Helteisen heinäkuun höpinät

Täälläkään ei turvotusta ole juurikaan havaittavissa, onneksi! Sokereiden vahtaamisen takia olen pitänyt itseni aika tiukassa kurissa kaikkien herkkujen suhteen ja näin ollen paino ei ole hurjasti noussut. Viime neuvolassa se oli jopa vähän laskenut.
Minusta tuntuu, että tämä minun maha on kamalan kova! Siis ei supistustilassa, vaan ihan normaalisti. Se tuntuu tosi pinkeältä. Monet ovat sanoneet, että vatsani näyttää tosi pieneltä viikkoihin verrattuna, vaikka kohtua mitattaessa lukemat ovat olleet ihan käyrillä. Neuvolassa eivät ole kommentoineet vatsan kovuutta mitenkään, joten kai tämä on ihan normaalia. Olen vaan miettinyt, että voisiko nestettä olla vatsassa niin vähän?

Oletteko kaikki uskaltaneet vielä uida järvivesissä? En muistanut asiaa viimeksi neuvolassa kysyä, enkä viitsi asian takia sinne soittaa.
Ärsyttää, kun täällä on joka kerta neuvolassa eri täti Jää aina puolet asioista kysymättä, kun menee aika "tutustumiseen". En ole nähnyt "omaa" hoitajaa piiiitkiiin aikoihin. Tylsää!

Koittakaa jaksaa helteen kourissa. Lännessä vissiin jo helpottaa? Täällä idässä edelleen helle paukkuu, ärsyttävää!!! Koiratkin näyttävät ihan kuolleilta kaloilta maatessaan sängyn alla...
 
Onnea Mursku --> tasan 35 viikkoa täynnä! :)

Kuuma on totisesti. Eilen äidin muuttoa tehdessä alkoi jomottaa alapäähän niin kovasti että ei ikinä ennen. Vähän se säikäytti, mutta varmaan ihan normaaleja kipuja kuitenkin oli. Pakko oli sitten vaan istua ja katsoa kun toiset kantoi tavaroita. Yritin sitten jotain siivoilla aikani kuluksi. Tänään jos jaksaisi vielä mennä vähän auttelemaan tavaroiden paikoilleen laitossa. Minusta muuttaminen ja se tavaroiden pakkaaminen on aika hanurista, mutta se että saa uudessa talossa laitella tavaroita uusille paikoilleen on ihanaa... Tietty pitää antaa äidin laittaa tavarat niinkuin itse haluaa, mutta jos minä ihan pikkuisen vaan... Vielä pitäis ehkä semmoinen vuosi odotella ennenkuin meillä on varaa muuttaa isompaan asuntoon... Ihana olis laitella lapselle omaa huonetta... *haaveilee*

Viime yönäkin jomotteli aika tasaisesti koko ajan ihan keskelle haaroväliä... Onko se avautumiskipu sitten ihan tuskaisen kovaa, että siitä ei voi erehtyä...?! :)

Mietin just eilen tuota limatulppaakin, että huomaako sen irtoamista edes välttämättä. Kun mä käyn öisin aina vessassa ihan pimeässä ja puoliunessa, niin se voi mennä kyllä multa ihan täysin ohi. :) Sattuuko se limatulpan irtoaminen tai onko jo aiemmin synnyttäneet huomanneet sen irtoamisen?
 
Siala:Toivottavasti johtuis vaan tosta pesuaineesta. Onneks sulla jo huomenna neuvola..

Laukku: Kyllä se kaksi viikkoa menee. Tosin ittestäni nyt tuntuu taas, että aika matelee.. HUOOOH!

Kcatri: Suurimmalla osalla avautumiskipu on todella kovaa. Siitä ei voi erehtyä. Mutta se on helppo sanoa näin jälkikäteen,kun tietää millaiset ne on. Mutta sittenkun ne ensimmäiset oikeesti kipeet supistukset tulee.. Huhhuh.. Kyllä se on tälläistä pientä kuukautiskipua (ja myös suurempaa) paljon paljon voimakkaampaa.. Siinä ei paljon pystynyt puhumaan. Ainoa mitä ite sain sanotuksi, kun ne kunnon kivut tuli, oli se että kiroilin miehelle, että nyt sitten lähetään. Mutta onhan siinä sekin, että jokainen tuntee kivun eri tavalla.. Ja tosiaan.. Kaikki ei edes tunne niin kovaa kipua.. Mutta uskoisin että yleisesti ne on kivuliaita.. Vaikeeta.. Joo..:)

Ite en huomannut, että limatulppa ois irronnu. Mulla tuli viimeksi vaan vähän verta pyyhkiessä. Ei sen enempää. Jotkut huomaa ihan selkeesti sen. Ja oon lukenu/kuullut että se voi myös irrota ihan pienissä osissa. Että ois mahotonta huomata.. Enkä usko, että se sattuu.. Tai en tie, ku en kerta huomannu sitä..:) Mulle neuvolassa viime raskaudessa sanottiin, että ketään ensisynnyttäjä ei voi mennä liian myöhään sairaalaan..

Täällä tullut kippeitä supistuksia. Mutta edelleen uskon/tiiän ettei ne mitään tarkota. Tahtois nyt vaan kovin jo sinne synnyttämään.. Jännää tää kyl on, ku jokasen supistuksen aikana miettii, että voisko lähteä.. Pojalle pitäis nyt sitä hoitopaikkaa alkaa järjesteleen.. Eli mummille vaan kyselyä, miten on tavoitettavissa..

Huomenna lekuri.. Jei.. Josko ois kuitenkin jotain tapahtunu..
 
välillä kutiaa ihan sikana noi vatta ja välillä tosiaan katuaa noi näppylät. ja välilä tosiaan ei tunne mitään erikoista siinä. pitää vaan yrittää huomen muistaa kysyä.. tosin mietin et voi varmaan olla kyl myös hikinäppylöitä, kun aika usein just siinä kohtaa masua on ihan hikinen, siis tosta alhaalta, jos joltain on leikattu umppari niin tietää kohdan kun just siitä arven ympäriltä kutiaa ja tulee niitä näppylöitä..

mulla ei ole tietoa esikoisen aikaa limatulpan irtoamisesta yhtään. ja kivut oli kyllä tosi tosi paljon kovempia kun menkka kivut ja näistäkin suppareita mitä on ollu nyt. aamulla kun eka tuli niin heräsin tosiaan siihen että vatta tuntuu menevän solmuun. ja sit siitä vaan koveni, että kun alko jo olla vaikeaa kotona niin en voinu muuta kun mennä kippuraan.ja ollu ihan hiljaa ja sairaalassa kun vielä voimistu niin sit alko olla ääntä pakko käyttää, siis vaan huusin/kiljuin kun tuli suppari.. 
ja yks kaveri joka on saanu kolme lasta niin sanonu ettei hän ole tuntune yhtään kipua kun on tullu suppari, eikä ite aina edes huomannu supistusta. toisella kertaa vai oliko jopa ekalla kertaa ukko sanonu kaverilleni et pitäskö lähtee käymään näytillä kun vatta menny niin usein kaverilla kovaksi ja pitkään aikaan. olivat lähteny ja oliko menny joku pari tuntai niin oli vauva syntyny.. 
joten ei kaikilla ole kivuliaat avautumis supparit.. 
 
OHO ihan mieletön määrä tekstiä!  Jee!  Nyt en sen henkilökohtaisemmin sitten lähdekään kommentoimaan kun oli viestejä tullu niin ryöpyten :D

Mökiltä palailin just hetki sitten.  Mies ja poika tuli pari tuntia aikasemmin, mun tehtäväksi jäi laittaa paikat kuntoon viikonlopun jäljiltä ja kävin sitten myös viemässä koiran hoitoon systerille.  Ihan mukava viikonloppu oli mutta nukkuminen oli ihan mahdotonta kun oli niin saatanan kuuma (nyt ei voi käyttää muita sanoja, sori) ja painostava ilma ettei pystyny mitenkään olemaan.  Päiväaika meni muita passatessa joten päikkäritkin jäi välistä.  Mutta järvessä oli ihanaa!  Mullahan on siis se kohdunsuu jotenkin "raollaan" joten sen puolesta ei ois saanu pulikoida mutta pakkohan sinne oli päästä <:)  Neuvolasta suositellaan yleensä kuukauden varoaikaa uimisen suhteen, sehän mulla tulis vasta ens viikolla ;)

Ihan kamala helle.  Ei oo ilmeisesti täällä kotopuolessa ukkostanu ollenkaan.  Ehkä joku kaunis päivä.

Mulla on tosi vähäistä kanssa turvotukset.  Kädet ei oo turvonnu kertaakaan, jalat ainoastaan sillon jos joudun istumaan esim. autossa tosi pitkään tai unohdun tuntikausiksi tietokoneelle.  Mutta ei siis onneksi sukat purista jne, ja menee tukala olo levolla ja kohoasennolla ohi.

Meilläkin on synnärillä isille ja sisaruksille piiiiitkä vierailuaika, oisko ollu jopa 12h/vrk?  Muille vieraille tosiaan se yksi tunti.  Hyvä niin.

Jee, nyt on sen verran viikkoja mittarissa että pääsee jo omaan sairaalaan synnyttämään jos sattuisi synnytys käynnistymään, jeeeee!

Niistä kivuista vielä.  Supistukset tuntuu (mulla ainakin siis) samalta kuin menkkojen aikana tulevat supparit, krampit, kouristukset.  Erona siinä on että noi synnytyssupistukset on vaan huomattavasti voimakkaampia, avautumisvaiheessa eritoten!  Joskin mulla on myös käsittämättömän voimakkaat menkkakivutkin usein, joten viimeksi meni ensimmäinen vuorokausi ilman kivunlievitystä kun olen "tottunut" semmosiin kipuihin (ja kätilölle tuli se käsitys että mulla ei kipuja olisi kun en kerran vielä sitä ärräpäätä ja kipupiikkiä huutanut.  Sattui mua oikeesti sillonkin jo).  Ponnistusvaiheessa mulla oli epiduraali parhaimmillaan joten supistuksia jouduin väijymään monitorilta <:)  Alapäähän sattui oikeastaan vasta siinä vaiheessa kun lapsi luikahti ulos, sillon tuntui kuin eräätkin ulkosynnyttimet olis ollu repeämässä irti mutta se kesti vaan ihan hetken.  Mutta nää on tosi yksilöllisiä juttuja kyllä!

Limatulppa mulla irtosi vasta synnytyksessä, eikä tehnyt kipeää.  Sitä siis lirui pieninä hippusina lapsiveden joukossa (lapsivesiä lirutteli siis suppareiden yhteydessä ensihulahduksen jälkeenkin).  Ei sitä välttämättä edes huomaa.

Olikohan vielä jotain...  Huomenna kirjottelen sitten enempi ajatuksella, nyt on ihan liian voipunut olo <:)
 
Pakko tulla kertomaan..

En sitten enää ikinä kyllä ajele bikinirajoja.. Huhhuh mitä touhua äskenen..=D Yritin semmosella minipeilillä kurkkia sinne, mutta aika toivotonta oli. Sitten vaan sokkona sekaan. Ja nyt nolottaa jo etukäteen huominen, ku lekuri näkee ton tuloksen.. On varmasti huvittavan näköistä.

Ootteko ihan tosissanne saanu siistittyä bikinirajat? Oonko mä ainoo jolle se ei nyt kyl luonnistu..?

Noh, mut nyt iltapalalle..

Ja hei.. Viikko taas ohi..
 
Mulla oli viime yö täyttä helvettiä! Illalla peuhattiin miehen kanssa oikein pidemmän päälle ja ährättiin ties missä asennoissa, noh jälkituntemukset olikin aikamoiset.
Alavatsaan tuli hirmuset kivut ja alkoi supistella, sitä jatkui koko yö. Säikähdin jo, että nytkö se synnytys alkaa?! Harmillinen homma, jos seksin harrastaminenkin täytyy jo tässä vaiheessa lopettaa, kerta jälkeen päin tulee noin paha olo.
Nukkumisestakin on tullut vähän vaikeaa, kun en jostain syystä enää unissani osaa kääntää kyljeltä toiselle. Joka kerta herää erikseen siihen, että toinen kylki puutuu ja täytyy vaihtaa toiselle. Selällään nukkumisestakaan ei tule mitään, kun tuntuu jatkuvasti että pissat tulis housuun vaikka just olis vessasta tullut.
Kyllä mä tässä vaiheessa alan todeta, etten henkilökohtaisesti tykkää alkuunkaan raskaana olemisesta. Alku meni vaivatta, laihtuessa ja ollessa vaan, kun kukaan ei edes tajunnut mun olevan raskaana. Nyt tässä vaiheessa kun se maha alkaa ilmiselvästi jo ihmisille näkyä ja huomiota sille osoitetaan, en ole enää yhtään innostunut. Vituttaa vaan lähinnä!
Mieskään ei pysty tajuta, että raskaana ollessa keho tekee kaksinverroin töitä tälläsillä helteillä. Jos mä valitan että on kuuma ja paha olo, niin se toteaa "älä jaksa valittaa, on tässä kuuma muillaki"... Argh!

Ootteko te muut muuten tilanneet niitä Vau:n lapsen syntymä ja lapsen kehitys kirjoja, mitkä ilmaseks saa? Itselle ne tuli just viikolla postissa ja oli ihan mielenkiintosia tietopaketteja, varsinkin miehelle.
 
Täällä viikonloppu menny rientäessä paikasta toiseen.. On ollu kolmet synttärit viikonlopun aikana. Onneks kahet oli sentään samassa osotteessa. Sitte veli vielä oli meillä majotuksessa ku oli festareilla,ni ei kerenny sitäkään vähää hengähtää. Vaikka ei kyllä veljeä passata tarvinnu mut seurana piti kuitenkin vähän olla silloin kun ei siellä festarialueella ollu.
On kyllä tuntunutkin mahassa et on makeeta kakkua syöny, Pläh hieman äklöolo.

Mulla samaa ongelmaa kun Suahili90:llä. Herään öisin nykyään siihen et pitää vaihtaa kyljeltä toiselle kyljelle. En siis kai minäkään osaa unissaan kääntyä tai jotain. Jotenki on muutenki vaikee löytää hyvää asentoa.Niin ja ei meilläkään tuo mies ymmärrä et raskaana tuo kuumuus tuntuu entistä tukalammalta. Sitte kun tuo meijän pieni herra on jostain nyt päättäny et on kiva painaa äitin kylkiluita niin jotenki olo tuntuu entistä tukalammalta.

idaho en minä ainakaan oo saanu tota alapäätä kovinkaan siististi ajeltua. Vähä pahimpia yrittäny saada pois mutta aika hankalaa on peilinkautta yrittää väkertää. Voin vaan arvata että siinä on lääkärillä pokassa pitelemistä kun taas seuraavaks sinne meen :) No ei voi minkää ku ei millään taivu.

Mullakaan ei juuri turvotusta havaittavissa. Vähän jalkoja turvottaa,mutta ei pahasti. Ainoastaan seisominen vähänki pidempää tuntuu tuskaselta. Jalkoja alkaa heti pistelee ja pakottamaan.Hieman kihlasormus tuntuu nihkeemmältä ku ennen,mutta ei mitenkään purista.

Mullakin joo noita menkkamaisia kipuja havaittavissa. Etenki jos on päivällä puuhastellu vähänki enenmmän mitä yleensä.
 
Ei oo kans paljon turvotusta, eli melki pelkkää läsää nää kertyneet kilot :) Sormus on paljo naheempi, mut lähtee pois kuitenkin. Viimeks mulla oli ihan siinä lopussa käsissä niin paljon turvotusta, ettei sormet taipunu nyrkkiin ja yrittäminen sattu (vois kuvitella et reumaattisella tuntuu vähä sellaselta?). Ja viimeks näin kun limatulppa lähti, kun oltiin suihkussa (seksin jälkeen, piti pari kertaa miettiä et mitä sieltä valahti)  :)  Ja seuraavana päivänä synty tyttö!! Mutta sehän ei tarkota mitään, siinähän voi mennä viikkojakin sen lähdön jälkeen et synnytys alkaa, ja voi tulla tosiaan osissa.

Ja sen avautumisvaiheen mä ainakin erotin. Mietin kans ennen synnytystä kun kaikki täälläkin kirjotteli, et kyllä sen si erottaa et koska ne oikeen supparit alkaa ja pitää lähtee sairaalaan, et miten niin erottaa?? Mutta kyllä sen sit vaan erotti, ihan erilaisia kun harjotussupparit (vaikkei näitä paljo tullukka). Ja aluks tuli jotain tunnin välein, mut sit kun alko tuleen tiheemmin, niin en pystyny ees istuun sillä aikaa, otti niin paljo alaselkään ja alakertaan.

Mä oon koittanu tosta sivuilta vähä sheivailla käsituntumalla, mut alemmas en oo uskaltanu mennä!! On niin turvoksissakin koko paikka, et saattas vahingossa lähtee muutakin kun karvoja!! :)

Saa nähä miten tällä kertaa menee, viimeks ei tosiaan ehtiny saamaan mitään kivunlievitystä (en ois vapaaehtosesti luomuna menny, ainakaan ekan kans!!). Ja miettii et ehtiikö sairaalaan, tai tuleeko lähettyä tarpeeks ajoissa. Sit kun miettii tämmöstä, ni miettii taas et ihan varmaan käynnistellään kun tommosia menin ajatteleen!!
 
Voi että. Välillä tuntuu, et toi ilma tosta viilenee, mut sit jostain tulee tommonen kuuma henkäys ja ääh.

Kirjottelinkin tonne neuvolakuulumisiin. Mutta kohdunsuulle ei siis ollu tapahtunu yhtään mitään.. Voi huoh. Tosin, nyt viikkojakin niin "vähän" että eipä tuokaan mikään ihme. Lekuri vaan totesi, että edellinenkin mennyt yli.. Eli uskoo ettei tämäkään ihan heti tule.

Katoin just, et kohta kolme viikkoa laskettuun! KOLME!! Iiiks. Täytyy nyt ihan tosissaan alkaa miettimään hoitojärjestelyja sun muita.. Päätettiin pyytää miehen äiti tänne, jos yöllä tulee lähtö.. Nyt tajusin, et tähän tarkoittaa sitä, et tääl pitäis joka ilta kattoo, et on ees hiukan siistiä.. Voi huokaus ja tylsyys sentään.. Ja muutenkin. Tuskin siinä supistellessa tekee mieli mitään lattioita alkaa siistimään.. Pitäiskö hommata tänne joku kokopäiväinen siivooja..?
 
 
Heippa vaan kaikille!

Taalla lampotilat vaan nousee, luvattu jopa +40 astetta. En viitsi edes katsoa lampomittaria, parempi ku ei tieda kuinka paljon on asteita! Toivotaan etta saatiedotus pitaa paikkansa sanovat et pitaisi "viileta" +30 asteen tienoille! :) Pitaa menna uima-altaalle lillumaan, ni saa hetken helpotuksen! Vai saako klooriveteen menna jos 3 vk laskettuun aikaan?! No ihan sama toisaalta.
  Tanaan hengittely tuntuu tosi vaikeelta. Nytkin istunut jo tovin paikoillaan ja silti tuntuu ettei henki kulje kunnolla.
 Itse olen menossa talla viikolla kosmetologin luo karvojen poistoon. Totesin etta helpointa ja turvallisinta kaiken puolin! :)

Torstaina viimeinen neuvola ja sitten alkavat taalla seurata suoraan sairaalasta kasin viikko viikolta. Tuntuu hassulta kuinka nopeasti tama raskausaika on mennyt etta todella kohta pitaa menna synnyttaa! Valilla tulee todella epatodellinen olo sen suhteen!
Viikonloppuna olivat miehen vanhemmat kylassa, olivat ihmeen rauhallisia (en tieda onko mies sanonut niille jotain etta ei tarvitse hossottaa sitten..??) Ma inhoon niin turhaa vauhkoamista. Vaikka jo nyt piti olla varovainen tietyissa jutuissa; ettei anoppi naa etta nostelen ja puuhan kaikenlaista ku heti perassa etta kylla mina teen ala sina! Mutta sorry en ole tyypillinen italialainen nainen joka istuu toiselta raskauskuukaudelta sohvalta ja juoksuttaa porukkaa! Ja johan siina lihakset surkastuu ku 9 kk on tekematta mitaan! :)  Eilen ku lahtivat, lahdin heti tunnin kavelylenkille! Teki hyvaa! Mutta ovat todella ihania ihmisia appivanhemmat (ois voinut menna huonomminkin), ei silla. Ja toki pitaahan tassa ymmartaa niitakin...

 
Alkaa olla kyllä jaksaminen äärirajoilla.  Tai oikeestaan jo yli.  Mä en kertakaikkiaan kestä tätä jatkuvaa kuumuutta!  Luojan kiitos meillä on kotona edes makuuhuone sen verran viileä että viime yönä sain nukuttua muutaman tunnin.  Ei se silti korvaa noita neljää edellistä valvottua yötä :(  Olo on ihan hirveä koko ajan, mitään ei pysty tekemään kun jatkuva kylmä hiki virtaa ja oksettaa ja voimat pois.  En väheksy missään nimessä ketään mutta ihan oikeesti olis niiiiin paljon yksinkertasempaa jos ei olisi vielä lasta ja olisi vaan töissä;  sieltä pystyy kyllä saikuttamaan mutta kotona on pakko vaan hoitaa lapsi, tehdä ruuat, hoitaa kaikki arkihommat.  Yhtään ei helpota se että on tosi vaikea vaihe muksun kanssa, vääntöä tulee kun on uhma eikä ymmärrystä vielä nimeksikään.  Nukahtamiset on menny ihan v*tuiksi ton tutittomuuden kanssa ja muutenkin menee huutamiseksi...

Tänään tuntu olevan kyllä taas niin hankala päivä...  Osa menee ihan tyystin ton hormonimyrskyn piikkiin mutta ei ihan kaikki.  Eli valmiiksi oli siis ihan uupunut ja huono olo.  Sitten jälleen kerran petyin meidän lähikauppaan kun ei helkkari sentään ollut lasten hammastahnaa siellä.  Ja kyseessä siis iso cittari, ei mikään kulmakauppa...  Niin usein siellä vastaavia tilanteita eli ei-oota tarjolla...  Nojoo, piti sitten lähteä naapurikaupunkiin kauppaan.  Harmitti ja itketti jo siinä vaiheessa älyttömästi...  Vielä enemmän kun siellä toisessa kaupassa oli herneet ja mansikat niin järjettömän kalliita että päätin jättää ostamatta.  Jätskiäkään ei viittiny sieltä ostaa kun olisi sulanut matkalla...  Ja kun olin niin jo ehtiny ajatella että mulla olis edes herkkuja tänään <:)  Kotona sitten meni taas pojan kanssa ihan pelleilyksi kaikki syöminen, pottailu, päiväunille meno...  Hermot meni totaalisesti ja loppujen lopuksi itkettiin ja huudettiin kilpaa.  Mies sattu tulemaan töistä aikasemmin ja huolestu todenteolla kun löysi mut itkemässä henkeni edestä ja kun en ensin edes saanu sanaa suustani mikä mättää...

Hyvä puoli tässä kaikessa että tulipa sitten ainakin miehen kanssa juteltua.  Eipä silläkään voinu taas olla aavistustakaan kuinka huono olo mulla on viime aikoina ollut kun en tosiaan pidä tapanani valittaa vaan kärsin hiljaa.  Hyvin mies ymmärsi ja lohdutteli.  Lupaili auttaa niin paljon kuin vaan ehtii ja kehotti soittamaan vaikka keskellä päivää jos tuntuu että vointi on huono tai hermo menee, ei ne työt sieltä mihinkään karkaa.  Ihana mies emoticon

Onneksi meni sitten loppupäivä jo paremmin.  Ja päivän paras uutinen oli sadetta lupaava säätiedotus!  IHANAA!  Ärsyttää kyllä sekin että ei pysty kesästä nauttimaan ollenkaan :(  Kohta se on oikeesti ohi ja loputon märkä, pimeä ja kylmä kausi edessä :(((

Se on kyllä satavarmaa että JOS meille vielä kolmatta lasta ruvetaan harkitsemaan niin ei vahingossakaan tähdätä kesälle :S
 
Täytyy oikeesti vissiin lähteä tanssikurssille opiskelemaan sadetanssia jos vaikka sillä keinoin sais vähän sadetta ja ukkosta tänne Helsinkiinkin. :P

Mä kans kokeilin tota bikinialueen sheivailua yhtenä päivänä vähintäänkin taiteellisin tuloksin! Siinä opeaatiossa sai käyttää jo ihan huolella luovuutta ja akrobatiaa että onnistui ees jollain tavalla. Onneksi ei tarvi enää montaa kertaa sheivailla tän mahan kanssa!

Luin äsken sitä äitiyspakkauksen imetysopasta ja lopputuloksena oli että nyt koko imetyshomma ahdistaa ihan tolkuttomasti. En mä tiedä miksi niin negativisesti suhtaudun koko touhuun, mutta toi kirja ei kyllä yhtään innostanut imetyspuuhiin.
 
Moon: Kurjalta kuulostaa. Ja jotenkin kovin tutulta. Toi huono olo,väsymys ja kuumuus ei kyllä ole hyvä yhdistelmä pienen lapsen kanssa. Mäkin löydän itteni melko usein karjumasta ihan tyhjänpäiväsistä hommista. Syytän poikaa semmosista asioista, jotka olis vältytty ihan sillä, et olisin ite ollu tarkkaavaisempi. Tänään tosin on menny hermojen kanssa suht hyvin. Tosin on semmonen paskamutsi olo taas, ku piiretyt on pyöriny ja kaikenlisäks poika pääsi polttamaan sormensa kuumalle levylle. Ja noi herkkujen puuttumattomuus (onko se edes sana) kun niitä on odottanut.. Raivostuttavaa. =) Mut onneks ootte saanu ny juteltua miehen kanssa. Josko se helpottaisi tilannetta. Niin ja juu.. Ei oo itekään tajunnu, et ku ei tästä kesästä millään nyt pysty nauttimaan.. Niin kohta on se inhottavan pitkä ja pimeä syksy ja talvi eessä. Huooh.. Joo vois todellakin harkita jos kolmatta yrittää, ettei ihan sattuis viimeset viikot kesälle.. (jos sitä nyt ikinä voi suunnitella)

Wilperi: Mäkin kauhulla ootan imetystä. Jotenkin. Viimeks se ei toiminu lainkaan. Nyt haluaisin et toimis. Mut tiiän, et voi hyvinkin kaatua taas siihen, et se sattuu alussa.. (itelle ainakin teki ihan pirun kipeää) Kannattaa olla miettimättä koko asiaa ja antaa mennä omalla painollaan. Kyllä ne lapset kasvaa ilman tissiäkin!!

Pitäisköhän vähän rajottaa tätä mun kirjottelua tänne.. hmm..:)
 
Juu, oli se helpompaa odottaa ensimmäistä, kun ei ollu esikoista (jolla ihana, alkava uhma). Nyt on iltasin jotenkin henkisesti ihan poikki eikä jaksas yhtään, ja vaikka hyvin onkin jaksanu, niin kroppakin on iltasin ihan naatti. Viä jos toinen luikertelee sylissä ja mätkii ja potkii mahaa. Ja menee hermo tohon potatteluun, jessus!! Moon, miten oikein reenaatte sitä??? Mä oon ehkä maailman kärsimättömin ihminen ja huono oleen paikallani, niin se on jotenkin niin raivostuttavaa puuhaa, kytätä potan vieressä ja koitaa viihdyttää lasta. Ja viä kun ei tarkkaan tiä miten se pitäs tehä, ni turhauttaa.. Ei siis siihen ettei tyttö heti ekasta kerrasta hokaa sitä, vaan et ite on niin avuton ja neuvoton sen suhteen.

Nyt on alkanu helteetkin vähän vaikuttaan, mut iltasin vasta! Eilenkin kun ilma viileni, isuin kostee pyyhe päällä pelkästään ja hiki valu ottasta!! Yök..

Jos meille kolmas tulis, niin tähtäisin kans ihan muualle kun kesään. Tai tähdättiin nytkin kevääseen, mutta ei se aina oo itestä kiinni :) Menee koko kesä ihan vituiks, voi oikein mitään tehä. Tänään alkaa äitiyslomakin, mut ei ees tunnu paljo miltään, kun voi mitään tavallisia lomajuttuja tehä. Jee, siivota kotona... (ei sillä, tykkään siitäkin et pääsee rauhassa puunaileen, mut mielummin sitä lomailis normisti). Viä kun miehen loma alkaa vasta sit lähellä laskettua aikaa. Esikoista ootellessa kesällä oltiin vasta sen verran alussa, ettei mahaa paljo näkyny ja pysty kaikkee tekeen ja reissaan. Hih, mutta ohan tässä se hyvä puoli, et nyt on vuosi aikaa olla rantakunnossa :) Ja jos vaikka sattus tuleen yhtä pitkä ja lämmin syksy kun viime vuonna!

Juu, ei sitä imetystäkään kannata liikaa ressata ja miettiä. Siinä vaiheessa se aika menee aika nopeesti, ja ei kannata heti hermostua ellei se suju. Sen ekan viikon se ei oo mitään kauheen kivaa ja sattuukin, mut sit helpottaa. Ittee kans välillä ahdisti se, et sit siinä lapsessa on ihan liimattuna kiinni ja joutuu pitään ällöjä imetysliivejä ja -paitoja. Ja en todella imettäny miesten aikana, ni joutu luikkiin makkariin jos oli vieraita, enkä paljo ostareilla yms pyöriny, koska en siä julkisesti ois imettäny. Mut kuitenkin se on jotenkin sellanen herkkä hetki, missä jotenkin se suhde lapseen lujittuu yms (en osaa selittää), et noi huonot puolet korvas noi ikävät mennen tullen :) Ja siinä vaiheessa kun ei tarvi olla enää raskaana, ne ekat kuukaudet menee jotenkin niin nopeesti, ettei ees huomannu et lapsi oli jo 4kk (tavotteeni oli 4kk täysimetys). Ja jos sattuu toimiin se, et imetys kuluttaa sen 500 kaloria päivässä :) Mulla siis ei todellakaan toiminu.

Tänään siis alkaa äitiysloma! 6,5h töitä ja sitten! Jes, onneks kesäloma on sit vasta ens vuonna, maltoin säästää sen!! :) Tai sithän niitä on kaks putkeen ja yks talvilomakin, huipee! Sit pystyy jo ehkä vähä tekeenkin jotain!!
 
Kolmen päivän nettipimento on ohi, linjat on taas kunnosa lauantain ukkosen jäljiltä!

Täälä kuumuus on luojan kiitos alkanu hellittää ja parhaillaan sataa vettä. Onneks nämä helteet on tähän mennesä tullu sykäyksittäin, ettei oo viikkokausia tarttenu kärvistellä. Välillä on viileämpiä sadepäiviä, jollon pystyy tekeen ihan eri tavalla kotihommia ja jopa vähä leipoonki. Vointi on helleahistusta ja -tuskaa lukuunottamatta ollu viime päivinä tosi hyvä ja oon ihme kyllä pystyny nukkuun yötki hyvin, mitä nyt vessaan kompuroin silmät kiinni vähintään parin tunnin välein. Näin viime yönä pitkästä aikaa unta vauvasta. Edellisen kerran näin joskus alkuraskauesa ja seki uni oli painajainen - synnytin ison hamsterin... Nyt oli vähä todellisempi uni ja pääsin kokeileen imetystäki. Aamulla herätesä kova "ikävä" vauvaa! Onneks vajaa kuukausi laskettuun aikaan ja lääkärin mukaan ei pitäis ainakaan yli lasketun ajan mennä ku on paikat pehmenny ja alkanu avautua. Toivossa on hyvä elää...
 
Yohanna:  Musta tuntuu että mä oon ihan yhtä pihalla tosta pottatouhusta kuin sinäkin...  Mä oon kokeillu sitä ihan randomia istuttamista tai heräämisen ja syömisen jälkeen = ei tulosta.  Eikä toi muksu jaksa siinä minuuttia kauempaa istuakaan vaikka mitä tehtäisiin...  Oon yrittäny kirjojen lukemista, laululeikkejä, telkkarin edessä istumista...  Muutama kerta ollaan saatu saalista kun lapsi on itse ilmoittanut hädästään (alkaa hokea "kakka" vähän ennen jompaakumpaa hätää) mutta silloinkaan se istuttaminen ei toimi vaan oon ottanu vaipan pois ja juossu lapsen perässä potan kanssa.  Ehkä nää kaikki on merkkejä siitä ettei toi lapsi ole vielä valmis tohon touhuun ja pitäis kokeilla myöhemmin uudestaan mutta kun se helposti sitten siirtyy jonnekin hamaan tulevaisuuteen koska tiedän ettei vauvan syntymän jälkeen ole aikaa panostaa niin paljon kuin nyt.  Ja joo, tietenkin kaikki tuttavapiirin suurinpiirtein saman ikäiset muksut on älynneet pottatouhun jo muutamalla kokeilulla.  MITEN NE SEN TEKEE???  Ne äidit siis...  Onko mulla vaan maailman kärsimättömin luonne etten saa opetetuksi???  (Kyllä)  En mä kyllä edes odota että lapsi oppisi vielä hyvään aikaan kuivaksi mutta jos siis jollain tapaa hahmottaisi ton pottailun idean.

Mulla oli esikoista odottaessa pahoinvoinnit kesähelteillä.  Eipä ollu herkkua sekään.  Mutta parempi vaihtoehto sillä pahoinvointimäärällä kuin tämä loppukesän viimeiset viikot.

Mähän olen muuten myöskin äitiyslomalainen!  Lauantai oli ensimmäinen virallinen päivä.  Eli sehän tarkoittaa sitä että rahaa tulee vasta elokuun puolivälissä, kääk!  Onneksi sitten tulee vähän enemmän kuin mihin on tottunut mutta tällä hetkellä on tilanne se että tilillä on muutama euro ja pitäis lapsilisään asti kitkuttaa...  Ja sillä hurjalla satasella pitää sitten pärjätä melkein kolme viikkoa.  Huoh.  No kaipa hätä keinot keksii.

Taas meni yö pipariksi, oli niin painostava ilma ettei meinannu saada unen päästä kiinni.  Sitten virityin vielä ylimääräseen valmiustilaan kun poika itkeskeli pariin otteeseen. No ei se aikoihin ole sitä tehnytkään.  Sitten joskus kolmen aikaan heräsin outoon kohinaan.  Satoi kaatamalla!  IHANAA!  Ja mä olin unohtanu miltä se kuulostaa!

Tänään ois lääkärineuvola.  Toivottavasti siellä on se tuttu lääkäri eikä yks inhottava ällö setä lasten puolelta :S

Ai niin, idaho, älä suotta rajota kirjottamista, mukavaa kun kirjoitat usein!
 
Mekin harjotellaan kovin tota pottailua. Pisut sinne saadaan silloin tällöin, mut kakkaa ei sitten millään keinolla. Ei vaan suostu sinne sitä pusertamaan vaikka hätä olisiki. Meilläkään ei aluksi viihdytty ollenkaan potalla. Nyt vasta.. noin kolmisen kuukautta on poika viihtynyt siinä. Potta on meiän olohuoneen vakikalustus ja siinä sitten istutaan ja tuijotetaan telkkaa.. Ja silloin tällöin pisukin lirahtaa. Mut aika harvoin. Ja nyt on pakko myöntää, et laiskuus ja kuumuus on vieny pottailun täältä taas hetkeksi.. Ei vaan millään jaksais..

Täällä PITI sataa tänään. Ehkä toi maa nyt on hiukan märkä, mutta ei kyllä semmoisia sateita ole ollut mitä ilmatieteen laitos eilen vielä myöhään illalla ilmoitti. Huoh. Miks ne ees viittii yrittää ennustaa mitään, ku ei kerta pidä paikkaansa. Noh.. jos on sitten yöllä satanut..

Täällä yöt nukutaan aina vaan huonommin. Kuumuus ja jatkuva vessahätä on riesana.. Ja sitten nää ihanat lonkkakivut.. Ja supistukset.. Kääntyminen on hankalaa ja tuntuu, et siihen täytyy keskittyy ihan kunnolla..

Vieläkin tulee rusehtavaa vuotoa eilisen hirmulekurin jäljiltä.. Yöks.. Kai se on ihan normaalia?

Etovaa oloa on taas. Ällöttää ja oksettaa.

Valivalivali.. Onneks miehellä alkaa ensi viikolla loma.. Toivottavasti saisin jotain apua tänne. Olin eilisen taas kahestaan pojan kanssa koko päivän ja kyllä se tuntuikin siltä. Joka paikkaan sattui.

Sateista tiistaita kaikille.. Nauttikaa viileemmästä ilmasta.. AnnaItalia: toivottavasti sielläkin nyt edes hiukan viilenis..
 
Eilen jo innostuin hetkeks, et nyt tyttö hokas potattelun. 45 minsaa yhdessä viihdytettiin tyttöö potalla (jessus mikä homma!!), ja selvästi pidätteli niin kauan kun pysty. No, saatiin ne pissat sitten, hirveet kehumiset ja taputtelut. Sen jälkeen pissas viä kaks kertaa!! Aattelin et jopa hokas nopeesti, mut hetken päästä pissas mun päälle ja lattialle, illemmalla viä alkkareihin. No, jos tänään jaksas taas tsempata. Ei näillä viikoilla jaksas enää panostaa tollaseen, mut pakko saada alkuun toi homma, ettei reppana kulje vaipoissa viä tyyliin nelivuotiaana. Onneks ei olla tuttia syöty ollenka, et siitä ei tarvi vierotella, mut ollaan kans ny opeteltu nukkuun ilman pulloo (oli niin helppo laittaa iltamaito sinne ja sänkyyn sen kans).

Tyttö on tässä kuussa viä pari päivää/vko hoidossa, vaikka jäänkin lomalle. Ja huomenna tyttö on hoidossa ja miehellä vapaapäivä, wuhuu!!!!! Laatuaikaa kaksistaan, tiä koska viimeks ois tommonen päivä ollu. Saa nähä miten vaan menee, eilen oli hirvee riita tyhjästä, eikä puhuttu sitä viä selväks. Ja torstaina oon yksin kotona, siis kaappien puunausta :)
 
Mun miehellä on vielä vajaa neljä viikkoa töitä eli kesäloman aloittaa just ennen laskettua aikaa. Minä jo sille ilmoitin, että saa sitten (viimeistään) imuroida koko huushollin kun jää lomalle. Mä en kohta enää sitä rumbaa jaksa. Koiralla on vielä joku karvojenlähtöaika ja se tiputtelee niitä joka paikkaan, vaikka lakaisisi monta kertaa päivässä niin lattia on täynnä karvoja. Sen lisäksi sänky on täynnä karvoja, kun neiti välillä hiipii sänkyyn kun kukaan ei huomaan. Ja yllättäen se nukkuu siinä aina minun puolellani ja peitollani... Murr!

Onpa tullut raivottua tässä parina päivänä ihan kunnolla. Sunnuntaina meni hermot kun mies oli koko päivän moottoripyöräilemässä (lainasi kaverin pyörää ja kohtahan se omakin pitää saada ostettua) vaikka meidän piti mennä mun äidin luon kylään. Eihän se sinne sitten enää jaksanut lähteä. Minä huusin ja vollotin, että meinasitko sitten vauvan tullessakin vaan lähteä päiväkausiksi pyöräilemään... aika kurjaa olisi jos joutuisi yksin hoitamaan vauvaa. Mies totesi vaan "että jouduthan sä sittenkin olemaan yksin kun mä lähden töihin". Murr! Toivottavasti koko "kesäloma" ei mene sitten tuon uuden villityksen kanssa, vauva on mulle ainakin ykkönen.

Eilen sitten raivosin ihan kunnolla siskolle, ja se oli kyllä osittain sen ansainnutkin. Rupesi niin paljon ärsyttämään, kun mä olin oikeastaan ainoa meistä joka oli äidin tavaroita pakkaamassa ennen muuttoa. Sitä ei koko muutto kiinnostanut ja valitti kun sen kesäloma menee pilalle... Äiti sitä kovasti puolusteli että kun se on niin väsynyt ja kaikkea... ja just erosi poikaystävästäkin... Muutto oli kuitenkin semmoinen asia, mikä piti saada kaikesta huolimatta tehtyä... Sitten kun se tuli eilen "avuksi" purkamaan tavaroita, ja laitteli tavaroita ihan miten sattuu kaappeihin, niin avauduin vähän että voisi miettiä nyt kerralla että miten tavarat laitetaan että ne ei ole ihan miten sattuu... Ja sitten se suuttui siitä. Avauduin sitten samalla kertaa tuostakin kun ei koko muutto ole kiinnostanut yms. Ja se vastasi siihen alkamalla selittää jotain minun miehestä ja avioliitosta, olisi kannattanut ottaa avioehto ja onkohan tuo nyt ihan lopullista....! Aika paskasti tehty sekin että on puhunut kuulemma paskaa minusta meidän naapurin kanssa (jonka kanssa ei olla tekemisissä). Kiva tietää tämmöinenkin. Hän lähti sitten kotiin niin loukkaantuneena. Empä viitsinyt paljon estellä. Enemmän kai tuo minua tuossa loukkasi. Taitaa olla vaan kateellinen. Ja äiti taas puolusteli kun siskon on niin väsynyt... Voi hitto! Minähän tässä olen raskaana!!

Joo pieni avautuminen taas täällä. Mutta ärsyttää kun pitää sitten oikein keksiä jotain sanomista ja haukkua sitten meidän parisuhdetta, jossa ei ole mitään vikaa ja joka ei kuulu kenelläkään muulle. Eihän sitä koskaan tiedä mikä on "lopullista"! Mutta kyllä tässä aika tosissaan ollaan, melkein 9 vuotta yhdessä, 2 vuotta naimisissa ja vauva tulossa! Prkl!

Tänään pitää nähdä siskoa kun on yksi kokous asunnon vuokraus-asian tiimoilta. En kyllä aio puhua sille mitään muuta kuin pakolliset sanomiset. Ärsyttää vaan jos meillä menee nyt jotenkin välit tämän asian takia. Minä kyllä valitin sille vaan ihan aiheesta enkä keksinyt keksimällä haukuttavaa... Kerkesin jo kysyä häntä vauvalle kummiksi. Nyt ei mieskään halua häntä nähdä. Onpa kiva negatiivinen ilmapiiri.

Sunnuntain raivonnassa alapäätä vihlaisin ihan kamalan kovaa ja mies vaan sanoi "mitäs riehut siinä". Eikä muuta empatiaa herunut. Se ei ole kovinkaan empaattinen tai sympaattinen, jos satuttaa itsensä niin se ei osaa kysyä edes "sattuiko". Saa nähdä miten se sitten reagoi kun mä huudan tuskasta ja kivusta. :)


 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top