Heips kaikille!
Kiva kuulla sustaki Pippula!
Makean himosta: kirjoittelin siitä aikaisemminkin jo, että se on ihan järjetöntä nykyään. Laantumisen merkkejä ei näy vaan koko ajan tekee mieli kaikkea hyvää ja niinhän sitä huomaamatta tulee naposteltua illan päälle ihan järkyttäviä määriä. Harkitsin, että otan käyttöön ruokapäiväkirjan, jotta tulisi hieman paremmin vahdittua itseä!
Hikka: Minä en ole tuota hikkailua vielä huomannut. Kaveri kertoi, että se tuntuu jännänä mahan hytkymiseltä, mutta en ole kyllä koskaan vielä sellaista havainnut.
Maha ei oo täällä vielä laskeutunut. Tavallaan sitä toivon, että närästys helpottaisi, mutta taas pelkään kuinka se sitten painaa rakkoa ja muutakin alakertaa. Närästys on muuten nykyään ihan hirveää. Herään monesti yöllä siihen, että on polttava oksennus kurkussa! Rennietä menee paljon ja nyt ostin piimää, jota juon aina ruuan päälle. Pientä helpotusta tuntuu se tuovan.
Sairaalakassin pakkaamista en ole vielä edes miettinyt, joskin sisältöä hieman. Pitäisi saada ensin pestyä vauvanvaatteet ja osteltua hoitotavarat. Sen jälkeen ajattelin vasta keskittyä sairaalakassiin. Joskin hieman tuo jännitystä, kun on lukenut lokakuisista jo syntyneistä vaaveista.
Täällä on pikemminkin ummetusta kuin hyvin toimiva vatsa. Todella ärsyttävää, kun menee pari kolme päivääkin väliä kakkoshädän kanssa. Toivotaan, että myös minulle tulee tuo toinen vaihe kun viikkoja tulee vielä muutama lisää kasaan.
Minulla sama juttu kuin Hanimamilla, että ukosta olen nykyään ihan älyttömän huolissaan. Täytyy tosiaan hillitä välillä itseään, ettei ole jatkuvasti soittelemassa perään. Ukko on muutenkin hieman suurpiirteinen aikatauluissaan ja voi jäädä matkalla aina juttelemaan yms. tuttujan kanssa ja minä hermoilen kotona missä se taas viipyy.. [:D]
Tunteiden heittelystä: Minulla nuo tunnemyrskyt tuntuvat alkaneen vasta raskauden tässä vaiheessa. Eilen pidättelin itkua katsoessani suurinta pudottajaa [:D] Itku saattaa tulla välillä kurkkuun ihan yhtäkkiä ilman suurempaa syytäkään.
Täältä myös tsempit kaikille, joilla parisuhteessa on möykkyjä tiellä. Mun mielestä Kaika teki ihan oikein, kun laittoi ukon hetkeksi "jäähylle" miettimään tekemisiään. Sovituista jutuista täytyy pitää kiinni. Toivottavasti kaikilla nuo kiemurat kuitenkin selviävät. Minäkin eilen juttelin ukon kanssa vakavasti tuosta alkoholin käytöstä ja ukkokin myönsi, että sitä on nyt aika paljon mennyt. Sanoinkin, että jo elokuun aikana se saa alkaa vähenemään, koska vauvan tultua ei tarvitse enää edes niitä viikonlopun saunakaljoja harrastaa. Ukko oli onneksi samaa mieltä asioista, joten katsotaan nyt kuinka kauas muisti hänellä tässä asiassa pelaa..
Ai niin vielä tuosta sokerirasituksesta. Olen todella ihmetellyt kun teillä kaikilla on tuntunut sellainen olevan ja minulle ei neuvolassa siitä ole puhuttu halaistua sanaa!!
Tulipas taas paljon tekstiä. Mukavaa viikonloppua kaikille ja muistakaahan mammat lepäillä tarpeeksi!
Kiva kuulla sustaki Pippula!
Makean himosta: kirjoittelin siitä aikaisemminkin jo, että se on ihan järjetöntä nykyään. Laantumisen merkkejä ei näy vaan koko ajan tekee mieli kaikkea hyvää ja niinhän sitä huomaamatta tulee naposteltua illan päälle ihan järkyttäviä määriä. Harkitsin, että otan käyttöön ruokapäiväkirjan, jotta tulisi hieman paremmin vahdittua itseä!
Hikka: Minä en ole tuota hikkailua vielä huomannut. Kaveri kertoi, että se tuntuu jännänä mahan hytkymiseltä, mutta en ole kyllä koskaan vielä sellaista havainnut.
Maha ei oo täällä vielä laskeutunut. Tavallaan sitä toivon, että närästys helpottaisi, mutta taas pelkään kuinka se sitten painaa rakkoa ja muutakin alakertaa. Närästys on muuten nykyään ihan hirveää. Herään monesti yöllä siihen, että on polttava oksennus kurkussa! Rennietä menee paljon ja nyt ostin piimää, jota juon aina ruuan päälle. Pientä helpotusta tuntuu se tuovan.
Sairaalakassin pakkaamista en ole vielä edes miettinyt, joskin sisältöä hieman. Pitäisi saada ensin pestyä vauvanvaatteet ja osteltua hoitotavarat. Sen jälkeen ajattelin vasta keskittyä sairaalakassiin. Joskin hieman tuo jännitystä, kun on lukenut lokakuisista jo syntyneistä vaaveista.
Täällä on pikemminkin ummetusta kuin hyvin toimiva vatsa. Todella ärsyttävää, kun menee pari kolme päivääkin väliä kakkoshädän kanssa. Toivotaan, että myös minulle tulee tuo toinen vaihe kun viikkoja tulee vielä muutama lisää kasaan.
Minulla sama juttu kuin Hanimamilla, että ukosta olen nykyään ihan älyttömän huolissaan. Täytyy tosiaan hillitä välillä itseään, ettei ole jatkuvasti soittelemassa perään. Ukko on muutenkin hieman suurpiirteinen aikatauluissaan ja voi jäädä matkalla aina juttelemaan yms. tuttujan kanssa ja minä hermoilen kotona missä se taas viipyy.. [:D]
Tunteiden heittelystä: Minulla nuo tunnemyrskyt tuntuvat alkaneen vasta raskauden tässä vaiheessa. Eilen pidättelin itkua katsoessani suurinta pudottajaa [:D] Itku saattaa tulla välillä kurkkuun ihan yhtäkkiä ilman suurempaa syytäkään.
Täältä myös tsempit kaikille, joilla parisuhteessa on möykkyjä tiellä. Mun mielestä Kaika teki ihan oikein, kun laittoi ukon hetkeksi "jäähylle" miettimään tekemisiään. Sovituista jutuista täytyy pitää kiinni. Toivottavasti kaikilla nuo kiemurat kuitenkin selviävät. Minäkin eilen juttelin ukon kanssa vakavasti tuosta alkoholin käytöstä ja ukkokin myönsi, että sitä on nyt aika paljon mennyt. Sanoinkin, että jo elokuun aikana se saa alkaa vähenemään, koska vauvan tultua ei tarvitse enää edes niitä viikonlopun saunakaljoja harrastaa. Ukko oli onneksi samaa mieltä asioista, joten katsotaan nyt kuinka kauas muisti hänellä tässä asiassa pelaa..
Ai niin vielä tuosta sokerirasituksesta. Olen todella ihmetellyt kun teillä kaikilla on tuntunut sellainen olevan ja minulle ei neuvolassa siitä ole puhuttu halaistua sanaa!!
Tulipas taas paljon tekstiä. Mukavaa viikonloppua kaikille ja muistakaahan mammat lepäillä tarpeeksi!