Huolet ja murheet

Minä taas rakastan vauvavuotta :Heartbigred:Heartbigred:Heartbigred Niin ihanaa kun raskaus on ohi ja vauva sylissä! Lapsi ei vielä ole sellainen joka paikkaan ehtivä ja karkaileva täystuho kuten 1-2 vuotiaana, eikä päiväkotirumba ole vielä alkanut (olen joutunut molemmilla kerroilla palaamaan nopeasti töiden ja opiskelujen pariin). Varsinkin ekat 6kk jolloin ravintona on pääasiassa tissi on ihan mahtavaa aikaa :hello2
 
Joo, siis kyllä mäkin sitä vauva-aikaa rakastan, mutta rankkaakin se on. :Heartred Ja kiireettömyys, se on siinä aivan parasta! :thumleft
 
Mä oikeesti nautin vauva vuodesta vasta kolmannen lapsen kanssa. Sillon kaikki meni niin ihanasti vaan, enkä stressannut oikein mistään. Silloin toki oli ajatus että tämä on viimeinen vauva, joten siitä sitten yritti ottaa kaiken ilon irti
 
Ennen varhaisultraa mä olin koko ajan pelko persiissä ja ajattelin pessimistisenä että ei tää raskaus tuu hyvin päättymään jnejne, mut ultrassa kun kaikki oli hyvin, niin oon pikkuhiljaa uskaltanu alkaa haaveilemaan ja miettimään sitä aikaa jos ja kun uusin tulokas syntyy. Tulee varmasti olemaan rankkojakin hetkiä ja väsymystä potenssiin miljoona, mut tosi luottavainen olo että kyllä kaikki siitä järjestyy :) Ja kun on tullu huomattua miten nopeesti se eka vuos oikeesti meneekään. Vähän kyllä miettiny sitä kun meidän poikien ois tarkoitus alottaa päiväkoti syksyllä, niin siinäkin on yks uus asia meille kaikille kun alkaa uudet rytmit ja pojille ihan vieras juttu koko päiväkoti. Sit kaikki viemiset ja hakemiset yms. Ja jos alkaa heti ihana sairastelukierre kun hoidon aloittavat ja sit syntyy vauva niin huh... :nailbiting: Kuulostaa ehkä valittamiselta mut realistisia pohdintoja vaan. :rolleyes: Kunhan sen vauvan sais syliin asti. :smiley-angelic001
 
Mä en oo valitettavasti osannu nauttia vauvavuodesta täysillä koskaan. Vauvoja rakastan, mut en niinkään sitä vauva-aikaa (paitsi hyvinä hetkinä/päivinä). Ehkä sit jos olis perustyytyväinen vauva, mut meillä molemmat on vauvoina ollu niin tyytymättömiä tapauksia et huhheijaa :smiley-ashamed005
 
Mä nautin tokan kans enemmän kuin ekan kans, kun vauva oli huomattavasti tyytyväisempi. Eka ei viihtynyt vaunuissa ollenkaan, niin sitä oli aika vankina kotona. :banghead: Molemmat on heräillyt öisin uuuuuuseita kertoja ja se on alkanut aina jossain vaiheessa käymään jaksamisen päälle.
 
Joo mulla kun tämä raskaus tuntuu laukaisevan jonkun sortin masennuksen, joka helpottaa kyllä loppua kohti ja häviää kun taikaiskusta synnytykseen niin mulla on mielikuva, jossa lähinnä tanssin vauvan kanssa synnärin käytävällä koska JEEE!, raskaus on ohi!
 
Nyt tuli veren sekaista valkovuotoa pyyhittäessä. Iskee paniikki kun edellisellä kerralla se enteili keskenmenoa. Nyt ahdistaa rankasti ja varaudun jo pahimpaan..
 
Nyt tuli veren sekaista valkovuotoa pyyhittäessä. Iskee paniikki kun edellisellä kerralla se enteili keskenmenoa. Nyt ahdistaa rankasti ja varaudun jo pahimpaan..

Voi ei :sad001 mut nyt vaan seurailet tilannetta ja sit reagoit jos antaa aihetta. Kuten monta kertaa sanottu, niin se voi olla ihan normaaliakin. Peukut pystyssä teille (ja meille kaikille oikeestaan) :smiley-angelic001
 
Minä heräsin viime yönä tunteeseen että olin ”unohtanut jotain ja nyt sen takia alkio kuoli”. Vielä kun aamulla oli parempi olo kuin aikoihin niin olin aika kauhuissani. ”Onneksi” huono olo taas palasi. Tosi ahdistavaa :( Mutta eipä tässä voi kuin odottaa, mitenkään en voi käydä ultrassa joka viikko.
 
Mulla on maha jotenkin oudosti kipeä. En oikein osaa sanoa onko siinä kohtaa kohtu vai jotain muuta, mutta huolestuttaa kuitenkin :(
 
Mulla myös tänään ollut menkkamaisia tuntemuksia. Muutaman kerran tarkistanut alkoiko vuoto, mutta ei onneksi.
Eilen tosiaan tuli housuihin ihan kunnolla vaaleanpunaista vuotoa niin sen takia myös pelännyt että enteilee kunnon vuotoa. Huomenna ultra. Mun ei pitänyt mennä mutta en kyllä tuon eilisen vuodon takia saa yhtään mielenrauhaa.
 
Mulla ollu kans tänään pakotusta, jomotusta ja melkeen jopa särkyäkin. Ihmetellyt, mistä tämä nyt johtuu.
 
Mietin että voihan osa tuota vatsakipua olla myös siitä että oon yökkinyt tänään tosi paljon. Kertaakaan en oo oksentanut mutta ainakin puolikymmentä kertaa oon ollut pöntöllä yökkimässä tyhjää, vaikka mitään ei tulekaan ulos. Aika kova homma myös vatsalle tuo yökkäily.
 
Olen ihan kauhuissani ens viikon keskiviikon ultrasta. Silloin pitäisi olla 10+0 täynnä. En ole käynyt varhaisultrassa, joten ei yhtään tiedä onko tuolla edes ketään :arghh:
 
Mulla on huomenna 10+0 ja ultraan vielä 2 viikkoa! On näissä eroja. Ja sama jännitys mulla, jos siellä ei olekaan kaikki kunnossa niin pettymys on kyllä ihan musertava.
 
Takaisin
Top