteet ja ongelmat :) Meillä ei sitten loppujen lopuksi lanseerattu tuttipulloa lainkaan (eipä tarvinnut siitä vieroittaa!), mä tykkäsin imetyksestä, enkä kokenut sitä ahdistavana tai liian sitovana, tykkäsin pitää pikkuista lähellä ja antaa parasta mahdollista ravintoa. Mulla ei ollut tarvetta lähteä yksin minnekään myöskään. Tässähän me kaikki ollaan erilaisia! Tällä kertaa saa nähdä, miltä tuntuu ja miten lähtee imetys käyntiin, siihen vaikuttaa myös lapsen luonne :) - ei ainoastaan äidin!

Pehmeänokkainen nokkamuki annettiin käteen tutustuttavaksi vettä sisällään jossain vaiheessa 4-5kk iässä ja tykkäsi paljon näprätä ja leikkiä sillä - lapsihan ei oikeasti tarvitse lisänesteitä helteilläkään, mikäli saa olla omaan tahtiinsa rinnalla. Suomessakin ollut aikakausia, että äitejä neuvottu kellon kanssa imettämöän, mutta nykyään suositellaan huomioimaan vauvojen yksilölliset tarpeet. Eli kun vauva alkaa osoittaa merkkejä maidon tarpeesta (maiskuttelee, hamuilee suullaan etsiskellen rintaa), tarjotaan pikkuiselle rintaa. Tällöinhän helpointa on, mikäli imettää, maito on heti valmista ja sopivan lämpöistä ja vauva saa haluamansa määrän, mitään ei mene hukkaan. Ei kannata siis odottaa, että vauva alkaa itkeä, rauhoittuminen saattaa silloin olla työn takana!

Meillä toimi tosi ihanasti perhepeti, vauva nukkui mun vieressä, mies oli aiemmin hurja kääntyilijä unissaan, ja pelkäsi etukäteen, ettei vain käänny vauvan päälle. Pidinkin alussa vauvan mun ja putoamisesteeksi muodostuneen vauvansängyn välissä, kunnes huomasin, että niin se vain mieskin herkistyi vauvan läsnäololle, eikä enää kääntyillyt vilkaisematta, missä vauva on! Esteitä vieressä nukuttamiselle on vanhempien tupakointi, alkoholin käyttö, huumeiden käyttö, keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet, kovin sikeä nukkuminen. Nuo kaikkihan on ihan selkeitä, miksi näin. Mä nukuin ikäänkuin puolikaarena vauvan "ympärillä" ja kun ähinä vieressä alkoi, "kaivoin" rinnan esiin ja tarjosin maitoa, sitten nukahdin uudelleen vauvan alkaessa imeä. Väsymystä ei tämän tähden juuri ollut :)

Jokainen taaplaa tavallaan, mutta halusin kertoa tällaisenkin mahdollisuuden! :) sänky oli monesti litimärkä, maitoa oli suihkunnut vauvan irroitettua rinnasta otteensa, joten aloin jossain vaiheessa onnistua sängyn riittävässä suojaamisessa :)

Vielä yks pointti tuli mieleen - mikäli haluatte jatkaa imetystä pidempäänkin, ei kannata uskoa siihen "6kk normaalisti kasvanut vauva ei enää tarvitse öisin maitoa", sillä juuri yöimetys tuottaa parhaiten sitä hormonia, joka ylläpitää maidon tuotantoa! Ja mikäli vauvalla on hampaita, joiden peloitellaan reikiintyvän yöimetyksen takia, on se hölönpölöä - hampaiden pesu illan viimeisen kiinteän aterian jälkeen (eli kun kiinteät ruoat on sitten aloitettu ylipäätään), niin suussa ei ole reikiintymisen riskiä nostavaa ruokaa! Äidin maito kyllä YHDESSÄ muun ruoan kanssa voi reikiinnytt, mutta hampaiden pesu suojaa tältä jolloin äidin maidolla on hampaita SUOJAAVA ja VAHVISTAVA vaikutus! Näistä eroista ei monikaan ole hammashuollossakaan tarpeeksi perillä!

Tulipahan nyt avauduttua :)
 
Joo, itsekin vierailin eilen tuolla imetys.fi sivulla ja tykkäsin paljon, tänäänl lupasin miehelle tiivistää tärkeimpiä kohtia. Oon miehelle jo alustavasti puhunu et koen imetyksen tärkeenä ja tarviin siihen tukee ja apua jos se ei lähdekkään hyvin käyntiin. Mun mielestä hyvä käydä tälläsiä asioita läpi ettei sitten väsyneenä hormoonihuuruissa tartte itkee et miks se toinen ei osaa lukee niitä ajatuksia...
Youtubesta imetyksen aika- hakusanalla oli ainakin yksi hyvä pätkä missä opastettiin oikeen asennon löytämisessä. Tais olla kyllä samat jutut tuolla imetys.fi sivuillakin.
 
Siellä imetys.fi:ssä on myös hyvä keskustelufoorumi, se maitolaituri. Jos tulee paha ongelma niin voi sieltä kysyä... lueskelin tässä joku päivä sieltä maitolaiturilta kanssa jotain rintojen kipeytymiseen liittyjä keskusteluja, minkä aattelin olevan ehkä se ensimmäinen/todennäköisin ongelma itsellä...

Mut eipä tässä kai auta muu kuin lueskella etukäteen asiasta ja sitten koittaa kumminkin säilyttää rento asenne (imetystä ei varmaan auta jos stressaa siitä) ja sitten koittaa sairaalassa kysellä neuvoja. Ja sit jos tulee jotain ongelmia, niin pyytää apua. Eiköhän se siitä sitten suju. Niin ja oon miettinyt kans, että jos kävisin syksyllä imetystuki-illoissa vauvan kanssa...niitä ainakin täällä päin järjestetään.
 
Ja jos ei suju, kannattaa kuunnella omaa sydäntään. Valitettavasti imetystuki voi olla todella ahdistavaa, jos se ei suju vaikka kaiken on kokeillut. Pahimmillaan imetystuki muuttuu imetyspainostukseksi, moni alkaa antaa imetystukea edes ajattelematta että ehkä tässä on taustalla paljon muuta kuin mitä epäonnistunut imettäjä kertoo... koska ei halua/jaksa enää kertoa.... Painostus on aika kovaa :sad001

Meidän lapsi syö pumpattua äidinmaitoa pullosta, ja kaikki olemme onnellisia. Mä päätin luovuttaa kun sain yhtenä yönä vauvan kanssa itkiessä ahaa-elämyksen, että hitto, en mä tätä enää itseni takia yritä, vaan siksi kun kaikki muut tahtovat että yritän koska imetys on sitä ja tätä... ja meidän kohdalla mitkään imetyksen puolesta puhuvat argumentit ei pitäneet enää paikkaansa paikkaansa. Muutama esimerkki:

Äidinmaito on parasta ravintoa!
-> Jos se tulee pullosta, onko se jotenkin pilaantunutta? Imetys ja pulloruokinta on niin vastakkain aseteltua, että lapsi, joka saa äidinmaitoa pullosta, on mahdoton ajatus?

Imetys on muutakin kuin ruokaa, se on läheisyyttä ja lohtua.
-> Meidän lapsi pulloruokitaan sylissä, eikä missään pulloruokintatelineessä. Jos lapsi suhtautuu rintaan kuin se olisi täynnä myrkkyä, mitään läheisyys-vastakkainasettelua ei ole. Meidän lapsi rauhoittuu pullolle, ei rinnalle.

Äidinmaito on aina mukana, ja on aina käyttövalmista ja oikean lämpöistä.
-> Hyvin toimiva "pullosirkus" ei vie juurikaan ylimääräistä aikaa, maidon oppii nopeasti lämmittämään lyhyessä ajassa oikean lämpöiseksi. Pullosta syövän lapsen kanssa voi lähteä reissuun samalla tavalla kuin rintaruokitunkin, erona vain että tarvitsee kylmälaukun, lämmitysastian ja kuumaa vettä. Eli jos ei keskellä metsää aio pysähtyä niin eipä ongelmaa ole. Samalla tavalla ne reissut tehdään lapsen iän ja syömis-aikojen mukaan.

Tähän lisänä vielä huomautus, että jos isä haluaa osallistua vauvanhoitoon, hoito on helpompi jakaa kahden kesken, ja jos "yövuorot" hoidetaan vuorotellen tai sen mukaan miten väsynyt toinen on, saa äitikin pidempiä unenpätkiä joskus + isä saa osallistua vauvanhoitoon enemmän kuin jos vauva söisi rinnasta :love2

Mulla oli NIIN suuret suunnitelmat ja odotukset imetyksen suhteen, että kun se ei onnistunutkaan, tuli kyllä käytyä kaikenlaiset tunteet läpi, sekin miten PASKA ÄITI voin olla, jos ei oma lapsi tissiä huoli. Rankkaa.
 
Voi Eevei :Heartred Sinä olet mahtava äiti kun jaksat pumpata sitä maitoa pikkuiselle. Eihän sillä pitäisi mitään väliä olla saako hän sen pullosta vai rinnasta, kun kuitenkin on äidin tai isin sylissä.
 
Eevei, oon aivan samaa mieltä vaikka en vielä ole imettämistä päässyt koettamaan. Oonkin koettanut olla luomatta itselleni paineita asiasta, onnistuu jos onnistuu. Toivon vaan että kukaan muukaan ei minulle paineita asettaisi.

En koe olevani huono äiti vaikka imettäminen ei minulle ainakaan vielä mikään sydämen asia ole. Aion imettämistä koettaa ja harjoitella (ja toteuttaa myös), mutta aion myös ruokkia lastani pullosta. Ja tällä hetkellä tuntuu että jos imetys onnistuukin, en halua imettää vuosikausia. 6kk-10kk iässä tuntuisi minusta sopivalta luopua rintaruokinnasta. Itsehän olen tissitellyt kolmivuotiaaksi... :wink mutta ajatukset voivat muuttua kunhan vauvan saa ja senkin sallin itselleni.
 
Takaisin
Top