Huhtikuun kuulumiset

Mukula: Mulla on ihan sama juttu, pahoinvointi helpottaa ko pari kertaa aivastaa :D. Siis ko tekkee pahhaa, alkaa aivastuttaan ja aivastaa, niin se helpottaa :D. Kukaan ei ymmärrä :D!
 


Aika yllättävän monella pahoinvointia?

Mulla itsella ollut juuri ollenkaan - siksi koko raskaus tulikin NIIIN yllärinä. 

Mulla nyt viikkoja 11+2 eli tuskin sitä kamalasti sitten tuleekaan, ainakin toivoskelen niin...

Mä näin oman vauvelini tossa keskiviikkona jo ja sekin näytti oikein vauvalta jo ja siellä se tanssahteli.
 
Kun luen teidän muiden kertomuksia pahoinvoinnista niin alan tuntea itseni melko onnekkaaksi! Mulla ei ole oikeastaan kuin yhtenä aamuna ollut sellainen olo, että nyt vois laatta lentää... mut mitään ei tapahtunut. Mutta olen ottanut tavaksi aamulla heti ensimmäisenä syödä esim. rahkan, sillä tavanomainen aamulenkki koiran kanssa ei tyhjällä mahalla kyllä onnistu, alkaa heikottamaan ihan mielettömästi kesken matkan... 
En tiedä sitten onko mun ongelma yhtä paha, mutta ainakin ihan päinvastainen. Eli voisin syödä koko ajan vaan ihan mielettömästi! Eilenkin vetelin kaikkia herkkuja koko päivän ja laskeskelin illalla että kyl tuli monta tuhatta kaloria pisteltyä.... Oon varmaan kesään mennessä jo jonkun valaan kokoinen jos tää jatkuu :/ Ennen tuli ehkä juotua kahvia syömisen sijaan mutta nyt sitä ei voi juoda eikä se oikein maistukaan.... Onko kellään muulla tällaista oloa? Miten sitä oppis hillitsemään ruokahalunsa ja syömään järkevästi...
 
Vilukissa Mulla on taas etten saa alas mitään ja se vaan lisää tätä pahoinvointisuutta :( Ruokaa ei tee mieli, mut saan onneks naposteltua jotain aina, banaania, mandariinia, mansikka-mustikkasmoothieta tms.. smoothien pystyn onneks laittamaan kaurahiutaleita ja rahkaa niin saan ihan ravinteikkaan aterian :D Tavallinen, lämmin ruoka ei nappaa yhtään, mut pakottamalla pakotan itteni syömään treenejen jälkeen, siinäkin tulee stoppi äkkiä, kun maha alkaa olla täys ni loppuu ku seinään se syöminen. Ei vaan mene alas. Roskaruoat kuvottaa, Makuunin karkit meni kyllä eilen, mut tänä aamuna on kyllä iha järkyttävän huono-olo heti herättyään, eli taitaa karkitkin jäädä. Toisaalta ihan hyvä, ni jos ei tulis niitä raskauskilojakaan kauheena.. Tosin huonosti kun syö, ni sehän läskiä kerää eniten kehoon :( Salilla oon pystyny vielä käymään, pahoinvoinnista huolimatta, teen tällähetkellä vähän kevyemmin, koska sykkeet nousee heti taivaisiin ja tulee oksennus kurkkuun ja heikottaa.. Ootsää Vilukissa kuin pitkällä nytten..? Jos se minäki alan veteleen vielä ruokaa hyvällä ruokahalulla kunhan tästä pahoinvointivaiheesta pääsee eroon ;)
 
Tämän viikonlopun kokemusten perusteella näyttää nyt hyvin vahvasti siltä, että meillä meni kesken. Huomenna vielä TAYSin naisten polille tarkistamaan asia.

Toivottavasti muut saatte kantaa lastanne synnytykseen asti ilman komplikaatioita!
 
Eleanora: Voi ei :/ toivottavasti näin ei ole...voimia!

Täällä hyvänolon neljäs peräkkäinen päivä menossa, kolmen oksennus päivän jälkeen...josko siitä nyt jo uskaltais iloita ettei tarvi jatkuvasti nojata pyttyyn ja asua vessassa :)
 


Mitenkäs - onkos muilla kovasti ollut vatsakipuja ja millaisia on ollut? Mulla ei tosiaan pahoinvointia ole, mutta kyllä erilaisia mahakipuja on. On pistelyä joskus, joskus on semmosta ähkyolokipua ja joskus kramppeja ja joskus ilmaa mahassa 8|
 
Täällä pahoinvointi jatkuu.. ei mitään merkkejäkään että olis loppumassa :/ Alkaa jo vähän masentaa kun 12 viikkoa jo kohta täynnä ja olo on ihan kaamee. Mulla oli edellisessäkin raskaudessa huono-olo ja oksentelin mutta sentään olo helpottui aina oksentamisen jälkeen ja loppupäivä meni suht normi oloissa. Mutta tää on ihan jatkuvaa 24/7, ja jos oksentaa niin hetken on parempi olo ja sitten taas alkaa yökötys. Tässä alkaa kohta pää hajoomaan..

Anteeks taas kauhee valitus :D

Huomenna ultraan kurkkimaan kuka siellä asustaa, vähän jo jännittää, toivottavasti kaikki on hyvin <3
 
Töissä ollaan ja olo on semmonen et yrjöön iha just.. Onneks teen toimistotyötä, ni saan täällä omassa huoneessa olla ja puhallella ja vessaki on tuossa ihan käytävän vieressä jos tulee kovinki yrjö-olo. Ruokis ois tunnin päästä mut taidan jättää välistä, ku on niin järkyttävä olo ja syöminen vaan pahentaa tätä oloa. Ens viikon torstaina mulla onkin koulutuspäivä Hesassa, edelleen hirvittää se päivä, et miten pystyn olemaan siellä koko päivän, plus sit junamatkat eestakasin... Työkaveri kävi juuri kyselemässä et jäänkö heidän kaa pariks tunniks koulutuksen jälkeen pyörimään kaupungille, joka tarkoittaa sitä et tuun olemaan kotona vasta puol 9 illalla (lähtö on aamulla klo 6 jälkeen). Minähän en ole vielä kenellekkään tästä raskaudesta puhunut, et en tiedä mitä tästä tulee.. Faktahan on se, että jos mulla on tämmönen olo, ni en tuu hengissä selviämään siitä reissusta :(
 
TAYSissa ultrassa ei näkynyt kuin vähän enää verta kohdussa. Henkilökunta oli kyllä huomaavaista ja ymmärtäväistä, ei mitään pahaa sanottavaa siitä. Oman kunnan neuvolassakin oli puhelimessa (ilmeisesti sijaisena oleva) terveydenhoitaja, joka kovasti pahoitteli. Siitä olen iloinen, että kehoni on ymmärtänyt tyhjentyä itse. Suru on suuri, mutta katse tulevaisuuteen silti toiveikas. Poistun siis tästä ryhmästä, mutta toivon palaavani toivottavasti mahdollisimman pian odottajien joukkoon paremmalla onnella. Hyvää odotusaikaa teille muille!
 
Voi Eleanor, osanotto!

Muiden kirjoituksia kun lukee niin tajuan taas onneni. Kolmas raskaus, eikä yhtään oksennusta minkään näistä aikana. Oletko DDrops koittanut syödä tasaisesti? Vaikka ruoka tuntuu pahentavan oloa, niin mitä jos et päästä sitä sinne asti? Mulla tulee kuvottava olo, jos verensokeri ei koko ajan ole varsin hyvällä mallilla. Ja silti vaikka koko ajan jotain mussutan, ei painoni ole ikinä noussut. No, ekassa raskaudessa neuvolassa kovasti nähtiin vaivaa alipainostani, nyt terkkari onneksi jo tuntee mut ja tietää, että hyvin syödään, mutta paino ei vain nuose, kun elintavat ovat niin kovain vauhdikkaat! 

Neuvolan sain vasta äsken tilattua, mutta ehtiihän siellä ravata, jos kaikki menee hyvin!
 
KolmasBebe Syön kyllä tasaisesti, parin tunnin välein melkeimpä aina jotain pientä. Silti oon koko ajan pahoinvoiva, ja syömisen jälkeen pahenee vaan. Sit pidättelen ruokailun jälkeen oksennusta sen pari tuntia, kunnes maha murahtelee, ja olo alkaa kutakuinkin olla senmukaisen että uskaltaa jotain suuhunsa pistää, ni siitä se taas lähtee, kunnon kierre. Toivottavasti tää ei tästä pahene.. mut oon kylä onnekas siin suhteen et se ruoka kuitenkin pysyy sisällä, enkä yrjö-olosta huolimatta oo vielä kertaakaan oksentanut :)
 
Eleanora: Pahoittelut ja voimia <3 Onnea uuteen yritykseen sitten kun olette siihen valmiita!

Kävin tänään ultrassa ja siellä kaikki hyvin vauvalla :) Kovasti heilutteli käsiään ja jalkojaan <3 Ja vaan yksi vauva löyty eikä siis niitä kaksosia joita pelkäsin :D
Vauvan kaverina tosin huomattiin että mulla on hieman vauvaa suurempi myoma mutta se ei kuulemma ole sellaisessa paikassa että olisi haitaksi raskaudelle tai synnytykselle. Kesäkuussa on toinen ultra jossa sitten katotaan tuon kasvaimenkin tilaa uudelleen. Lähinnä varmaan vaan sitä ettei se oo kasvanut tai ettei siitä oo haittaa synnytyksessä..

 


Että kyllä huomaa, että alkaa tää "matala verensokeri" - kausi...

Saa olla koko ajan syömässä ja juomassa ja silti tuntuu, että verensokeri laskee.

No ainakin vaihtelua verensokerille 20.0 :))
 
Eleanora- voimia sinulle!

Mun oli pakko tänään jäädä parin päivän sairaslomalle vaikka en muuta kun levännyt koko viikonlopun. Olen ollut niin heikko ja pahoinvoitinen etten pystynyt enään olemaan töissä. Sunnuntaina olin pyörtyä pihaan ja nyt olo on niin heikko että 200 metrin kävely vie kaikki voimat (verenpaine taitaa olla 60/89). Tänään aamulla oli myös pientä vuotoa joka tietenkin pelästytti, mutta vielä ei ole kipuja ollut joten toivon että se oli jotain ihan harmitonta. Ruoka ei maistu ja olen laihtunut 3kg joten syön kaiken minkä alas saan. Sorry valitus...toivottavasti kaikki menee hyvin koska tämä pikuinen olisi erittäin toivottu, mutta eiköhän tämä tästä pian parane =)
 
Eleanoralle kovasti voimia!

Jään myös saikulle. Tänään oli niin tuskainen ja heikko olo, ettei minusta ole töihin ainakaan pariin päivään.
Syöminen auttaa jonkin verran tai sitten ei. Välillä auttaa ja välillä ei. Syön tsoi säännöllisesti. Mutta joka tapauksessa etova-huono olo on juuri 11-17 eli mun parhaimpaan aamuvuoro työaikaan. Illalla on monesti jo parempi olo, mutta ei nytkään kehuttava.
Ruoka maistuu vähän liiankin hyvin tai siis sellaista erilaista ruokaa menee jota en ole tottunut viime aikoina syömään, mutta nyt syön kuitenkin sitä, mikä maistuu parhaiten. Turvotusta on tullut kun syön eri tavalla kuin muuten ja kehoni osaa kyllä kerätä heti kun syön, mitä vain. Se on se mun heikoin kohta tässä raskaudessa kun olen painon nousu-kammoinen :( Ei voi mitään, näillä edetään kunnes se mun tavan ruoka alkaa maistumaan.
 
Eleanora: Voimia!

ddrops: Mulla on tällä hetkellä kasassa viikot 9+6 eikä tosiaan missään vaiheessa olekaan ollut oksettava olo. Syöminen onnistuu oikein hyvin, ehkä liiankin! Täytyy tällä viikolla kans ehtiä pari kertaa uimaan etten ole seuraavaan neuvolaan mennessä ihan mursun kokoinen...

Onko muilla ollut jo ongelmia mahtua omiin vaatteisiin? Tuntuu, että aamuisin housut mahtuu päälle oikein hyvin, mutta iltapäivästä se nappi kiristää niin hirvittävästi... Tilasinkin nelly.comista jo jotain äitiysvaatteita! :) 
 
Kupla ja onnekas10 jaksuja sinne!
On kyl jotenki hirveen hankala olla onnellinen tästä raskaudesta (vaikka toivottu onkin), kun nää päivät menee  tän etovan olon taistelua vastaan jatkuvasti.. Luulin eilen, että olo on helpottunut iltapäivällä, mutta paskanlatit, kotiin ku pääs ni sai taas maata koko ihan koomassa paikoillaan sohvalla ja pidättää oksennusta silmät kiinni. Ja näköjään tänä aamuna sama homma jatkuu :(
Anteeksi ja osanotot myös Eleanoralle, ihan hävettää, kun valitan vaan omaa oloa, kun toinen on kokenut menetyksen.. *hali*
Jotenkin tässä tilanteessa se oma napa on lähin, ja on helppo valittaa omaa tuskaista oloaan, eikä jaksa ja kykene osoittamaan sympatiaa muille :( Olen pahoillani.
Ainoa ystäväni joka tietää tästä raskaudesta (hänellä on 2 lasta), naurahti minulle, että hänellä ei ole minkäänlaista pahoinvointia ollut kummankaan kohdalla, ja hehkutti kuinka toisaalta se raskaus on ihanaa aikaa. Hmmm, itse en ole kyllä vielä asiasta löytänyt yhtään positiivista puolta, ja voisin tintata kaikkia kuonoon, jotka niin väittävät.. Tai no, ehkä se yksi posittiivinen asia on se lopputulos, mut odotusaikaa ajattelee niin..... :D Noh, mut jospas tää lähtisi käyttämään tuon koiran pissalla, ja suunnistaisi yökkäilemään sinne töihin...
 
Takaisin
Top