Huhtikuun kuulumiset

Eleonoralle paljon tsemppiä jatkoon! Toivottavasti onnistutte pian, kun olette siihen valmiit!

Ddrops kyllä se on ihan sallittua, että ei ole koko ajan raskaudesta ihan häpihäpi. Ei kai sitä voi olettaakaan, jos jatkuvasti on huono olo. Toivottavasti tuo kuuluu sulla vain tähän alkuun ja kun tästä selviät niin saat vielä kokea sitä raskauden autuutta, mitä jotkut mammat hehkuttaa.
 
Eleanora: Suuret pahoittelut myös minun puolestani ja paljon voimia!

Pahoinvointi on täällä vähän jo helpottanut, eli laatta lentää enää vain noin kaksi kertaa päivässä. Muutoin on vain kuvotusta, eikä sekään kestä ihan koko päivää. Itsellä onkin nyt suuret odotukset, että pahoinvointi ei jatkuisi loppuun asti kuten esikoisesta.

Ymmärrän oikein hyvin, että ei pahemmin onnen ajatuset lentele pahoinvoinnista kärsien. Toivottavasti kaikilla olot pian helpottuvat!

Ps. Eilen fiilistelin, kun lumet ovat sulaneet joka paikasta lähes kokonaan. Noh, nyt sitä tulee taas ja kovaa. "Jee!"
 
Huomenta mammat :)
Täällä ollut pari vähän parempaa päivää, pientä heikotusta ja yökötystä kyllä ollut mutta sen kanssa on pystynyt toimimaan ja elämään. Toivoisin kovasti että tää alkais jo hiljalleen helpottaa ja vois alkaa nauttimaan tästä odotuksesta :/

Kävin eilen juttelemassa pomon kanssa työstä ja tästä raskaudesta. Meillä on pari sellaista vuoroa joita en nyt raskaana mielelläni tekisi koska ne on fyysisesti niin rankkoja, onneksi pomo oli hyvinkin ymmärtäväinen ja sovittiin että mulle ei niitä enää laiteta. Muutenkin pyysin että josko voisin vähentää työtuntejani, tällä hetkellä mulla on tosi paljon 6 ja 7 päivän työputkia ja tiedän kokemuksesta että jos jatkan samaa tahtia niin olen sitten luultavasti hyvinkin pian ja pitkään saikulla koska mulla pettää selkä, tai sitten supistusten takia. Niitäkin mulle luultavasti tulee taas aika aikasessa vaiheessa ja oon huomannut aikasemmissa raskauksissa että mitä rankempi työ niin sitä aikasemmin ja kipeempiä supistuksia mulle tulee.. Tässäkin asiassa pomo ymmärsi mua kivasti ja saan nyt sitten vähän helpompia työjaksoja.
Helpotti kyllä kovasti, nyt mun ei tarvii enää stressata että joudun makaamaan puolet raskaudesta sängyssä rikki menneen selän takia tai sitten kärvistellä kipeissä suppareissa :)
 
Täällä edelleen pahoinvointia ja kuvotusta iltapäivisin/iltaisin. Ja viime viikolla iski eka mieliteko, kun oli pakko saada mustaa makkaraa, jota en ole syönyt vuosikausiin.

Jännittääkö muita se, että näkyykö ultrassa yksi/kaksi ihmisen alkua? Onko teillä suvun puolelta riskinä saada kaksoset? Meillä on suvussa paljon kaksosia ja jopa kolmoset (kaikki luonnollisella menetelmällä), joten asia on usein mielessä. Myös mun äiti on odottanut kaksosia, mutta saanut keskenmenon.

Onneksi ultra on muutaman päivän päästä.
Mansikkainen
 
Huomenia!

Täällä alkaa jo elämä voittamaan pikkuhljaa tai ainakin siltä se välillä tuntuu. Pari päivää olen nyt ollut saikulla ja eilen alkoi olla jo parempi olo. Alkuviikosta oli paha olo heti aamusta ja kesti iltaan asti. Eilen oltiin esikon kanssa melkein 2h ulkonakin. Oma tavan ruoka ei maistu edelleenkään ja syön sitä, mikä maistuu. Joka ei tässä tapauksessa ole hyvä asia, mutta jospa se tästä menee loppu kohti paremmin. Suolainen ja kirpeä maistuu parhaiten. Saapa nähdä kun tänään menen iltavuoroon, kuinka tulee huono olo ja miten jaksan olla. Saikulla on saanut ottaa torkkuja pitkin päivää.

Odotan ensviikon neuvolaa, jotta saadaan tietää nt ultra-aika :)
Jännittää ja sekin, että milloin me aletaan kertomaan tästä raskaudesta. Varaankin nt-ultran jälkeen.

Pepa hyvä, että sait puhuttua pomolle ja se, että oli ymmärtäväinen.
Mulla on niin vähän aikaa kesäloman alkuun, että en tarvitse työmuutoksia sen suhteen. Onneksi niin ei tarvitse kertoa.
 
Mansikkainen Mua jännitti kyllä mennä ultraan kun olin ihan varma että olisi kaksoset tulossa :D Tosin se tais olla vaan mun omaa vilkasta mielikuvitusta.. Mun suvussa ei tietääkseni ainakaan ole kaksosia, miehen puolella tosin on. Mulla on vaan tää mun maha alkanu kasvaa niin aikasessa vaiheessa että ajattelin sen takia että olis enemmän matkustajia, mutta eipä siellä ultrassa näkynyt kuitenkaan kuin yksi pieni pullukka :)
 
Me käytiin varhaisultrassa ja kävi mielessä, että siellähän voi olla kaksikin.
Vilkasta mielikuvitusta :)
Meillä ei ole sukutaipumusta kaksosiin.
 
Minuu jännittää ultrassa se, että asuuko siellä lipäätään ketään :D Miehen puolella on kaksosia, ja toivon todella ettei meille tule. Tää on mun eka raskaus, ja musta ois iha hirveetä saada heti kaks vauvaa alkuun, ku eiköhän siinä yhessäki oo iha hillitön homma ja opettelu sen hoidossa yms.
 
Täälläkin on ollut kauhukuvia siitä, että vatsassa onkin kaksi! Meillä on vielä tuota sukurasitustakin: isäni on toinen identtisistä kaksosista ja miehen siskot ovat kaksosia. Ja sitten vielä tuo pahoinvointi, jota ei esikoisesta ollut sekä jotenkin kumman nopeasti esiin pullahtanut vatsa... Kaikki hysterian ainekset siis koossa. ;) Mutta ultrien mukaan meille on kuitenkin tulossa vain yksi. Toki ollaan hupailtu ajatuksella, että mitäs jos joskus tuleekin olo, että tehdäänkö vielä kolmas, iltatähdeksi, ja sitten sieltä pamahtaakin ne kaksoset! :)

Pari päivää on mennyt melkoisen mukavasti. Aamut on menneet oksentamatta, mutta päivällä tai illalla on tullut niin huono olo, että on ollut pakko oksentaa. Toisin kuin muilla teillä tuntuu olevan, niin minun oloa tuo oksentaminen lähes aina helpottaa. Sen verran vessassa on saanut ärähdellä pöntölle, että pari kiloa oli tippunut paino, mutta eiköhän ne kilot tule valonnopeudella takaisin... :P

Tuntuis, että se pahin väsymyskin on jo selätetty. Nykyään nimittäin on kummasti intoa ja energiaa touhuta vaikka mitä. Mikä on ihan suotavaa, kun on tuo yksi sinappikone jo entuudestaan täällä. :) Elämä alkaa siis pikkuhiljaa jo maistua, toivottavasti pian teillä kaikilla muillakin!
 
onnekas10, kuulostaapa aika samalta kuin minulla :) vihdoin alkaa täälläkin elämä normalisoitumaan, iltaisin enää 8 jälkeen oksentelua ja pahoinvointia. Onneksi on päivätyö. Meille tuli nyt postissa tuo np-ultra aika Kokkolaan 30.4, eli viikkoja sitten tasan 12+. Toivottavasti tuo mies pääsee sinne mukaan kun näyttää nyt olevan niin kiinni töissä, tänäänkin lähti jo 6 maissa ja tulee joskus kuuden jälkeen.. :(

Ja olenkohan ainoa höperö kun on hirveä himo hankkia jo lastentarvikkeita :D Vielä en ole sentään mitään hommannut, jos jotakin sitten sattuukin niin.. tyydyn siis selailemaan niitä netin syövereistä :)
 
Hei apua, onko teillä muilla ollu jossain vaiheessa tooodella voimakkaita alavatsakipuja ??
Mulla on menossa siis 8+1 nytten, ja vihlasee alamahaan välillä sivuillekkin (munasarjojen kohille) todella voimakkaasti, semmosta äkillistä, viiltavää kipua ja jomotusta. Onko tää iha normaalia kohdun kasvukipua, vai pitäsköhän minun soittaa neuvolaan...? Vuotoa ei kyllä ole ja ei se kipu ole jatkuvaa.. tässä töissä kun istuu niin välillä vihlasee oikein kunnolla .. Oon jo netistä ehtiny lukeen kaikenmaailman kauhujuttuja voimakkaista alavatsakivuista alkuraskaudessa jotka päättyneet keskenmenoon,ja etenkin todella raju pahoinvointisuuskin on ollut yhteydessä siihen. VÄÄK! Ja määhän oon koko raskauden ollu tosi pahoinvoiva.
 
ddrops: on ollut kipuja. Ekassa raskaudessa myös, joten ei hätää. Tuntuu välillä tosi paljonkin, mutta sitten on hetkeksi hellitettävä tahtia (sanoo ehkä maailman huonoin siinä....!) :D Vuotoa tuli molemmssa ekoissa raskauksissa myös, mutta se on kuulemma normaalia. Aina sitä kyllä pelästyy, vaikkei mulla olekaan mitään keskenmenoka taustalla.
 


Mullakin ollut HYVIN voimakkaita kipuja ja vihlasuja. Joutuu kyllä vetää usien kaksinkerroin, että selviää siitä kipuaallosta.

Ohjehan on, että jos kipu on jatkuvaa, tulee verta tai ei pysty kivulta nukkumaan TAI särkylääke ei auta niin sitten pitäisi käydä näytillä arvioinnin mukaan.

Mulla tuli yks aamu järkyttävät kivut ja jouduin sitten tutkittavaksi. Vauvalla oli kaikki hyvin. Pissasta löytyi verta, mutta ei ollut virtsateissä tulehduksia. Kuitenkin loppujenlopuksi mulla oli ilmeiseen ollut virtsakivi, koska oireet yms näytti siihen suuntaan, mutta se olis tullut itsestään pois.

Ja ajattele ainakun se kipu alkaa, että nyt sattuu ONNEKS, koska se tarkottaa, että vaavi kasvaa. Mua ainakin helpottaa. Mieti; ilman kipuja et sais mitään merkkiä vauvelista.
 
Huh kiitos tästä :) oon jo rauhallisemmin mielin nyt.. minä oon vaan koko ajan valittanu ku on nii paha-olo ja heikottaa, ja päläpälä, mutta enhän minä nyt mitään keskenmenoo halua :( Hui..oompas ollu vähä tyhmä :(
 
Mulla ekasta raskaudesta myös viiltäviä kipuja varsinkin oikealla munasarjan kohdalla. Kivut ajoittain niin voimakkaita että ihan polvilleen tipahtelin. Saattoi olla päiviä että niitä ei ollut ollenkaan eikä myöskään vuotoa tullut yhtään. Olin tällöin juurin 8+ ja siit eteenpäin. Itse en niistä silloin huolestunu vaan luokittelin ne kohdun kasvukivuiksi. Mulle kävi kuitenkin niin että 10+3 viikoilla olin iltavuorossa töissä kun mulla alkoi taas ne kivut ensin ajoittaisina vihlaisuna kunnes en pystyny enää liikkumaan. Tästäpä siis ampaisin päivystykseen josta mut sit lähetettiin eteenpäin...ultrassa näkyi sikiö jonka koko vastasi 8+4 eikä sydämen sykettä löytynyt :(
 En halua pelotella mut näinkin voi käydä :'(
 


Ootko muuten ihan varma, ettei ne olis kuitenkin olleet kohdun kasvukipuja alkuun ja tuo viimenen sitten sitä, että kroppa tajuu vaavin "menehtyneen".

Koska joskus kropalla menee tajuta, että vauva ei kasvakaan ja kohtu saattaa alkuun silti kasvaa ja muut oireet pysyä hormonien takia. Kun kohtuhan kasvaa ja venyy alussa vaikkei vauva kasvaisikaan?

Mene ja tiedä....?


Mun mielestä nettiin ei pitäs kirjotella tommosia juttuja, koska se aiheuttaa raskaana oleville raukoille kamalasti stressiä ja ahdistusta. 

Kyllä mua ainakin mietityttää muutenkin tarpeeksi, että lyökö sydän, onko kaikki hyvin jne... Nyt ahdistaa entisestään, kun tavallaan kun lukee tommosta niin heti epäilee näin, että vois itsellekin käydä.
 
Mulla ei ollut muita raskausoireita :/ Ja aika jännästi kun jälkeen päin merkintöjäni tsekkailin niin ne kivut todellakin oli sitä aikaa mitä sikiö sit löydettäessä oli :( ja mullahan ei sitä vuotoo tullu missään vaiheessa vaan sit sairaalas tehtiin lääkkeellinen tyhjennys.

Tässä raskaudessa oireita on ollu enemmän ja vähemmän mut ei lähellekkään mitään sellasta kipua kun ekassa oli ja toisaalta se todellakin helpottaa mua koska olen moisen kokenu :)

Ei siit kannata huolestua mitä muut kirjottelee mut mun ielestä on hyvä jakaa kokemuksia erilaisista asioista oli ne sit ikäviä tai hyviä asioita...joskus elämä vaan koettelee! Ja kyllä mullakin oli suuuuri stressi tästä uudesta raskaudesta sen takia mun oli pakko käydä varhaisultras yksityisellä vaikka se nyt siltikään mitään takaa mut oma mieli rauhoittui :)

Ja niinkun jo aikasemmas viestis laitoin et tarkoitus ei ole pelotella ja joillakin tosiaan ne kohdun kasvukivut on todella voimakkaita et ei kovien kipujen tarvi tarkoittaa keskenmenoa!
 
Rosebud: eikö tämä palsta ole sitä varten, että jaetaan ajatuksia ja kokemuksia, miksi silloin ei voisi kirjoittaa omista kokemuksistaan, vaikka ne huonoja olisikin? Kyllä jokainen varmaan jollakin tasolla kuitenkin käsittää, että se keskenmeno voi tulla, eikä sille mitään mahda. Ja keskenmenot eri ihmisillä voivat olla aivan erilaisia, esim mulla ei mitään kipuja ees ollu. 

Ei millään pahalla siis, mutta mielestäni kokemusten kertominen ei ole huono juttu. Itekki keskenmenon kokeneena voin kertoa, että vasta tässä raskaudessa pelkään oikeasti, ettei kaikki ole hyvin. Ensimmäisessä raskaudessa niin suurta pelkoa ei ollut, koska ei ollut kokenut menetystä. Keskenmenoon asti tuli vain ajateltua, että niitä tapahtuu muille, ei mulle. Putosin korkealta ja kovaa.
 
Lme: juuri näin mäkin olen ymmärtänyt et kokemuksia täällä jaetaan oli ne sit tosiaan hyviä tai huonoja! Ja mulla sama juttu et tää uus raskaus menetyksen jälkeen on pelottanu tosi paljon :/ mut nyt yrittäny kuitenkin olla rauhallisin mieli ja ajatella positiivisesti.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top