Huhtikuun kuulumiset

Voih, kylläpäs suurella osalla on kummi asia suht. hyvin hanskassa.. siis ite en tiiä yhtään, ku en tältä paikkakunnalta tunne sellaisia ihmisiä ketä voisin kummeiksi pyytää. Kaverit, sukulaiset ja vanhempani  asuvat lähes 600km päässä, jotenkin en sieltä päästä voi pyytää kummeiksi ketään, koska he eivät pääse kuitenkaan juurikaan olemaan vauvan/lapsen elämässä mukana. Harmittaa sinällään, vanhempanikin jäävät väkisten "ulkopuolelle" meidän elämässä, koska tavataan muutenkin vain n. 3-4 kertaa vuodessa. Ristiäisiä/kakkukahvi tilaisuutta en ole kyllä edes ajatellut, apua. Eihän sitä pakko ole pitää, ja ei meidän asunnossa ole kyllä tilaakaan...etenkään kun me ei siis olla kummatkaan tältä paikkakunnalta, niin miehen vanhemmat/mummut sekä jos minun vanhempani tulevat niin nehän tarvitsevat yöpymispaikan jne... ellen sit törkeästi sano että hotelleissa on tilaa. Toivottavasti miehen vanhemmat auttavat järjestelyissä, en osaa ite edes täytekakkua tehdä :D siitäkin tulee "pakollinen", kun kai nitä lapsen synttäreitäkin on vietettävä jatkossa.. ehkä mun on vaan pakko alkaa opetteleen kaikkee tuollasta "mammajuttuja".. kauhee ressi...

Asiasta kukkaruukkuun, elin eilen siis työnpuolesta koulutuksessa toisella paikkakunnalla koko päivän.. Junamatkalla takaisin kehuin työkaverilleni kuinka pääsiäislomalla nukuin koko viikon, ja miten ihana oli kerranki saada nukkua.. Tämä kattoo minua ja vitisllä naureskelellen heittää, että "ootsää kantavana?" Häkellyin vähän, mut onneks korjasin tilanteen äkkiä ja valehtelin törkeästi päin naamaa kaikille, että en todellakaan ole :D Olivat siinä juuri keskustelleet työtilanteesta, kun syksyllä on aikamoinen tilanne ku yks jää eläkkeelle nii saattavat olla pulassa...kunhan saavat tietää että minäkin jään syksyn jälkeen mammalomalle, ni johan on mielenkiintoista... :D Mutta jos myöhemmin tulee puhetta raskaudestani (koska kyllähän se jossai vaiheessa alkaa näkymään), niin taidan tokaista vain kylmänviileästi, että enhän mä nyt kaikkea tuo julki ;)
 
Tääläkin oli yksi ilta hirveät alavatsakivut vasemmalla, taisi kyllä olla jotain ruoansulatushäikkää, toivottavasti..? :/ ei kuitenkaan sen illan jälkeen ole ollut eikä vuotoa tms.

Meillä ei oo nimiä vielä päätetty, tytölle muutama vaihtoehto olisi mutta pojalle ei yhtään joka miellyttäisi edes toista meistä. Sukunimi tulee sitten mieheltä.
Kummeja ollaan mietitty jonkin verran, kaksi ollaan päätetty jos suostuvat, minun sisko ja miehen velipoika, ja koitetaan vielä joku keksiä, kun esikoisellakin 3 kummia.
Meillä taitaa jäädä nuo ristiäiset suosiolla ens vuoden puolelle, kun on häät ja siskon sekä veljen lapsen ristiäiset vielä tänä vuonna :)
 
mä taas haluaisin pitää isot juhlat :D nään kavaereita ja sukulaisia niin harvoin(joitain keroja vuodessa, joitain en oo nähny vuosiin) että ois ihana pitää kunnon ristijäiset ja sit vaikka seuraavana päivänä tuparit KUN (jos) ollaan saatu kämppä valmiiks :) niin on sitten ihmiset tulleet jo tänne saakka ja lapsosella on mummi tms sitten hoitamassa niin pystyy tuparit jopa järjestämään :) mulla ei kyllä oo mtn hajua mitä ristiäisissä "pitää tehdä" mutta eiköhän se sitten jostain selviä, kummatkaan ei uskovaisia ole, mutta kirkkoon kuulutaan juuri sen takia että vois kastaa lapsen ja hän saa sitten myöhemmin päättää ja että kirkossa pääsisi naimisiin, joten haluan kyllä sitten kastajaisetkin kirkossa varmaan.. ainakin mummot on niin uskovaisia että ne ainakin ilahtuisi kirkkokastajaisista  :)
 
Moi, kertokaas mulle, kumpaan kuuluun; joulukuisiin vai marraskuisiin? Laskettu aika ois 8.12., mutta eilen varhaisultrassa käyneenä saatiinkin tietää odottavamme kaksosia (kyllä, meinasin pudota laverilta) joten vauvelit otetaan pihalle sitten viimestään 7.11. Niin että kumpaan meen?! :)
 
Pessi oho, onneks olkoon!! Miltä tuntuu? :D
Ihan kumpaan ryhmään haluat mieluummin kuulua :) Meillä on parin viikon päästä eka ultra (esikoinen), ja jännätään kans et onks siel yks vai kaks, ku miehen suvussa kulkee kaksoisuus..
 
Kiitos ddrops! Olihan se tosiaan melkonen shokki, kun ultraaja ilmoitti että "täällähän onkin kaksi". Meillä siis esikoinen 1v3kk. Ensijärkytyksestä selvittyä kuitenkin aivan ihana uutinen! Kaksosuus kulkee meillä suvussa jonkin verran molempien puolelta. Aloin miettimään, että ehkä mä kuitenkin siirryn tonne joulukuisiin, kun raskaus etenee heidän kanssaan samaan tahtiin. Katsotaan sitten syntymän jälkeen uudestaan. Onnea teille kaikille hirmuisesti jatkoon. Ehkä mä saatan vähän pomppiakin näiden kahden ryhmän väliä kun tää tilanne nyt on tällanen :)
 
Mä oon miettinyt että meidän vauvelin kastajaiset vois kans järjestää kirkossa. Meille ja erityisesti mulle seurakunta on tärkeä (kenties tuleva työpaikkakin) ja tiedän jo kenet tod.näk. pyydän kastamaan jne. Mutta vinkkinä, että kasteen voi tosiaan järjestää myös kirkolla/kappelilla tai seurakunnan muissa tiloissa (tai melkein missä vaan!) jos kotona ei esim. mahdu tai ei jaksa siivota yms. Joissain paikoissa tarjoilunkin voi tilata seurakunnalta tai sitten tietysti etsiä yksityisen pitopalvelun järjestämään kakuttelun. 

Itse olen jo hieman suunnitellut kummeja, ja kaikki olisivat meidän ystäviä. En halua sisaruksia lapsen kummeiksi kun eivät ole vähääkään kiinnostuneita siitä perinteisesti kummin tehtävästä eli kristillisestä kasvatuksesta. Ja sisarukset tulee kumminkin täteinä ja setinä/enoina olemaan paljon läsnä lapsen elämässä muutenkin :) Ongelmana vain on tässä se, että olen ajatellut pyytää yhtä läheistä ystävääni kummiksi, mutta sitten pitäisi pyytää toistakin kaveria joka ikään kuin "kuuluu pakettiin" vaikka me emme sitten olekaan niin läheisiä. Jos en häntä pyydä, hän varmasti loukkaantuu. Mutta toisaalta, ei hän varmasti "huono" kummi olisi ja ehkä se lähentäisi meitäkin :)
 
Vilukissa vitsit mä oon tyhmä!! :D en ajatellu ollenkaan et seurakunnan tiloissakin voi järjestää sen kahvituksen! Tarkemminko aattelee niin silleenhän mun kaverin vauvakin kastettiin, seurakunnan tiloissa ja siellä oli sit erillinen tila ja sielt tilattu kaikki syömiset yms..
Mietin tässä vaan, että kui äkkii vauvan syntymästä ne pitää järjestä, et jos marraskuun lopulla vauva syntyy ni voiks sen kastaa vasta tammikuussa? Ku ei ennen joulua haluis, ku joulu kuitenkin vaatii niin paljon kaikilta järjestelyjä.. ni ihmiset sais rauhassa jouluun keskittyä, ja sen jälkeen ois (esim. tammikuun puolen välin tietämillä) kastetilaisuus.
 
Ei siinä ole mitään aika tai ikärajaa, voihan lapsen kastaa vaikka 5-vuotiaana :) Mutta yleensä se kaste on 2-3 kk:n iässä, kun ajatellaan että perhe on jo ehtinyt hiukan tutustua uuteen perheenjäseneen ja asettua aloilleen. Ja riippuu siitäkin miten kiireistä on seurakunnassa, varsinkin jos haluaa just jonkun tietyn papin kastamaan ja tietyn paikan juhlaa varten.
 
Tuo 2kk on tosiaan se aika, jonka kuluessa suositellaan annettavaksi nimi. Mikään tarkka raja tuo ei kuitenkaan ole. Monien sukulaisten ristiäisissä lapsi on ollut yli 2kk, tärkeintä kai että asia on suurin piirtein ajallaan hoidossa.
Maistraatissa työskentelevä tuttavani kertoi, että välillä joutuvat lähettelemään vähän painostavampiakin kyselyitä nimestä. Nämä kirjeet lähtevät kuitenkin yleensä vasta kun lapsi on jo n. 6kk ikäinen :)
 
Niin mutta nimen antaminen onkin eri juttu kuin kastaminen :) Nimi pitääkin varmasti antaa tietyn ajan kuluessa mutta kaste on toimitus, jossa lapsi liitetään kirkkoon. Nimi vain ilmoitetaan tässä samalla, ja sillä nimellä ikään kuin Jumala tuntee meidät ja kutsuu lapsekseen ja seurakunnan jäseneksi. Tällainen teologin sepustus tähän väliin :P 
 
Noista tarvikkeista mietin: oletteko te aiemmin lapsia saaneet hankkineet/käyttäneet sitteriä? Mietin, että onko se tarpeellinen hankinta ja millainen olisi paras vaihtoehto? Lieneekö sekin juttu jota tulee sitten tosiasiassa käytettyä muutama kerta jos sitäkään...?
 
Vilukissa: Sitteri oli meillä ekat 4kk kohtalaisen ahkerassa käytössä, sen jälkeen poika ei suostunut enää siinä olemaan. Meillä oli joku ihan perusmalli, ei siis mitään värinää tai hytkytystoimintoja :D Lähinnä tuo sitteri oli tärkeä silloin, kun piti tehdä jotain ja poikaa ei voinut pitää sylissä. Sitterissä tuo jaksoi katsella touhujani ihan tyytyväisenä. Sitten aina saunassa käydessä (lähes joka päivä) poika oli sitterissä suihkuhuoneessa, ja lasin läpi meitä katsellen viihtyi ihan hyvin.
Saa nähdä onko tämä toinen lapsi sitterissä viihtyvä tapaus.
 
meillä oli sitteri kovassa käytössä siihen asti, kun poika alkoi istumaan, eli noin 7kk ikään asti. Ehoton peli, ainaki meilä!
 
Meillä kanssa sitteri on ollut aivan ehdoton hankinta! Esikoinen on viihtynyt sitterissään erinomaisesti, ja syytäkin, onhan siinä vekottimessa enemmän ominaisuuksia kuin mun ensimmäisessä autossa! :D Tärinä on helpottanut lieviä vatsavaivoja ja kaikki heiluva sekä ääntelevä on ollut enemmän kuin mielenkiintoista. Ja itse on tällä välin voinut kokata, siivota, käydä suihkussa jne jne. 

Me hankittiin esikoiselle lähes kaikki roina käytettynä, kirppareilta sekä huuto.netistä. Vain vaunut ostimme uutena. Maksoivat noin 700 €, mutta ovat olleet ehkä paras ostokseni ikinä! Meiltä löytyy siis Hartan Topline S:t ja suosittelen niitä kyllä ihan jokaiselle. Malli on tosi kevyt ja niitä on suorastaan ilo työnnellä eri olosuhteissa, etenkin kun on kääntyvät etupyörät. Lisäksi talvella todettiin, että Hartanin pieni kupu suojasi hyvin lumituiskulta, kun taas kaverin Emmaljungiin pyrytti suoraan sisälle. Olipas mainospuhe... :D Nyt pitää sitten miettiä vaan tuplarattaita ja toista pinnistä, muuten kaikki oliskin jo valmiina. :)

Apua, mietitte jo ristiäisiä?! :D Kummeja toki itsekin olemme miettineet, mutta itse tilaisuudesta en osaa sanoa vielä oikein mitään. Esikoinen kastettiin miehen kotiseudulla ja tilaisuus järjestettiin seurakunnan tiloissa. En pitänyt tilaisuudesta yhtään! Tila oli kolkko, pitopalvelun kakut kamalia ja pöytien asettelun vuoksi ihmisistä syntyi oikein kuppikuntia. Se tosin saattoi olla ihan vieraidenkin vika. ;) Jotenkin myös vieraita oli makuuni ihan liikaa, minusta ristiäiset kuuluu olla sellainen intiimi ja pieni tilaisuus. Tällä kertaa siis tehdään jotakin ainakin toisin.
 
Meillä on ehkä kummit päätetty, tai ainaki osa niistä. Ristiäisiä en kyllä ole miettiny, muuta ku sen että non meillä kotona ja papiksi haluan esikoisen kummin isän, joka toimii minun kotipaikkakunnalla pappina. Muut kerkiää sitte myöhemminki päättää :).

Kaikki lapsethan ei toki viihy sitterissä, mutta sitä ei voi tietää, ennenko kokkeilee :). Meillä on semmonen ihan perusmalli, jonka voi säätää aika alas, maksoi kirpparilla noin kympin..
 
Eräs ystävä neuvoi ostamaan sitterin jota voi keinuttaa, jos vauva sitten rauhoittuisi siihen paremmin. Taidan katsella mitä netistä löytyy käytettynä :) Totesin, että tod.näk. ostan vaunutkin käytettynä, niin paljon on noita emmaljungia myynnissä eri sivuilla. Ja kun on hyvin aikaa etsiskellä :) 
 
Vilukissa: meillä sitteri on ollu esikoisen aikana ahkerassa käytössä kun 4kk iässä rupesin soseita antamaan sille niin oli mukavempi pistää likka sitteriin istumaan kuin yrittää sylissä syöttää.


 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top