Kellitys
Piirimestaruustason postaaja
Hyvä, että Bettie mainitsit noista kellonajoista. Kun itse joskus illalla käyny vielä foorumilla ja sitten aamulla ajatellut, että jaa, tuota ketjua en ole lukenut, kun sinne on kirjoitettu tunti sen jälkeen, kun oon ite lähteny koneelta. Ja sitten oonkin tajunnu, että oon kuitenkin lukenu ne jutut jo. :D Mietin jo, että oonko mie oikeesti olluki tunnin pidempään koneella. Hyvä, etten sentään niin sekasin oo! Muuten vaan.
Toivottavasti teillä, nappo, pian järjestyy miehesi työasiat! Jospa sitä löytyisi joku sopiva työ ihan lähiaikoina. Ja usein ne asiat jotenkin kyllä järjestyy, vaikkei ehkä ihan siten, kuin olisi suunnitellut. Meillä esikoinen sai silleen vähän huonoon aikaan alkunsa, että mie olin vasta valmistunut, työkokemusta nolla, mies opiskeli ja itse sain työmarkkinatukea. Sitten sainkin ekan sijaisuuteni vielä ennen äitiyslomalle jäämistä. Olin neljä kuukautta töissä, sijaisuus päättyi sattumalta juuri päivää ennen äitiysloman alkua. :D Eli sain työkokemusta ja paremman vanhempainrahan sen työn ansiosta! Ja se tulikin tarpeeseen, kun mieheltä loppuikin opintotukikuukaudet jo esikoisen synnyttyä. Joskus asiat vaan tuntuvat menevän, niin kuin niiden kuuluu, vaikka epätoivoiselta välillä näyttäisikin.
Meillä meni yö vähän kehnosti. Neljä syöttyöä yön aikaan kaikkinensa. Osin johtui ehkä siitä, että meillä on perhepedissä neljästään aika lämmin, joten ehkä vaan tarvitsee vauvakin nestettä enemmän. Ja kakkaakin neiti yritti tikistää aamusta joskus viiden aikaan, siinä unihoureessa jotain tajusin, mutta unohdin heti, kun vauva sitten nukahti. Aamulla sitten odotti nappi vaipassa. Mutta sen verran huonosti nukuin sen yön siihen viiteen asti, että oli aivan ihanaa, kun vauva sitten nukahti ja itse sain nukkua sinne asti, kunnes itse heräsin. Ei herättänyt esikoinen eikä vauva eikä elukatkaan. Luksusta! Nousin siis kasin maissa. :) Ei kyllä vauvan kanssa ole itse pystynyt olemaan niin aamuvirkku kuin normaalisti olisin. Aamu on miusta päivän parasta aikaa, kun on niin hiljaista ja rauhallista ja vielä jos saa ihan itsekseen nauttia siitä, niin... Mutta nyt kun yöllä ei saa nukkua niin hyvin, niin olen kyllä sitten nukkunut yleensä sinne asti, kuin vauva vaan sallii. :D
Toivottavasti teillä, nappo, pian järjestyy miehesi työasiat! Jospa sitä löytyisi joku sopiva työ ihan lähiaikoina. Ja usein ne asiat jotenkin kyllä järjestyy, vaikkei ehkä ihan siten, kuin olisi suunnitellut. Meillä esikoinen sai silleen vähän huonoon aikaan alkunsa, että mie olin vasta valmistunut, työkokemusta nolla, mies opiskeli ja itse sain työmarkkinatukea. Sitten sainkin ekan sijaisuuteni vielä ennen äitiyslomalle jäämistä. Olin neljä kuukautta töissä, sijaisuus päättyi sattumalta juuri päivää ennen äitiysloman alkua. :D Eli sain työkokemusta ja paremman vanhempainrahan sen työn ansiosta! Ja se tulikin tarpeeseen, kun mieheltä loppuikin opintotukikuukaudet jo esikoisen synnyttyä. Joskus asiat vaan tuntuvat menevän, niin kuin niiden kuuluu, vaikka epätoivoiselta välillä näyttäisikin.
Meillä meni yö vähän kehnosti. Neljä syöttyöä yön aikaan kaikkinensa. Osin johtui ehkä siitä, että meillä on perhepedissä neljästään aika lämmin, joten ehkä vaan tarvitsee vauvakin nestettä enemmän. Ja kakkaakin neiti yritti tikistää aamusta joskus viiden aikaan, siinä unihoureessa jotain tajusin, mutta unohdin heti, kun vauva sitten nukahti. Aamulla sitten odotti nappi vaipassa. Mutta sen verran huonosti nukuin sen yön siihen viiteen asti, että oli aivan ihanaa, kun vauva sitten nukahti ja itse sain nukkua sinne asti, kunnes itse heräsin. Ei herättänyt esikoinen eikä vauva eikä elukatkaan. Luksusta! Nousin siis kasin maissa. :) Ei kyllä vauvan kanssa ole itse pystynyt olemaan niin aamuvirkku kuin normaalisti olisin. Aamu on miusta päivän parasta aikaa, kun on niin hiljaista ja rauhallista ja vielä jos saa ihan itsekseen nauttia siitä, niin... Mutta nyt kun yöllä ei saa nukkua niin hyvin, niin olen kyllä sitten nukkunut yleensä sinne asti, kuin vauva vaan sallii. :D
