Ehkäpä parin viikon päästä meidänkin 'kummitus' vaihtaa reittiä :) Ei jaksaisi enää odottaa, tänään pääsen kyllä yksin neuvolaan, joten 'omaa aikaa' tiedossa, josta pitäisi osata nauttia, kun sitten taas ollaan vauvan kanssa paita ja peppu seuraava vuosi.
Heinäkuun hekumoinnit ;)
- Ketjun aloittaja littledaisy
- Aloituspäivämäärä
Ehkäpä parin viikon päästä meidänkin 'kummitus' vaihtaa reittiä :) Ei jaksaisi enää odottaa, tänään pääsen kyllä yksin neuvolaan, joten 'omaa aikaa' tiedossa, josta pitäisi osata nauttia, kun sitten taas ollaan vauvan kanssa paita ja peppu seuraava vuosi.
Hehe, meijän öisille 'kummitteluille' antaa lisämaustetta kun makuuhuoneen ovi narisee aina kun sen avaa tahi sulkee! 
Pitäisi kai rasvata niin ei tarvitsisi miehenkin herätä miun vessakäynteihin 
niin ja ah, kuinka hekumalliset fiilikset eilen kun päätettiin illalla miehen kanssa käydä Siwassa ostamassa jätesäkkejä tulevaa muuttoa varten. Siwahan meillä on peräti korttelin päässä. Koko matkan maha kovetteli ja kiristeli ja tuntui tosi tukalalta, piti matkalla ihan pysähellä kun ei meinannut mitään tulla. Muutenkin sinä päivänä paljon ollut noita kiristelyn tunteita. Mies siihen sitten letkautti että "olisi varmaan pitänyt lähteä autolla", ja minä repesin nauramaan niin että meinasi vielä kaiken hyvän lisäksi pissatkin lirahtaa housuun! Ollaan varmaan näky oltu sitä matkaa kävellessämme.
Ei ole aikaisemmin nuin paljon tullut tuommoisia tuntemuksia, joten tottahan arvelin että joskohan se pieni sieltä tulisi. Mutta vielähän tässä istuskellaan konneen ääressä yhtenä kappalleena.
Nyt on niin ristiriitaiset tunteet kun ei malttaisi vauvaa odotella, mutta kun on tuo muutto joka olisi ihana saada tehtyä alta pois! Toisaalta olivat miun fiilikset mitkä tahansa, vauva tulee kun itse niin haluaa, eipä siihen ole äidillä sanomista
Ikävää on myös semmoinen tunne kun olisi tavallaan hirmuinen hinku pakkailla ja saada kaikki valmiiksi muuttoa varten, ja samaan aikaan tuntuu ettei voisi huvittaa ei sitten pennin vertaa. Eihän tässä sitten ossaa muuta ku ihmetellä vaan
Pitäisi kai rasvata niin ei tarvitsisi miehenkin herätä miun vessakäynteihin niin ja ah, kuinka hekumalliset fiilikset eilen kun päätettiin illalla miehen kanssa käydä Siwassa ostamassa jätesäkkejä tulevaa muuttoa varten. Siwahan meillä on peräti korttelin päässä. Koko matkan maha kovetteli ja kiristeli ja tuntui tosi tukalalta, piti matkalla ihan pysähellä kun ei meinannut mitään tulla. Muutenkin sinä päivänä paljon ollut noita kiristelyn tunteita. Mies siihen sitten letkautti että "olisi varmaan pitänyt lähteä autolla", ja minä repesin nauramaan niin että meinasi vielä kaiken hyvän lisäksi pissatkin lirahtaa housuun!
Ollaan varmaan näky oltu sitä matkaa kävellessämme.Ei ole aikaisemmin nuin paljon tullut tuommoisia tuntemuksia, joten tottahan arvelin että joskohan se pieni sieltä tulisi. Mutta vielähän tässä istuskellaan konneen ääressä yhtenä kappalleena.
Nyt on niin ristiriitaiset tunteet kun ei malttaisi vauvaa odotella, mutta kun on tuo muutto joka olisi ihana saada tehtyä alta pois! Toisaalta olivat miun fiilikset mitkä tahansa, vauva tulee kun itse niin haluaa, eipä siihen ole äidillä sanomista
Ikävää on myös semmoinen tunne kun olisi tavallaan hirmuinen hinku pakkailla ja saada kaikki valmiiksi muuttoa varten, ja samaan aikaan tuntuu ettei voisi huvittaa ei sitten pennin vertaa. Eihän tässä sitten ossaa muuta ku ihmetellä vaan
Naskamaska
Satasella mukana keskusteluissa
Kuinkas Kahjon muutto ja LA sijoittuu? :)
Meillä muutto 28.7 ja LA 30.7 :) Kiirusta pukkaa jos päällekkäin ajoittuvat. Onneksi ei tarvi tämän asunnon olla tyhjä kuin vasta 1.8
Mies on aika hyvin pakkaillut kaiken minkä voi ja minäkin jonkun verran jätesäkkeihin nakellut tavaraa. :) Matka on meillä lyhyt onneksi ja apujoukkoja paljon. Mieluummin toki lykkisin isosisarusten kanssa vauvaa ja ihmettelisin meininkiä silloin ihan kotosalla mutta katsotaan katsotaan.. :) Vauvahan sen päätää.. :)
Meillä muutto 28.7 ja LA 30.7 :) Kiirusta pukkaa jos päällekkäin ajoittuvat. Onneksi ei tarvi tämän asunnon olla tyhjä kuin vasta 1.8
Mies on aika hyvin pakkaillut kaiken minkä voi ja minäkin jonkun verran jätesäkkeihin nakellut tavaraa. :) Matka on meillä lyhyt onneksi ja apujoukkoja paljon. Mieluummin toki lykkisin isosisarusten kanssa vauvaa ja ihmettelisin meininkiä silloin ihan kotosalla mutta katsotaan katsotaan.. :) Vauvahan sen päätää.. :)
Hui, osuupas sulla lähelle, Naskamaska! :) Onneksi on nuo miehet jotka voivat hoitaa kaiken fyysisen homman näissä muutoissa/pakkaamisissa! 
Jännitettäväksi jää kuinka meille käy vauvan ajoittumisien kanssa! :) Tsemppiä sinne muuttopöhinöihin! 
Meillä menee jokseenkin niin että saamme 15.päivä avaimet ja aloitamme remontoimaan, tapetit vaihdetaan ja toinen kylppäri menee remonttiin. Tapetointien jälkeen alamme muuttaa. 23. päivä on laskettu aika, joten jos vauva ei ennen LA:ta tule niin kerkiää kyllä! :)
Odotan innoissani jo muuttoa uuteen kotiin, ja myös vauvan syntymää, joten paljon on odotettavaa! Aika vaan kuluu niin mahdottoman hitaasti!
Jännitettäväksi jää kuinka meille käy vauvan ajoittumisien kanssa! :) Tsemppiä sinne muuttopöhinöihin! Meillä menee jokseenkin niin että saamme 15.päivä avaimet ja aloitamme remontoimaan, tapetit vaihdetaan ja toinen kylppäri menee remonttiin. Tapetointien jälkeen alamme muuttaa. 23. päivä on laskettu aika, joten jos vauva ei ennen LA:ta tule niin kerkiää kyllä! :)
Odotan innoissani jo muuttoa uuteen kotiin, ja myös vauvan syntymää, joten paljon on odotettavaa! Aika vaan kuluu niin mahdottoman hitaasti!
littledaisy
Jostain jotain jo tietävä
Huh, Naskamaska ja Kahjo! Nostan hattua, että teiltä löytyy voimaa muuttamiseen vielä tässä viime metreillä! Muistakaa levätä ja pistää se mies hommiin. 
Täällä ei vaan jakauduta vieläkään. :'( Käytiin tänään taas neuvolassa (40+5), mutta en jaksa siitä edes nyt enempiä kirjoitella kun väsyttää ja surettaa olla vieläkin koossa. Neukkutäti kuitenkin totesi tunnustellessaan "Vielä näin paljonkin saanut laskeuduttua viime viikosta! Eihän tämä mahdu enempää laskeutumaan - seuraavaksi on sitten ulkona!" Lohdullista kai. Pelkäsin vauvan kokoa ja lapsiveden määrää ja totesi siihen, ettei kummastakaan kannata olla huolissaan, vettä tuntuu olevan riittävästi ja vauva ihan "sopusuhtainen". Likka liikkui PALJON enemmän aiempaan verrattuna - sykkeet 150-160, kun yleensä on aamuisin vielä vetänyt sikeitä ja saanut herätellä. Arveltiin josko kielisi, että likka olisi tänään tuloillaan.
Kotona painuin pehkuihin kun väsytti niin paljon ja mies otti esikoisen kanssaan töihin, että saan levätä. Nukuin kolmisen tuntia ja näin unia synnyttämisestä. Yhdessä unessa synnytin meidän kissan, joka rimpuili eikä halunnut yhtään olla sylissä. Toisessa synnytin ihan oikean tytön, joka syntyi ikään kuin tänään 10.07.2013 klo 17 aikaan ja painoi miltein saman verran kun esikoinen syntyessään 3780g. Kyllähän siinä vähän itketti herätessä, kun ei edelleenkään mitään "oikeita" viitteitä synnytyksestä ole. Salaa taas toivoin, että olisi vedet menneet.
Sori, että käyn jankuttamassa täällä tätä samaa. Niin paljon toivoisin, että olisi jo jotain muutakin kuulumisia.
Tästä on vaan taas noustava ja piristyttävä. Ensi maanantaina klo10 neuvola ja soitti äitiyspolille, koska ensi ke 41+5 täynnä.
Täällä ei vaan jakauduta vieläkään. :'( Käytiin tänään taas neuvolassa (40+5), mutta en jaksa siitä edes nyt enempiä kirjoitella kun väsyttää ja surettaa olla vieläkin koossa. Neukkutäti kuitenkin totesi tunnustellessaan "Vielä näin paljonkin saanut laskeuduttua viime viikosta! Eihän tämä mahdu enempää laskeutumaan - seuraavaksi on sitten ulkona!" Lohdullista kai. Pelkäsin vauvan kokoa ja lapsiveden määrää ja totesi siihen, ettei kummastakaan kannata olla huolissaan, vettä tuntuu olevan riittävästi ja vauva ihan "sopusuhtainen". Likka liikkui PALJON enemmän aiempaan verrattuna - sykkeet 150-160, kun yleensä on aamuisin vielä vetänyt sikeitä ja saanut herätellä. Arveltiin josko kielisi, että likka olisi tänään tuloillaan.
Kotona painuin pehkuihin kun väsytti niin paljon ja mies otti esikoisen kanssaan töihin, että saan levätä. Nukuin kolmisen tuntia ja näin unia synnyttämisestä. Yhdessä unessa synnytin meidän kissan, joka rimpuili eikä halunnut yhtään olla sylissä. Toisessa synnytin ihan oikean tytön, joka syntyi ikään kuin tänään 10.07.2013 klo 17 aikaan ja painoi miltein saman verran kun esikoinen syntyessään 3780g. Kyllähän siinä vähän itketti herätessä, kun ei edelleenkään mitään "oikeita" viitteitä synnytyksestä ole. Salaa taas toivoin, että olisi vedet menneet.
Sori, että käyn jankuttamassa täällä tätä samaa. Niin paljon toivoisin, että olisi jo jotain muutakin kuulumisia.Tästä on vaan taas noustava ja piristyttävä. Ensi maanantaina klo10 neuvola ja soitti äitiyspolille, koska ensi ke 41+5 täynnä.
Ancy
Jostain jotain jo tietävä
Täällä jänskätellään ukon kanssa molemmat huomista...!
Viikko sitten kättärillä käskivät tänään klo 7.00 jälkeen soittamaan naikkarille ja kysymään huomisesta sektioaikataulusta. No minähän reippaana tyttönä sitten soittelin, ja siellä ne naureskelivat että kannattaa soittaa vasta illalla klo 19 jälkeen... Näin vähän ajattelinkin, mutta kun lappuun oli irjoitettu 7.00.. :D
Kohta pitäisi pakkailla sairaalakassia, mukaan ainakin tulossa miniläppäri, 20kpl pillimehuja, pari pussia karkkia, lemppari töppöset, hiusharjaa ja pari ponnaria + hygieniatarvikkeet yms.
Ja vaadin vielä tänään päästä kiinalaiseen ravintolaan syömään, koska sitä ei sitten tiedä koska seuraavan kerran pääsee.
En varmaan nuku silmäystäkään ensiyönä.... :S Ei oikeastaan jännitä yhtään se itse leikkaus, vaan pikemminkin se että miten pärjään uuden tuttavuuden kanssa, osaanko, uskallanko, ymmärränkö..?
Viikko sitten kättärillä käskivät tänään klo 7.00 jälkeen soittamaan naikkarille ja kysymään huomisesta sektioaikataulusta. No minähän reippaana tyttönä sitten soittelin, ja siellä ne naureskelivat että kannattaa soittaa vasta illalla klo 19 jälkeen... Näin vähän ajattelinkin, mutta kun lappuun oli irjoitettu 7.00.. :D
Kohta pitäisi pakkailla sairaalakassia, mukaan ainakin tulossa miniläppäri, 20kpl pillimehuja, pari pussia karkkia, lemppari töppöset, hiusharjaa ja pari ponnaria + hygieniatarvikkeet yms.
Ja vaadin vielä tänään päästä kiinalaiseen ravintolaan syömään, koska sitä ei sitten tiedä koska seuraavan kerran pääsee.
En varmaan nuku silmäystäkään ensiyönä.... :S Ei oikeastaan jännitä yhtään se itse leikkaus, vaan pikemminkin se että miten pärjään uuden tuttavuuden kanssa, osaanko, uskallanko, ymmärränkö..?
miimu86
Oman äänensä löytänyt
Minä oon mursutartar aivan samaa mieltä mahastani. Ei oo normaalisti näin kaunis! Ja navasta kans. Repesin tosta nakkikommentista! 
Mulla myös sama tunne, ja sinä sait sanottua sen niiiin hyvin! Nyt on napa melkein tasallaan, ja ihan kivan näkönen.
Mulla on olot oikeastaan tosi hyvät. Eipä pahempia supistuksia, kovettuuhan tuo kohtu aina toisinaan, mutta ei ees päivittäin. Liitos- ja kaikenlaiset muut kivut tuolla alaselässä ja lantiossa on lähes hävinneet. Viime viikolla äitini ja tätini ihmettelivät miten kepeä askel mulla vielä on. Mutta eihän mulla hirmu iso toi vatsa ole, paino noussut yht. vaan 5kg ja enimmät vaivatkii hävinny, ni mikäs tässä on ollessa :)
Raskausarpia ei ole vielä tullut (uusia siis), tytöistähän niitä tuli jo ihan tarpeeksi. Joten jospa nyt selvittäis näillä entisillä
Mulla myös sama tunne, ja sinä sait sanottua sen niiiin hyvin! Nyt on napa melkein tasallaan, ja ihan kivan näkönen.Mulla on olot oikeastaan tosi hyvät. Eipä pahempia supistuksia, kovettuuhan tuo kohtu aina toisinaan, mutta ei ees päivittäin. Liitos- ja kaikenlaiset muut kivut tuolla alaselässä ja lantiossa on lähes hävinneet. Viime viikolla äitini ja tätini ihmettelivät miten kepeä askel mulla vielä on. Mutta eihän mulla hirmu iso toi vatsa ole, paino noussut yht. vaan 5kg ja enimmät vaivatkii hävinny, ni mikäs tässä on ollessa :)
Raskausarpia ei ole vielä tullut (uusia siis), tytöistähän niitä tuli jo ihan tarpeeksi. Joten jospa nyt selvittäis näillä entisillä
Mulla on littledaisy täysin samat fiilikset - ja näköjään lähes samat viikotkin. Tiistaina tulee 41+5 ja kätilö puhelimessa lupasi että silloin kyllä katsellaan käynnistystä kun nyyhkytin kaikissa hormonihuuruissa puhelimeen että pelottaa se koko. Odottavan aika on niiiin pitkä. Mutta kyllä meillä ensi viikolla on pikkuiset kainalossa, viimeinkin!
littledaisy
Jostain jotain jo tietävä
Elmer, toivotaan! <3 Tuntuu niin säälittävältä, että on todella usko alkanut loppua siihen, että vauva koskaan tulisi ulos. :D Hormonihuuruissa itkenyt miehelle, ettei hän halua tulla. Ja jostain syystä nyt on alkanut pelottaa. Siis olen ollut valmistautunut synnytykseen jo reilun kuukauden ja nyt itkettää supistukset ja pelottaa, että entä jos en jaksakaan synnyttää. Tavallaan tässä on kipuineen "esi-synnyttänyt" jo kuukauden ja stressaa loppuvatko voimat ennen tosi koitosta. Luotettava on vain siihen, että se "leijonaemo-moodi" iskee kun tajuan, että nyt on tosi kyseessä ja luonto hoitaa loput.
Ja jostain syystä nyt on alkanut pelottaa. Siis olen ollut valmistautunut synnytykseen jo reilun kuukauden ja nyt itkettää supistukset ja pelottaa, että entä jos en jaksakaan synnyttää. Tavallaan tässä on kipuineen "esi-synnyttänyt" jo kuukauden ja stressaa loppuvatko voimat ennen tosi koitosta. Luotettava on vain siihen, että se "leijonaemo-moodi" iskee kun tajuan, että nyt on tosi kyseessä ja luonto hoitaa loput. RV 37+4 ja veetuttaa ja pelottaa. Kaikki on valmiina uudelle perheenjäsenelle, mutta nyt on iskenyt pelko, että onkohan vauvalla kaikki hyvin... Söin tänään vahingossa valmiiksi pakatun sämpylän, jonka välissä oli tuorejuustoa ja nyt friikkailen, että sain tietenkin listerian! Lisäksi mietityttää, että onko vauvalla tarpeeksi tilaa ja saako se happea ja ja ja... Tosi kurja olo. En osaa yhtään nauttia nyt tästä vauvan odotuksesta, kun tuntuu epäuskottavalta, että kohta se on sylissä IHAN OIKEASTI. Raskauden puolivälissä oli samanlaisia pelkoja, että ei kai tämä mene kesken ja toivottavasti kaikki menee hyvin... Kun vauva alkoi liikkumaan, niin pystyi hieman huokaisemaan helpotuksesta.
Me odotetaan tätä tyyppiä jo niiiin paljon. Uskomatonta, kuinka näinkin lyhyessä ajassa asiat menee uuteen tärkeysjärjestykseen.
Me odotetaan tätä tyyppiä jo niiiin paljon. Uskomatonta, kuinka näinkin lyhyessä ajassa asiat menee uuteen tärkeysjärjestykseen.
vatukka
Vauhtiin päässyt keskustelija
Nonnuli, et ole ajatustesi kanssa yksin. :/ Ihan samalla tavalla pelkäsin keskenmenoa ennen kuin liikkeet alkoi tuntumaan kunnolla, sitten rauhallinen vaihe ja nyt lisääntyvää huolestumista kun kaikki alkaisi olemaan valmista vauvalle. Liikkeitä olen laskenut nyt pari kertaa paniikissa, kun niitä on muka ollut liian vähän, mutta sitten on tullut helposti tarpeeksi alle tunnissa. Erityisesti mietityttää synnytys vauvan kannalta, että jos sille tuleekin joku hätä. Odotan niin kovasti vauvaa ja samaa olen ihmetellyt, kuinka se tärkeysjärjestys on jo mennyt uusiksi. Neuvolassa sanottiin kuitenkin, että on ihan normaalia valmistautumista tulevaan, kunhan ei yöunet mene ja pelko muutu suhteettoman suureksi.
ps. luulin olevani ainoa fanaatikko noiden juustojen kanssa. Nimimerkillä sainkohan varmasti nypittyä kaikki parmesanlastut pasta-annokseni päältä.
ps. luulin olevani ainoa fanaatikko noiden juustojen kanssa. Nimimerkillä sainkohan varmasti nypittyä kaikki parmesanlastut pasta-annokseni päältä.
Vatukka onpa kiva kuulla, että en ole ainut, joka miettii näitä juttuja. Täytyy täsmentää, etten sentään vahingossa syönyt sitä sämpylää, mutta en tiennyt, että välissä on tuorejuustoa Parmesanlastujen nyppiminen salaatista kyllä kuulostaa hyvin tutulta... 
Pitää yrittää pitää mieli korkealla nämä viimeiset viikot. Toivottavasti kaikki menee hyvin.
Parmesanlastujen nyppiminen salaatista kyllä kuulostaa hyvin tutulta... Pitää yrittää pitää mieli korkealla nämä viimeiset viikot. Toivottavasti kaikki menee hyvin.
Juu, taisin tuossa alkuviikosta kirjoitella että ollaan täysjärkisyyden paremmalla puolella mut nyt on raja ylitetty! Hormonihuuruista itkeskelyä jo kahtena päivänä. Alkaa jo lähestyvä synnytys taas pelottaa, varsinkin ne kivut. KäääK! Jospa mie sanon siellä sitten että antaavat tuhtia unilääkettä ja herättäävät miut sitten ku pää näkkyy :D
Rv 41. Alkaa usko loppuun. Ensin mentiin vielä ilon kautta pari päivää. Nauratti koko odottelu, lihominen ja turvottelu, höpsö tyttö, ei tajua tulla.
Sitte tuli kärsimättömyys ja suuttumus, tyhmä tyttö tulis jo! Ääliöt sukulaiset, älkää kyselkö! Joka paikka on kipeä ja olo on hankala. Onpa kivaa, ku oon valmiiksi helvetin väsyny ja vihainen.
Nyt on jo epätoivo. Ihan lamaantuneena itkettää vaan, ku ei se synny! Mä oon kotonani, omassa kehossani vankina. Maha kutisee niin, ettei saa öisin nukuttua ja häpyluuta särkee ihan hillittömän paljon. Se ei vaan tuu! Aamusin petyn aina karvaasti. Tekee mieli vaan jäädä päiväks makaamaan. Mitä tässä muutakaan voi tehdä...
Alkaa usko loppuun. Ensin mentiin vielä ilon kautta pari päivää. Nauratti koko odottelu, lihominen ja turvottelu, höpsö tyttö, ei tajua tulla.Sitte tuli kärsimättömyys ja suuttumus, tyhmä tyttö tulis jo! Ääliöt sukulaiset, älkää kyselkö! Joka paikka on kipeä ja olo on hankala. Onpa kivaa, ku oon valmiiksi helvetin väsyny ja vihainen.
Nyt on jo epätoivo.
Ihan lamaantuneena itkettää vaan, ku ei se synny! Mä oon kotonani, omassa kehossani vankina. Maha kutisee niin, ettei saa öisin nukuttua ja häpyluuta särkee ihan hillittömän paljon. Se ei vaan tuu! Aamusin petyn aina karvaasti. Tekee mieli vaan jäädä päiväks makaamaan. Mitä tässä muutakaan voi tehdä...Rauhallisia ja leppoisia viimeisiä päiviä kaikille!
(Parempikin sanomaan nimimerkillä KOSKA TÄÄ SYNTYY?!?!?!?!)
Ei siinä muuta, mutta kun mun tekemättömien asioiden listalla suurin osa hommista alkaa olemaan sellaisia että tarvitsisin vauvan mukaan ja kaikki lähikesäkohteet on jo ravattu. Hetken harkitsin, että asuntomessuille voisi lähteä ravaamaan, mutta sinne on yli kahden tunnin ajomatka, joten ehkä ei sittenkään... Eilen kävin sienessä, mutta ei ollut vielä mitään poimittavaa. Matotkin sain eilen pestyä loppuun ja seuraavana olisi enää esikoisen vaatteiden merkitseminen eskaria varten sekä kaappien siivousta sisällä, ei oikein kiinnosta.
Helpotusta tuo se, että alkavalla viikolla on synnytyksen suunnittelu sairaalassa ja menee niin lähelle laskettua aikaa, että voisi jopa käydä niin, että käynnistävät saman tien. Tai ainakin viimeistään ensi viikon alussa. Tai mistä noista koskaan tietää..... Fyysisesti ei mitään oireita ole ja jaksan edelleen touhuta kaikkea mitä muutenkin, sinänsä hyvä homma.
Ruokarajoituksista... olen syönyt matkan varrella 'ihan vähän' juustoja sekä homejuustoja että tuorejuustoja. Olen vähän katsonut etten mistään torilta ole ostanut, mutta kaikki on uponnut. Kerran kuussa on mennyt maksalaatikkoa, kuten myös lounasravintoloissa kalasalaatteja. Alkoholi on jäänyt hyllylle ja silakka, josta en muutenkaan tykkää. Jos sämpylän välissä on ollut mitä tahansa juustoa, niin kyllä on maistunut. Mielestäni kuitenkin järki aika hyvin pitänyt eli en nyt mitään selkeästi ehkä pilaantunutta ole syönyt.
ps. Miksei kirjastot voi olla sunnuntaisin auki? Kuka tietää jo perjantaina mitä haluaa sunnuntaina lukea ja että viikonlopussa menee enemmän kuin kolme kirjaa?
(Parempikin sanomaan nimimerkillä KOSKA TÄÄ SYNTYY?!?!?!?!)
Ei siinä muuta, mutta kun mun tekemättömien asioiden listalla suurin osa hommista alkaa olemaan sellaisia että tarvitsisin vauvan mukaan ja kaikki lähikesäkohteet on jo ravattu. Hetken harkitsin, että asuntomessuille voisi lähteä ravaamaan, mutta sinne on yli kahden tunnin ajomatka, joten ehkä ei sittenkään... Eilen kävin sienessä, mutta ei ollut vielä mitään poimittavaa. Matotkin sain eilen pestyä loppuun ja seuraavana olisi enää esikoisen vaatteiden merkitseminen eskaria varten sekä kaappien siivousta sisällä, ei oikein kiinnosta.
Helpotusta tuo se, että alkavalla viikolla on synnytyksen suunnittelu sairaalassa ja menee niin lähelle laskettua aikaa, että voisi jopa käydä niin, että käynnistävät saman tien. Tai ainakin viimeistään ensi viikon alussa. Tai mistä noista koskaan tietää..... Fyysisesti ei mitään oireita ole ja jaksan edelleen touhuta kaikkea mitä muutenkin, sinänsä hyvä homma.
Ruokarajoituksista... olen syönyt matkan varrella 'ihan vähän' juustoja sekä homejuustoja että tuorejuustoja. Olen vähän katsonut etten mistään torilta ole ostanut, mutta kaikki on uponnut. Kerran kuussa on mennyt maksalaatikkoa, kuten myös lounasravintoloissa kalasalaatteja. Alkoholi on jäänyt hyllylle ja silakka, josta en muutenkaan tykkää. Jos sämpylän välissä on ollut mitä tahansa juustoa, niin kyllä on maistunut. Mielestäni kuitenkin järki aika hyvin pitänyt eli en nyt mitään selkeästi ehkä pilaantunutta ole syönyt.
ps. Miksei kirjastot voi olla sunnuntaisin auki? Kuka tietää jo perjantaina mitä haluaa sunnuntaina lukea ja että viikonlopussa menee enemmän kuin kolme kirjaa?
Kärvistelyä täälläkin... 3viikkoa jo odotettu lapsosen syntyvän mutta nyt alkaa tosissaan riittää. Rv 39+5. Ma ti ja ke aamuina pitkät tihenevät kipeät supistukse muutaman tunnin ajan, jo niin että helpotusta haettiin suihkusta, mutta aina loppuivat kun seinään, kun edes suunnittelin soittavani anopille että tuodaan esikoinen kohta. Hiipuminen sen jälkeen päivä päivältä niin että tänä aamuyönä 3 ei niin kipeää supistusta ja that's it, voi prkl.... Selkä ollut koko viikon kipeä ja mitenkään päin ei oo hyvä olla. Kotona tulee hulluks, mutta missään ei kuitenkaan pysty olemaan, kun sohvaa ei viiti pitää mukana :D. Suunnittelin tuossa kyllä että alan kohta ajelemaan hevoskuorma-autollani, sieltä löytyy makuutilat myös kolmelle ihmiselle , niin saa välistä heittää pötkölle. Ja ironisuuden lisäykseksi, kerrankin tilillä r roimasti rahaa, eikä laskuja. Kaupunkiin ihan pirun pitkä matka, eli shoppaileen ei pääse. Odotan siis niitä laskuja ja lähen shoppaileen kun ei saa mitään ostettua.
Onko täällä muita joilla viikkotolkulla säännöllisiä supistusryppäitä?
Tiistaina äippäpoli, ja käynnistys kiitos :)
Mä oon kans syöny kaikkia valion juustoja, auraakin. Niitten nettisivuilla kyllä vakuutetaan että heidän tuotteita voi syödä :). Kalaa oon kuitenkin syöny normaalia vähemmän koska syön pelkästään lohta ja normisti kerran viikossa :)
Onko täällä muita joilla viikkotolkulla säännöllisiä supistusryppäitä?
Tiistaina äippäpoli, ja käynnistys kiitos :)
Mä oon kans syöny kaikkia valion juustoja, auraakin. Niitten nettisivuilla kyllä vakuutetaan että heidän tuotteita voi syödä :). Kalaa oon kuitenkin syöny normaalia vähemmän koska syön pelkästään lohta ja normisti kerran viikossa :)
Täällä hehkeät 40+2, päivittäin joitain supistuksia tulee, yleensä rasituksesta provosoituu. Ä-poli on varattu 41+5, joten on tässä vielä aika pitkät 1,5vkoa edessä. Ajankuluksi yritän kyllä keksiä vaikka ja mitä, mutta pakko myöntää että ihan kaikkeen ei tällä kropalla enää kykene. Hirveästi vain itkettäisi, jostain syystä harmittaa kaikki. Tajusin myös eilen että tää voi mennä käynnistyksineen päivineen elokuulle saakka, jos navan takusella on kaikki hyvin. Yritän jotenkin tsempata että ympärillä olevat ihmiset kestäisi mua.
Moondancer
Satasella mukana keskusteluissa
bassaria, tuli kyllä paha mieli sun puolesta. Kunpa voisin lohduttaa jotenkin, mutta tuskin tuohon tilanteeseen oikeita sanojakaan on. Voimia sinne ja toivotaan, että pienokaisen saisit pian!
Kunpa voisin lohduttaa jotenkin, mutta tuskin tuohon tilanteeseen oikeita sanojakaan on. Voimia sinne ja toivotaan, että pienokaisen saisit pian!Mursutartar
Satasella mukana keskusteluissa
Noh, täällä nyt sit tihkui lapsivedet 37+4 ja huomenna aamusta heti Kättärille käynnistykseen, niin sanoi päivystys kun käytiin testauttamassa nyt iltasella.
Ei oikein osaa suhtautua asiaan, kun niin on nyt tykänny olosta ja ajatukset ollu siinä että mennään lopulle kuuta ja ehkä ylikin, mutta Mursunen päätti toisin. Hoitopöytäkin jäi nyt sit hiomatta ja petsaamatta, mut sen nyt sit ehtii.
Onneksi tulehdusarvot ei olleet koholla että pääsin kotiin vielä täksi yöksi. Kohdunsuu kiinni ja kiinteä, että mitenhän pitkä urakka tästä vielä tulee.
Ihan outo olo; toisaalta ei tunne mitään, siis on niin käsittämättömässä epäuskossa, ja toisaalta kaikki tunteet odotuksen päättymisestä ja riemusta kauhuun vetää nyt mielessä läpi.
Suuren muutoksen aatto.
Ei oikein osaa suhtautua asiaan, kun niin on nyt tykänny olosta ja ajatukset ollu siinä että mennään lopulle kuuta ja ehkä ylikin, mutta Mursunen päätti toisin. Hoitopöytäkin jäi nyt sit hiomatta ja petsaamatta, mut sen nyt sit ehtii.
Onneksi tulehdusarvot ei olleet koholla että pääsin kotiin vielä täksi yöksi. Kohdunsuu kiinni ja kiinteä, että mitenhän pitkä urakka tästä vielä tulee.
Ihan outo olo; toisaalta ei tunne mitään, siis on niin käsittämättömässä epäuskossa, ja toisaalta kaikki tunteet odotuksen päättymisestä ja riemusta kauhuun vetää nyt mielessä läpi.
Suuren muutoksen aatto.
Moondancer
Satasella mukana keskusteluissa
Tsemppiä aamuiseen käynnistykseen Mursutartar! Toivottavasti saat nukuttua edes hieman tänä yönä.